Naistenhuoneen ovi jäi auki, osa 153
Asioita, joita en ymmärrä.
Seuraava
Tiedätkö, mitä eroa on pyörremyrskyllä ja tornadolla? Edellinen
"Karhunpoika sairastaa" ja muita väärin kuultuja sanoja.
Tiedätkö, mitä eroa on pyörremyrskyllä ja tornadolla? Edellinen
"Karhunpoika sairastaa" ja muita väärin kuultuja sanoja.
49 kommenttia
-
No johan tuo laitteen nimikin kertoo, että imee isojakin kiviä...
-
-
Minä en nyt ainakaan ymmärrä mitä Saara oikein meinaa.
-
Printataan lisää rahaa ja jaetaan sitä niille jotka hakevat lainaa, ja sitten vaaditaan niiltä rahat korkojen kera takaisin vaikka niillä ei ole oikeutta printata lisää rahaa... Todellisuus on Sannia typerämpää.
-
Jung: Printataan lisää rahaa ja jaetaan sitä niille jotka hakevat lainaa, ja sitten vaaditaan niiltä rahat korkojen kera takaisin vaikka niillä ei ole oikeutta printata lisää rahaa... Todellisuus on Sannia typerämpää.
Olenko printannut lisää rahaa, jos lainaan kaverille satasen ja se antaa mulle kuukauden päästä 110€? -
-
Pakko tunnustaa että itselläkin on nyt vähän hankaluuksia kielen kanssa – voisko joku paremmin osaava suomentaa mulle ton Saaran tekstin?
-
tvagotnl: Kyllä Dyson vaan on ainoa oikea imuri! 💪
Vain Dyson toimii kuulemma kuin Dyson. ;) Itellä on Electrolimux ja uskoisin myös, että vsin Electrolux toimii kuin Electrolux. -
traumcity: Saara, niin mitä että?
Samaa mietin. Saaran pitäisi opetella ensin Suomea ennen kuin alkaa muista kielistä puhua. -
Ilman tuota korjausta olisin joutunut miettimään, että puhuuko Laura itsestään vai imurista 🤔
-
Jokaiselle vaan oikeus muokata nettipankissa omaa saldoaan. ELetään nykyaikaa eikä mitään tulostusjuttuja tarvi.
-
tvagotnl: Kyllä Dyson vaan on ainoa oikea imuri! 💪
Siitähän tässä tosiaan olikin kyse. -
-
Ei tuo Sannin kysymys lopulta ole niin hölmö kun miettii että nykyiselläänkin rahan arvo on yksinkertaistetusti vain teennäisesti määritelty ihmisten mielipiteen perusteella, joten miksi sen arvoa ei voisi yhtä teennäisesti pitää samana.. Tai siis jos ei ymmärrä kysynnän ja tarjonnan lakeja, kysymys ei välttämättä tunnu hölmöltä.
-
Herranjumala Sanni, niinhän me juuri tälläkin hetkellä tehdään. Fiat-valuutan arvoon ei vaikuta vaikka sitä pumpataan kuinka ja paljon maailmaan. Se arvo tulee vain siitä, kun tarpeeksi suuri määrä ihmisiä uskoo sillä olevan arvoa. Josta päästäänkin siihen, miten talous on vain yksi uskonto muiden joukossa.
-
Suojaton järvisieni: Pakko tunnustaa että itselläkin on nyt vähän hankaluuksia kielen kanssa – voisko joku paremmin osaava suomentaa mulle ton Saaran tekstin?
Luulisin että Saara miettii miten englantia puhuva lukisi sanan "sinä" tai kuullessaan kirjoittaisi sen. Suomalaisittain "you" olisi "juu". -
Toj Karin: Ei tuo Sannin kysymys lopulta ole niin hölmö kun miettii että nykyiselläänkin rahan arvo on yksinkertaistetusti vain teennäisesti määritelty ihmisten mielipiteen perusteella, joten miksi sen arvoa ei voisi yhtä teennäisesti pitää samana.. Tai siis jos ei ymmärrä kysynnän ja tarjonnan lakeja, kysymys ei välttämättä tunnu hölmöltä.
