Väärin kuullut sanat, osa 2
"Karhunpoika sairastaa" ja muita väärin kuultuja sanoja.
Ensimmäiseen osaan pääset tästä.
131 kommenttia
-
No mitä se sitten tarkoittaa? Google ei tiennyt ja nyt en saa nukutuksi!
-
Ite Ruoskan uusimmassa biisissä luulin laulettavan 'pelkurin sydän, sydän, surulla surmatkaa' kun todellisuudessa menee 'helluni sydän sydänsurulla surmatkaa'
-
-
Majalimpye: No mitä se sitten tarkoittaa? Google ei tiennyt ja nyt en saa nukutuksi!
Jep, puhuuko jostain Janne jostain kappaleesta vai mikä juttu? Ja jos puhuu niin miten kaikki ihmiset tajusi mitä se yritti sanoa. Toihan nyt voi olla ihan mikä tahansa. -
Majalimpye: No mitä se sitten tarkoittaa? Google ei tiennyt ja nyt en saa nukutuksi!
Joku ikivanha lasten/joululaulu..Juokse, porosein, poikki vuoret, maat! Seistä, syödä saat majall' impyein. -
Joo piti kans googlettaa, että mikä ihmeen majalimpye. Löysin tuon keskustelun josta selvis, että se on Juokse, porosein! -kappaleesta, jota en kyllä ikinä oo kuullutkaan. "Seista, syödä, saat Majall’ impyein". Ja immythän tarkoittaa neitoa käsittääkseni.
-
Majalimpye: No mitä se sitten tarkoittaa? Google ei tiennyt ja nyt en saa nukutuksi!
Trollaatteko, vai olenko vain vanha?Majall' impyein = impeni majalla = neitoni majalla. -
-
Ja joka kerta hulluus tuli kutsumatta mun huoneisiin Ne veisattaen pelastusta myyvät, on luvanneet sen Ei vaadi sulta muuta kuin koko elämän, kun se manataan Oikeasti tuossa lauletaan "ylleni sataen", mutta mun aivot kai päätteli kontekstista, että veisaamaan käskeminen sopii. Ihmettelin vain vähän, ketkä "ne".
-
"Me odotamme Jeesusta, kengässä nukkuvaa..." pikkuveli lauloi kerhossa joulujuhlaharjoituksissa monesti, kunnes ilmoitin sille, että se on seimessä. Voi sitä itkun määrää.
-
Lapsena hieman hämmensi talojen harjoittama ivailu: Haukkuivat toiset illoin maja, kaksi pilkaten... Hämmentyneen olankohauttelun siivittämänä ehti kulua monta joulua, kunnes totuus valkeni.
-
Mieheni versio lapsena: Enkeli taivaan lausui näin Mikshän päästyitte säikähtäin? Itse ihmettelin pienenä lähinnä sitä, että miten taivas lausutaan. Jonninlaiset asetussanat?
-
-
"Pahempi toistaan kumpikin on, Ja kuinka nyt ne tappaa toisiaan. Sokeina toistaa, lause tasamaa." Mietin tätä Apulannan biisin sanoitusta aikoinaan ihan liikaa, hämmästellen että miksi he toistavat lausahdusta "tasamaa".
-
Lapsena kuulin aina Kuusamo-kappaleessa että "metsän väen jäpäkät ja vaarat sinertävät". Oletin vaan että jäpäkkä on joku lappilainen asia. Sen kummemmin myöskään tietämättä että Kuusamo ei oikeasti ole Lapissa :D Ihan uusi väärinkuulema on Lauri Tähkän "mätileipää" eli oikeasti "mä en pelkää".
-
Poluton kalkkuna: Joo piti kans googlettaa, että mikä ihmeen majalimpye. Löysin tuon keskustelun josta selvis, että se on Juokse, porosein! -kappaleesta, jota en kyllä ikinä oo kuullutkaan. "Seista, syödä, saat Majall’ impyein". Ja immythän tarkoittaa neitoa käsittääkseni.