Ei se ihan niinkään mene.Oletetaan, että elät Suomen kaltaisessa suhteellisen vapaassa markkinataloudessa, jossa on kuitenkin oma keskuspankki, eli se pystyy itsenäisesti päättämään rahan painamisesta. Pyörität omaa pikkuista jäätelökioskia.Myyt kiskalta jäätelöä 2 € / pallo. Yht'äkkiä yön yli valtio päättää elvyttää painamalla ja jakamalla kansalaisille rahaa niin, että kaikilla on tuplasti rahaa käytettävissä entiseen verrattuna. 2 € jäätelöpallo tuntuu siis asiakkaille puolet halvemmalta.Nyt sinulla on käsissäsi ongelma: mitä teet hinnoille. Voit tietenkin jättää ne ennalleen, mutta voit myös nostaa niitä, koska asiakkaallasi on lisää maksuvaraa. Tärkeää on myös muistaa, että henkilö joka pyörittää jäätelökiskaa on itse asiakas kaikilla muilla toimialoilla ja jos muut nostavat hintojaan, sinunkin on pakko. Kaikki osapuolet tekevät päätökset itsenäisesti ja omista lähtökohdistaan, joten hinnoilla on taipumus lähteä nousemaan, kun käytettävissä olevan rahan määrä nousee. Sitten, kun tähän yhtälöön lyödään kansainvälinen kauppa, valuuttakurssien heilunta ja vaikka palkan yleiskorotukset, niin homma alkaa käydä oikeasti hankalaksi. Rahan arvo ei siis mitenkään yhdellä eduskunnan päätöksellä päätettävä asia, vaan aivan mielettömän monimutkainen kokonaisuus, jota keskuspankkijärjestelmä yrittää vaihtelevalla menestyksellä ohjailla. -
-x-x-: Ei se ihan niinkään mene. Oletetaan, että elät Suomen kaltaisessa suhteellisen vapaassa markkinataloudessa, jossa on kuitenkin oma keskuspankki, eli se pystyy itsenäisesti päättämään rahan painamisesta. Pyörität omaa pikkuista jäätelökioskia. Myyt kiskalta jäätelöä 2 € / pallo. Yht'äkkiä yön yli [...]
Mutta teknisesti, teoreettisella tasolla, kaikki voisivat päättää olla nostamatta hintojaan. En tiedä, miten se pelaa Suomen lainsäädännön kanssa, mutta jos kaikkivoipainen hallintoelin määräisi, että tänä vuonna painetaan tuplarahamäärä ja yksikään yritys, Suomessa tai ulkomailla, ei saa nostaa hintojaan seuraavaan kolmeen vuoteen, ei teoriassa rahan arvolle kävisi mitään.
-
-x-x-: Ei se ihan niinkään mene. Oletetaan, että elät Suomen kaltaisessa suhteellisen vapaassa markkinataloudessa, jossa on kuitenkin oma keskuspankki, eli se pystyy itsenäisesti päättämään rahan painamisesta. Pyörität omaa pikkuista jäätelökioskia. Myyt kiskalta jäätelöä 2 € / pallo. Yht'äkkiä yön yli [...]
Tuo ei silti sulje pois sitä tosiasiaa että rahan arvo on mielipideasia tai enemminkin ihmisten arvostuksista riippuva - se ei määräydy minkään matemaattisen laskusäännön mukaan. Kullan arvo on aina ihmetyttänyt minua. Sitä ei voi syödä eikä juoda eikä sillä ole teollisuudessakaan kun marginaalista käyttöä. Ainoa arvo tulee siitä että naapurikin haluaa sitä. -
katsastamaton maito: Mutta teknisesti, teoreettisella tasolla, kaikki voisivat päättää olla nostamatta hintojaan. En tiedä, miten se pelaa Suomen lainsäädännön kanssa, mutta jos kaikkivoipainen hallintoelin määräisi, että tänä vuonna painetaan tuplarahamäärä ja yksikään yritys, Suomessa tai ulkomailla, ei saa nostaa [...]
On aika teoreettinen tilanne, että joka ikinen ihminen päättäisi toimia täsmälleen samalla tavalla. Tottakai diktaattorimaisesti toimiva valtiovalta voi pyrkiä määrittämään kaikille tuotteille hinnat ja tätä on yritettykin maailmalla kohtuullisen heikoin tuloksin. Jatketaan jätskikiskaesimerkillä:Oletetaan, että olet myynyt kioskilla tavallista bulkkijäätelöä 2 €/pallo. Rahamäärä tuplataan ja valtio kieltää sinua nostamasta jäätelön hintaa. Päätät tuodakin markkinoille "artesaanijäätelön", joka maksaa 4 €/pallo ja dumppaat valikoimasta pois "bulkkijäätelöt" ja oletkin saanut tuplatta hintasi nostamatta niitä sääntöjen vastaisesti. Yleensä, jos ihmisillä on enemmän rahaa, he haluavat ostaa kalliimpia/parempilaatuisia tuotteita. Jos tämä halutaan estää, niin valtion pitää kieltää tuotteiden ja palveluiden laadun kehittäminen ja myynnissä saa olla vain politbyroon virallisesti hyväksymää kamaa. Tämä taas aiheuttaa sen, että virallisesti myynnissä oleva tavara ei kiinnosta entistä varakkaampaa väkeä, vaan haluttu tavara alkaa liikkumaan mustassa pörssissä. Koska liiketoiminta muuttuu aiempaa hankalammaksi, trokarit alkavat veloittaa riskipreemiota tuotteistaan ja hinnat nousevat todennäköisesti enemmän, kuin sääntelemättömässä taloudessa.Toinen ongelma on se, että jos aletaan jakamaan porukalle ilmaista rahaa, mutta yrittäjyys ei saisi tulla yhtään kannattavammaksi, niin yrittäjäksi ryhtymisen kannustavuus kärsisi. Tottakai voisit sitten työllistyä valtion hintapoliisiksi vahtimaan muita yrittäjiä, mutta se ei ole varsinaisesti kansantalouden kannalta tuloja tuottavaa työtä.Taloudessa kysyntä ja tarjonta pyrkivät aina kohtaamaan ja jos valtio pyrkii vaikuttamaan tähän mekanismiin liian voimakkaasti, seuraukset ovat hiukan erilaisia kuin on kuviteltu. -
Taannoin kävin FB:ssä keskustelua gallupien teosta. Lyhyesti: joku oli taas pettynyt johonkin gallupin tulokseen ja vinkui, ettei kukaan ole kysynyt hänen mielipidettään, että missä näihin voi sitten vastata. Selitin että kyselyn tekee yleensä joku toimeksiannon saanut yritys, joka ottaa suomalaisista otannan, johon tulee tarvitavat määrät eri sukupuolia ja ikäjakaumaa ja tarpeeksi suuri määrä vastaajia. Tämä ei käynyt, pitäisi kuulemma saada linkki, jota voisi jakaa jotta saataisiin oikea tulos. Tässä oli turha selittää, että sillon ei kyseessä ole gallup vaan vääristynyt mielipidekysely, mutta se oli jo useamman kommentoijan mielestä parempi vaihtoehto. Vähän toivon että keskustelijat olivat vain huonoja trolleja, eikä meillä oikeasti ole aikuisia ihmisiä, jotka eivät siedä mitään muita mielipiteitä kuin omansa.
-
moneta: Tuo ei silti sulje pois sitä tosiasiaa että rahan arvo on mielipideasia tai enemminkin ihmisten arvostuksista riippuva - se ei määräydy minkään matemaattisen laskusäännön mukaan. Kullan arvo on aina ihmetyttänyt minua. Sitä ei voi syödä eikä juoda eikä sillä ole teollisuudessakaan kun marginaalista käyttöä. Ainoa arvo tulee siitä että naapurikin haluaa sitä.
Rahan arvo on hirmuisen monimutkainen ja osin kuvitteellinen/ sopimuksenvarainen, mutta täytyy muistaa että vaikka rahaa painaisi kuinka, jäätelöä on vain määränsä. Jos halutaan enemmän jäätelöä kullekin kansalaiselle, pitää tehostaa jäätelöntuotantoa -ei auta mitään että olisi varaa ostaa niin paljon jäätelöä kuin ikinä haluaisi, jos jäätelöä ostettavaksi ei ole, kun muillakin oli varaa. Raha on vaihdon väline -ei se muutu itsekseen jäätelöksi. -
moneta: Tuo ei silti sulje pois sitä tosiasiaa että rahan arvo on mielipideasia tai enemminkin ihmisten arvostuksista riippuva - se ei määräydy minkään matemaattisen laskusäännön mukaan. Kullan arvo on aina ihmetyttänyt minua. Sitä ei voi syödä eikä juoda eikä sillä ole teollisuudessakaan kun marginaalista käyttöä. Ainoa arvo tulee siitä että naapurikin haluaa sitä.