No toivottavasti. Tuli ensi mieleen et impi maja ja impi on muutakin kuin neito. Aamukahvi menossa ymmärtäkää juuri herännyttä. Tai älkää, id dont care a ..ck -
Olin n 25 v kun töistä tullessa sattui kuulokkeista tulemaan Popedan Tahdotko mut tosiaan. Olin aina vilpittömästi luullut että siinä lauletaan että tahdotko mut tosiaan, sun eteiseen makaamaan. Ei riemulla rajaa kun selvisi että oikeasti se menee tahdotko mut tosiaan suhteeseen vakavaan :D
-
Vartiaisen mouseri on hävinnyt, koska kyselee "Missä mouseri on?"
-
Rippikoulussa iltahartaudessa veisasin onnellisena. "Riemulla siunaa suksen" todellisuudessa se oli " riemulla siunaa Jeesuksen".
-
Paikkakunnallamme, missä lapsena asuin oli sen niminen Kebab-paikan pyörittäjä kuin Ibu. Lasten kesken alkoi levitä juoru, että Apulannan Koneeseen kadonnut-biisi olisi ollut jokin uhkauslaulu tälle Ibulle. Sanathan menevät: Kipu kuolee huutamalla Alastomana lattialla Miten kauan sitä kestää Ei, sitä ei voi tietää Kehen sattuu ja kuinka paljon Siitä kysymys enää tässä kai on Kun on saavuttu siihen pisteeseen Ettei mikään ole varmaa Kipu vaan oli kuultu nimenä Ibu.
-
Malttamaton hyönteinen: "Pahempi toistaan kumpikin on, Ja kuinka nyt ne tappaa toisiaan. Sokeina toistaa, lause tasamaa." Mietin tätä Apulannan biisin sanoitusta aikoinaan ihan liikaa, hämmästellen että miksi he toistavat lausahdusta "tasamaa".
Joo, sama. Ihmettelin, että mitä hitsiä tolla "lause tasamaalla" haettiin, kun ei se kuulostanut mitenkään järkevältä. Oon kuullu myös Ikkunaprinsessan "Oh, Glendoora" -kohdan "Open door, ah" . -
-
Jotenkin nuo lapsuuden joululaulut aiheutti suurta hämmennystä pienessä ihmisessä. Siskon kanssa lauloimme hartaasti: "Oi kuusipuu, oi kuusipuu, ja lehmäs uskolliset." Muistan myös kovasti pohtineeni, mikä yhteys joululla ja kengän soimisella on. "Päättyy joulu, vaikkei kenkään sois."
-
Voisiko mokaan lisätä, että aloitteja tarkoittaa joululaulua "Juokse porosein" Juokse, porosein, Poikki vuoret, maat! Seista, syödä, saat Majall’ impyein; Siellä verraton Sammal-aarre on.
-
Voitsä olla voitsä olla mun volvoeläin Volvoeläin Mulle jäi aivan epäselväksi ekoilla kerroilla, kun kuulin koko laulun, että mitä siinä haetaan. Kaikesta toistamista huolimatta en vaan saanut selvää. Lopulta laulun nimestä päättelin, että varmaan se laulaa voimaeläin.
-
"Kukaan ei mee juhlimaan, aamuun asti juostaan vaan".... Se olikin "Kukaan ei mee nukkumaan, aamuun asti juodaan vaan"
-
Pocahontasin biisissä aina lapsena kuulin "jokaiselle olen nolla", oikeasti siinä lauletaan "jokaisella olennolla".
-
Minä kuulin sen joululaulun niin että ”majan impyein”. Ajattelin, että hirveän epäkohteliasta yllyttää poronsa syömään joidenkin impyeitten maja.
-
Pingviini (ent. Soinniton ananas): Lapsena hieman hämmensi talojen harjoittama ivailu: Haukkuivat toiset illoin maja, kaksi pilkaten... Hämmentyneen olankohauttelun siivittämänä ehti kulua monta joulua, kunnes totuus valkeni.
Itse taas olen aina ihmetellyt miksi jotain pilkataan majakaksi, eihän majakka nyt niin huono asia ole. -
Ai hitto, itse lapsena luulin pitkään, että "perhonen tatuoituna rintaan" menikin "perhonen takuulla on punarinta". En edes tiedä mistä tämä virhe tuli, mutta minulla on toisaalta aina ollut lievä kuulovamma. Viimeisestä kommentista tuli myös mieleen ala-asteen kaikissa juhlissa näytetty piirtoheittimen heijastuskalvo, jossa luki Siunaa koko maailmaa -kappaleen sanat. Siinä oli hupaisa kirjoitusvirhe, jolle me naurettiin joka vuosi. "Australiaa, suurta Aasia, siunaa koko maailmaa."