Siitä ei vaan ole niin hirveän pitkä aika kun kultaa on käytetty arvon mittaamisessa. Puhutaan ihan parista kolmesta sadasta vuodesta, mikä on tosi lyhyt aika. Aika hyödytöntä metalliahan se nykypäivänä on, mutta suhteellisen helppo määritellä varallisuutta sillä joten siksi sitä käytetään vieläkin. Joskus parin tai muutaman tuhannen vuoden päästä varmasti on jokin toinen tapa. Toisaalta nämä "ihmettelijät" ihmetyttävät minua, kun eihän rahaakaan voi syödä tai juoda. Kultaa sentään voi käyttää johonkin muuhunkin kuin maksamiseen, toisinkuin esimerkiksi euron kolikoita. -
-
-x-x-: On aika teoreettinen tilanne, että joka ikinen ihminen päättäisi toimia täsmälleen samalla tavalla. Tottakai diktaattorimaisesti toimiva valtiovalta voi pyrkiä määrittämään kaikille tuotteille hinnat ja tätä on yritettykin maailmalla kohtuullisen heikoin tuloksin. Jatketaan [...]
Pitää muistaa mitä esimerkiksi Saksalle ja Unkarille kävi 1900-luvun alussa. Setelien nimellisarvot nousivat jo biljooniin. Inflaatio oli niin nopeaa että yhdessä vaiheessa Saksassa setelit olivat arvokkaampia seinätapettina kuin rahana. -
Pelkäämätön soturi: Rahan arvo on hirmuisen monimutkainen ja osin kuvitteellinen/ sopimuksenvarainen, mutta täytyy muistaa että vaikka rahaa painaisi kuinka, jäätelöä on vain määränsä. Jos halutaan enemmän jäätelöä kullekin kansalaiselle, pitää tehostaa jäätelöntuotantoa -ei auta mitään että olisi varaa ostaa niin [...]
Kyllä, mutta tuo kertoo vain siitä että ollaan valmiita maksamaan enemmän jäätelöstä. Jäätelötuotannon kustannukset eivät muutu siitä tehdäänkö jäätelöä enemmän vai vain vanha määrä (edellyttäen että koneet toimivat aina 100% käyttöasteella) . Myöskään raaka-aineiden oikeat valmistuskustannukset eivät muutu jos kysyntä kasvaa (huom, en ota mukaan työvoimakustannuksia koska tässä ajatusleikissä sekin pitää olla säädelty). Pohjimmiltaan tavaroiden tai palveluiden arvon pitäisi määräytyä vain siitä miten paljon resursseja sen tuottaminen vaatii. Kaikki muu on tyhjästä tehtyä lisäarvoa. Tosiaan säätely ei ole ikinä toiminut kovin hyvin mutta se kertoo enemmänkin ihmismielestä kuin siitä miten vaihtovälineen arvon pitäisi määräytyä. -
Batman: Samaa mietin. Saaran pitäisi opetella ensin Suomea ennen kuin alkaa muista kielistä puhua.
Sinunkin pitäisi opetella suomea, pienellä alkukirjaimella. -
Pingviini (ent. Soinniton ananas): Vain Dyson toimii kuulemma kuin Dyson. 😉 Itellä on Electrolimux ja uskoisin myös, että vsin Electrolux toimii kuin Electrolux.
Muuttaako Electrolimux pölyt limuksi? -
moneta: Pohjimmiltaan tavaroiden tai palveluiden arvon pitäisi määräytyä vain siitä miten paljon resursseja sen tuottaminen vaatii. Kaikki muu on tyhjästä tehtyä lisäarvoa.
Miksi ihmeessä? Yleisemmin ajatellaan, että tuotteen/palvelun hinnan pitäisi kuvastaa ostajan siitä saamaa koettua hyötyä/arvoa ja sitä mitä ostaja on valmis tuotteesta maksamaan (kysynnän ja tarjonnan laki). Pysytään vieläkin jäätelön ihmeellisessä maailmassa.Minulla ja naapurillani on jäätelökiskat, joissa myymme itse tehtyä jäätelöä. Molempien jäätelöerän raaka-ainekustannukset ovat samat. Minä olen kuitenkin huomattavasti naapuriani huonompi jäätelön tekijä ja minulla kestää kolminkertainen aika jäätelön tekoon eli minun työvoimakustannukseni ovat kolminkertaiset. Lisäksi naapurini jäätelö on herkullista ja minun jäätelöni maistuu hanurilta. Jos sitten myymme molemmat jäätelöä samaan hintaan asiakkaillemme, niin olenko minä hyvä tyyppi ja naapurini sikamainen kiskuri?Yleensä se "tyhjästä tehtyä lisäarvo" tuppaa olemaan sellaista ammattitaitoa, osaamista ja innovoimiskykyä, jota ei löydy muualta. Jos se olisi helposti löydettävissä, niin kilpailijat toisivat markkinoille vastaavia tuotteita halvemmalla. Alkaiskohan tässä olemaan tarpeeksi kansantaloustieteen perusteita yhdelle päivälle =). -
Voisiko Saara kuvitella, että kaikki maailman ihmiset ajattelevat suomeksi ja ovat vain keksineet oman kielen huvin vuoksi? Muistan, että itsellä oli tällainen harhakäsitys lapsena.
-
Epävarma mestari: Voisiko Saara kuvitella, että kaikki maailman ihmiset ajattelevat suomeksi ja ovat vain keksineet oman kielen huvin vuoksi? Muistan, että itsellä oli tällainen harhakäsitys lapsena.
Niin oli kyllä minullakin. Hupaisaa tässä on että tätä ei kyllä oikein millään voi todistaa oikeaksi eikä vääräksi. -
katsastamaton maito: Mutta teknisesti, teoreettisella tasolla, kaikki voisivat päättää olla nostamatta hintojaan. En tiedä, miten se pelaa Suomen lainsäädännön kanssa, mutta jos kaikkivoipainen hallintoelin määräisi, että tänä vuonna painetaan tuplarahamäärä ja yksikään yritys, Suomessa tai ulkomailla, ei saa nostaa [...]
Käytännössä kiellettäisi vapaa markkinatalous ja kilpailu. Tällaistahan on jo munessa paikassa kokeilu hyvin lopputuloksin -
For realz, naistenhuone taaaaas kerran esillä. Bannatkaa se jo näistä.
-
-x-x-: Miksi ihmeessä? Yleisemmin ajatellaan, että tuotteen/palvelun hinnan pitäisi kuvastaa ostajan siitä saamaa koettua hyötyä/arvoa ja sitä mitä ostaja on valmis tuotteesta maksamaan (kysynnän ja tarjonnan laki). Pysytään vieläkin jäätelön ihmeellisessä maailmassa. Minulla ja naapurillani on [...]
Sen verran vielä kommentoin että toit juuri niitä muutujia mukaan mitä koetin sulkea pois. Alunperinhän ihmeteltiin mistä vaihtoväline (raha) saa arvonsa ja sen arvo on pitkälti ihmisen korvien välissä. Sanomasi on tietenkin reaalimaailmassa totta mutta se on ihmisen käyttäytymisen tuoma mauste soppaan jota kutsutaan taloustieteeksi - joka taas on humanististen käyttäytymistieteiden alalaji. :) -
-
Radioton paimen: Siitä ei vaan ole niin hirveän pitkä aika kun kultaa on käytetty arvon mittaamisessa. Puhutaan ihan parista kolmesta sadasta vuodesta, mikä on tosi lyhyt aika. Aika hyödytöntä metalliahan se nykypäivänä on, mutta suhteellisen helppo määritellä varallisuutta sillä joten siksi sitä käytetään vieläkin. [...]
Alle sata vuotta siitä on, kun viimeksi rahan arvo oli kiinnitetty kultaan, mutta se järjestelmä meni viime vuosisadalla pari kertaa pahasti pieleen, niin siitä luovuttiin. -
traumcity: Saara, niin mitä että?