-
Karkea albatrossi: Joo, sama. Ihmettelin, että mitä hitsiä tolla "lause tasamaalla" haettiin, kun ei se kuulostanut mitenkään järkevältä. Oon kuullu myös Ikkunaprinsessan "Oh, Glendoora" -kohdan "Open door, ah" .
Jahas, itse olen aina ajatellut että onpa kummallinen nimi... ("Ooppendooraa, Ooppendooraa, Ooppendoora, kuinka sua palvonkaan") Kiitos tästä korjauksesta. Onkohan kukaan lapsi ikinä kuullut enkelin olevan joutuisampi tuulta sen sijaan että kuulisi tämän joutuvan sampi tuulta... -
-
"Hoosianna, Daavidin poika". Mietin aina, että Hoosianna kuulostaa enemmän tytön nimeltä. Mutta toisaalta Raamatussa on muutenkin kummalliset nimet, joten mitäpä minä tiedän.
-
Paula Ankan Diana suomeksi menee suunnilleen: "kaikkeni mä sulle suon, oi Diana (Daiaana) nääthän tuon" Luulin ihan aikuisena, että siinä lauletaan "hoitajana nääthän tuon".
-
Työkaverilla on aina Suomipop hiljaisella ja varmaan vuoden mietin että Jannan "Sä et ole hullu" on maailman paskin kannustusbiisi kun kuulin aina kohdan "Hiljaa nyt mennään mut henkiin sä jäät" väärin. Nimittäin "Millään, et millään nyt henkiin sä jää".
-
Sniikki viinirypäle: Trollaatteko, vai olenko vain vanha? Majall' impyein = impeni majalla = neitoni majalla.
Itse asiassa konteksti paljastaa, että kyse on monikosta: impien eli neitojen majalla. -
Sniikki viinirypäle: Trollaatteko, vai olenko vain vanha? Majall' impyein = impeni majalla = neitoni majalla.
Eikös "impyein" ole monikko, eli "majalla neitojen"? Toki hieman taiteellinen taivutus, virallinen monikon genetiivin taivutus olisi "impien". -
Karkea albatrossi: Joo, sama. Ihmettelin, että mitä hitsiä tolla "lause tasamaalla" haettiin, kun ei se kuulostanut mitenkään järkevältä. Oon kuullu myös Ikkunaprinsessan "Oh, Glendoora" -kohdan "Open door, ah" .
Opin vasta tästä viestistä että se ei olekaan "Open door, ah"... -
Sniikki viinirypäle: Trollaatteko, vai olenko vain vanha? Majall' impyein = impeni majalla = neitoni majalla.
Saatat sä olla vanhakin, mutta en mä ainakaan ole koskaan kuullutkaan tuollaisesta joululaulusta. Enkä olisi osannut ajatella majalimpyen liittyvän musiikkiin. -
Poluton kalkkuna: Joo piti kans googlettaa, että mikä ihmeen majalimpye. Löysin tuon keskustelun josta selvis, että se on Juokse, porosein! -kappaleesta, jota en kyllä ikinä oo kuullutkaan. "Seista, syödä, saat Majall’ impyein". Ja immythän tarkoittaa neitoa käsittääkseni.
Kas, mä muistin lapsuudesta noi sanat ja sävelenkin tuohon "seistä, syödä saat" saakka ja sen jälkeen tulee täydellinen stoppi. Olen varmaan torjunut tän majalimpyen. -
Minä lapsena päättelin, että impyminen on verbi. ”Seistä, syödä saat majall’ impyein”, eli varmaankin ”majalla viipyen” tai jotain sinne päin.
-
Ilmatiivis tohtori: Jotenkin nuo lapsuuden joululaulut aiheutti suurta hämmennystä pienessä ihmisessä. Siskon kanssa lauloimme hartaasti: "Oi kuusipuu, oi kuusipuu, ja lehmäs uskolliset." Muistan myös kovasti pohtineeni, mikä yhteys joululla ja kengän soimisella on. "Päättyy joulu, vaikkei kenkään sois."