Saara varmaan luulee ett kaikki vieraat kielet pitäisi kuulostaa suomen kieleltä vaikka ne ovat vieraat. Saara, jos luet tätä, "vieras kieli" on nimenomaan kieli joka on sulle tuntematon etkä heti ymmärrä sitä :D -
Eikös joku varoitellut Dyson Ball Cleanerista että ei kannata imuroida omia kiviään
-
-x-x-: Ei se ihan niinkään mene. Oletetaan, että elät Suomen kaltaisessa suhteellisen vapaassa markkinataloudessa, jossa on kuitenkin oma keskuspankki, eli se pystyy itsenäisesti päättämään rahan painamisesta. Pyörität omaa pikkuista jäätelökioskia. Myyt kiskalta jäätelöä 2 € / pallo. Yht'äkkiä yön yli [...]
Huomasitko ollenkaan kommentin viimeistä virkettä? -
Tyyni tonttu: Olenko printannut lisää rahaa, jos lainaan kaverille satasen ja se antaa mulle kuukauden päästä 110€?
Kyllä silloin jos sinulla ei oikeasti ole satasta jonka lainasit. Tämä on vaikea selittää lyhyesti ihmiselle joka ei tiedä edes alkeita pankkimaailmasta. Lisätietoa löytyy kumminkin netistä melko helposti jos kiinnostaa. -
Karoliina: Minä en nyt ainakaan ymmärrä mitä Saara oikein meinaa.
Minä luulen ymmärtäväni, mutta ihan vain sen takia, että muistan itse lapsena (ehkä 5 vuotiaana) pohtineeni tätä äidilleni. Kun äiti ei ymmärtänyt selitystäni, pettymys oli niin vahva, että muistan tämän edelleen :D Ihmettelin äidille, että miksi ihmeessä englantilaiset puhuu auringosta sanalla "sun", kun totta kai se on "aurinko"!Olin päätelmässäni niinkin looginen, että englantilaiset ajattelevat sen olevan "aurinko", mutta puhuvat sanalla "sun", koska haluavat puhua jotain muuta kieltä kuin sitä kaikille itsestään selvää suomea.Tosiaan, olin silloin lapsi. Enkä ollut kirjoittelemassa tätä Facebookiin. -
moneta: Tuo ei silti sulje pois sitä tosiasiaa että rahan arvo on mielipideasia tai enemminkin ihmisten arvostuksista riippuva - se ei määräydy minkään matemaattisen laskusäännön mukaan. Kullan arvo on aina ihmetyttänyt minua. Sitä ei voi syödä eikä juoda eikä sillä ole teollisuudessakaan kun marginaalista käyttöä. Ainoa arvo tulee siitä että naapurikin haluaa sitä.
Mielipide asia on kyllä aika hölmösti sanottu. Rahahan on vaihdon väline. Itsessään sillä ei ole arvoa. Kuvitellaan, että miksi maanviljelijä tekisi ruokaa muille, jos hän ei työstään saisi korvausta, jolla voisi hankkia jotain itse tarvitsemaansa. MItä itse tekisit jos tarvitsisit ruokaa ja vaikka olisi kuinka paljon rahaa, niin ei kukaan viitsi myydä, tai tuottaa ruokaa sinulle sillä niilläkin on rahaa. No lähet hakemaan lapiota, jotta voit itse viljellä, mutta eipä ole kukaan kaivanut esim rautaa maasta sitä sun lapiota varten, eikä kellään ole tarvetta myydä omaa lapiotaan kovallakaan hinnalla, kun niillä on jo rahaa ihan tarpeeksi. Kullan, timanttien yms vastaavien mineraalien arvo perustuu paljolti niiden harvinaisuuteen maapallolla. Toisin kuin myös luulet, niin kulta on erittäin haluttua ja tarvittua nykyisessä elektroniikka teollisuudessa.Myös esim valuuttojen arvoja on osin sidottu eri maiden kultavarantojen määrän suhteeseen. On totta, että rahan arvo ei määräydy matemaattisen täsmällisellä tavalla, ei se silti tarkoita, että se olisi mielipide asia. Esimerkiksi inflaatio vaikuttaa oikeasti ihmisten elintasoon ja hyvinvointiin.Kyse on kyllä juurikin siitä, minkä arvoisena muut näkevät sen mitä sinulla on. Voit kuvitella rahan ikään kuin vain summana sille mitä itselläsi on ja mihin sitä ollaan valmiita vaihtamaan ja missä suhteessa. Itseasiassaei ole edes mahdollista määrittää rahan arvoa, sillä sellaista ei ole olemassa ykiselitteisenä käsitteenä.Yksittäisen valutan arvo peilautuu aina suhteessa muihin valuuttoihin. Esim jos nyt vaikka euro romahtaisi dollariin nähden, niin setelin sisältämä nimellinen arvo voi romahtaa hetkessä ja siinä ei kysytä mielipidettä. -
hops: Mielipide asia on kyllä aika hölmösti sanottu.
Niin on. Koska se on mielipideasia eikä mielipide asia. -
Hillitty ananas: Muuttaako Electrolimux pölyt limuksi?
Ei, vaan elektron! -
moneta: Tosiaan säätely ei ole ikinä toiminut kovin hyvin mutta se kertoo enemmänkin ihmismielestä kuin siitä miten vaihtovälineen arvon pitäisi määräytyä.
Miksi rahan arvo pitäisi määräytyä jonkin muun kuin ihmismielen mukaan, kun se on nimenomaan ihmisten käyttöön keksitty? -
Suojaton järvisieni: Pakko tunnustaa että itselläkin on nyt vähän hankaluuksia kielen kanssa – voisko joku paremmin osaava suomentaa mulle ton Saaran tekstin?
Mä luulen, että ymmärsin, mitä Saara tarkottaa:Sinä-sanassa on kirjaimet s, i, n ja äJa Saara on kääntänyt ton ”kirjain kirjaimelta”:S = yI = oN = uÄ ?? -
moneta: Tuo ei silti sulje pois sitä tosiasiaa että rahan arvo on mielipideasia tai enemminkin ihmisten arvostuksista riippuva - se ei määräydy minkään matemaattisen laskusäännön mukaan. Kullan arvo on aina ihmetyttänyt minua. Sitä ei voi syödä eikä juoda eikä sillä ole teollisuudessakaan kun marginaalista käyttöä. Ainoa arvo tulee siitä että naapurikin haluaa sitä.
Jep. Samoin kuin Teslan ja bitcoinin arvo. -
hops: Mielipide asia on kyllä aika hölmösti sanottu. Rahahan on vaihdon väline. Itsessään sillä ei ole arvoa. Kuvitellaan, että miksi maanviljelijä tekisi ruokaa muille, jos hän ei työstään saisi korvausta, jolla voisi hankkia jotain itse tarvitsemaansa. MItä itse tekisit jos tarvitsisit ruokaa ja vaikka [...]
Sanot että rahan arvo ei ole mielipideasia, jonka jälkeen nimenomaan kuvaat mekanismin, jonka kautta se lopulta on mielipideasia.Kullan ja timanttien käyttökohteet ovat toki olemassa, muttei niiden arvo silti määräydy sillä perusteella kuinka paljon niitä tarvitaan elektroniikassa tai poranterissä. Nuo tarpeet ovat vain osa hinnasta. Valuuttoja niihin on sidottu juuri siksi, että luottamus siihen, että naapurikin haluaa sitä jatkossakin, on kova. Ja tuo luottamus niiden haluamiseen on se kova juttu niiden arvossa. Jos kivimuoti heilahtelisi kuin vaatemuoti, ei kukaan maksaisi timantista kovin paljoa; parin kesän kuluttua tuo timantti olisi nolo kuin tummanpunainen piikkisiilitukka ja Carl Kani -farkut. Luottamus haluttuuden pysymiseen.Kaikessa tullaan lopulta siihen mitä muut haluavat (ja tämä haluaminen sisältää yhtä lailla itseisarvoisen ja välinearvoisen haluamisen). Kyllähän sitä voi sanoa mielipideasiaksi monellakin tavalla: on kyse muiden mielipiteestä siitä mitä haluavat minkäkin verran (ja mitä vastaan), ja juuri sinun omasta mielipiteestäsi siitä miten paljon luotat muiden mitäkin haluavan nyt ja jatkossa. Sillä, miksi mitäkin halutaan (timanttisormus vs timanttipora) ei ole tässä asiassa väliä. Luottamus haluttuuden pysymiseen.Rahaa ei oikein voi selittää arvon mittarinakaan; se ei mittaa ensinnäkään minkään arvoa vaan vallitsevaa yleistä käsitystä arvosta. Toisekseen raha luo arvoa myös itsessään; se lisää luotettuutta siihen, että asioiden arvosta on jatkossakin olemassa jonkinlainen järjestelmää tukeva konsensus, sillä sitä raha välineenä tekee. Rahan omistaminen ei siis ole vain sitä arvoa mihin se raha on vaihdettu, vaan myös sitä arvoa miten se pitää yllä luottamusta hyötyä rahajärjestelmästä jatkossakin. Rahaa on mielekästä siksi omistaa enemmän kuin mitä sitä koskaan tarvitsee hyödykkeisiin vaihtaa; se on valtaa ja varmuutta, se on omistajansa asemaa järjestelmässä. Se on systeemistä hyötymistä. Tämä on kaikki tietenkin perusasiaa, mutta pointtini on se, että raha mielestäni sekä mittaa että luo arvoa ja pääsyy siihen on se, kuinka suuri osa arvosta lopultakin on sitä luottamusta siihen, että jatkossakin on yhteinen halu pelata samoilla säännöillä. -
katsastamaton maito: Mutta teknisesti, teoreettisella tasolla, kaikki voisivat päättää olla nostamatta hintojaan. En tiedä, miten se pelaa Suomen lainsäädännön kanssa, mutta jos kaikkivoipainen hallintoelin määräisi, että tänä vuonna painetaan tuplarahamäärä ja yksikään yritys, Suomessa tai ulkomailla, ei saa nostaa [...]
Jos olisi se jäätelökiska ja rahaa painettaisiin yhdessä yössä tuplamäärä kaikille ja hintoja kiellettäisiin nostamasta, oltaisiin taaskin kyllä tilanteesta jossa rahan arvo laskisi. Siis juuri siellä korvien välissä. Vaikka saatkin edelleen laskuttaa vain 2e/jäätelö, niin muutos vaikuttaisi haluusi ylipäänsä myydä jäätelöä rahaa vastaan. Sinullahan on nyt tuplamäärä rahaa siihen nähden mitä tarvitset; miksi myisit hiluilla jäätelöäsi? Tilanne on mahdoton; käytännössä se jäätelö alkaisi vaihtua jotain muuta kuin rahaa pitkin muihin hyödykkeisiin. Ehkä jäätelöä vaihdettaisiin tiskillä vaikka jauhelihapakettiin ja sitten toisen asiakkaan kanssa porkkanapussiin? Tämä tietenkin olisi paljon tehottomampaa markkinataloutta mutta silti mielekkäämpää kuin vaihtaa työnsä hedelmiä roskapapereihin. Ja näin se rahan arvo sitten olisi laskenut sen määrän tuplaamisen myötä.Jos taas kaikkivoipaisella hallitsijalla olisi käytössä niin suuret miliisijoukot, että kaikkea vaihdantaa voitaisiin valvoa ja määrätä tapahtuvaksi edelleen rahaa vastaan ja tuotanto olisi ruoskan uhalla määrätty pidettäväksi käynnissä, olisi rahan arvo silloinkin laskenut aivan pienen hetken kuluttua; kaikki varastot ostettaisiin hetkessä tyhjiksi ja loput rahat olisivat roskaa ihan siitäkin syystä, ettei olisi jäljellä mitään, mitä sillä voisi ostaa. Luottamus hyödykkeiden saatavuuteen olisi murentunut ja ne eriväriset paperilappuset olisivat siinä ihan toisarvoisia enää.Eli ainakin itse väittäisin että edes teoreettista mahdollisuutta sille, että rahan määrä tuplattaisiin ja kuitenkin arvo säilytettäisiin, ei ole, vaikka mitä sovittaisiin.Jos hyödykkeitä ja palveluja olisi loputtomasti olemassa ilman vaadittavaa työtä, niin silloin tuo tavallaan ”toimisi” mutta silloinhan rahalla ei olisi muutenkaan edes syytä olla olemassa. Jolloin sillä taaskaan ei olisi sitä arvoa joka sillä nykymaailmassa oikeasti on. -
Taas niin mukamas hauskaa kirjoittaa tahallaan Anal ja esittää tyhmää. Naistenhuoneelta tarttis kaikkia näitä surkeita juttuja kaivaa
Kommentoi
Kommentti