Mä lauloin koko kouluajan Suvivirttä ihmetellen mikä se kapa-aika on. "...kauniisti jo kapa-aikaa, koristaa kukkanen..." -
Tuo varpunen jouluaamuna oikeesti riipii hermoja, koska sen rytmittää väärin joka i-ki-nen nimekäskin laulaja ja siitä joskus oman laulunopeni kanssa väänsinkin, että se pilkku ON mahdollista laulaa oikeaan kohtaan, eli "joulu on, koditon varpuseni." Se lauluope oppi, kun pari vuotta asiaa märehti, mutta niin Jorma Hynniset ja Soile Isokosket kuin kaikki kevyen musiikin laulajatkin laulaa että joulu on koditon. 🤯
-
Jorma Ralli-Kukkula: Eikös "impyein" ole monikko, eli "majalla neitojen"? Toki hieman taiteellinen taivutus, virallinen monikon genetiivin taivutus olisi "impien".
Mun logiikallaimpein olis "minun impeni"impyen/impyeen että "immen oma",impyein, että "impien oma",impyeini että "impieni". -
Kuolematon metsämarja: "Hoosianna, Daavidin poika". Mietin aina, että Hoosianna kuulostaa enemmän tytön nimeltä. Mutta toisaalta Raamatussa on muutenkin kummalliset nimet, joten mitäpä minä tiedän.
Mä en vaan lapsena koskaan muistanut kuka olikaan ja kenen poika. Sanat "hoosianna" ja "david" oli lisäksi vähän outoja niin menin aina sekaisin. Rallattelin tätä silti melko usein pikkulikkana, sillä sävel on tarttuva.Mun versioita oli esim"Daavid, Jeesuksen poika""Joosef, Daavidin poika""Hoosianna, Jeesuksen poika"Ja varmaan kaikki muutkin variaatiot, sisältäen nimet jeesus, david, hoosianna, joosef, paavi ja milloin kukakin.Mua varmaan hämmensi sekin, että hatarien tietojeni mukaan jeesus oli joosefin poika. Ja nyt hoosianna olikin jeesus ja sillä oli eri faija :DSittemmin olen lukenut yleissivistävässä mielessä eri uskonnoista ja asia on selvinnyt. -
Lapseni lauloi joulusta toiseen: ”soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu, väki nukkuu. Öitten varjoon talonpoika hukkuu, poika hukkuu.” Tosi jouluinen sanoma tässä! Muistaakseni vielä kouluikäisenäkin lauloi näin, ainakin ykkösellä :)
-
Karkea albatrossi: Joo, sama. Ihmettelin, että mitä hitsiä tolla "lause tasamaalla" haettiin, kun ei se kuulostanut mitenkään järkevältä. Oon kuullu myös Ikkunaprinsessan "Oh, Glendoora" -kohdan "Open door, ah" .
apua, siis oon luullu tähän päivään asti että se on open door, ah :------D kiitti tästä! -
Pirteä juhta: Muisran ain sinut armaselain.
Sama täällä, pienenä aina Velipuolikuun tunnarin soidessa ihmettelin että kuka tai mikä se armaselain on. -
Itse oli riparilla kun tajusin että onneni ei ole nolla, herra lähelläin vaan onneni on olla
-
-
Juokse porosein-laulussa poron ajaja on menossa jouluksi kotiinsa nuorien tyttäriensä luo, jos jollekin jäi vielä hämäräksi!
-
Jorma Ralli-Kukkula: Eikös "impyein" ole monikko, eli "majalla neitojen"? Toki hieman taiteellinen taivutus, virallinen monikon genetiivin taivutus olisi "impien".
Jos tarkkoja ollaan, perusmuoto ei tässä ole ”impi” vaan ”immyt”. Joka on siis yksikkö. Taipuu kuin ”neitsyt”. Joten kyllä tuo menee oikein, impyeni - runollisesti impyein. -
Kärsin myös Hoosiannasta (kuka se on ja miksi se on niin tärkeä?) sekä varpusen kodittomasta joulusta. Sijaltaisen nouseminen huolestutti myös. Ilmeisesti originaali ongelma oli Levon hetki nyt lyö -kehtolaulun "siipienkeli" -luulin että siipienkeli on jonkinlainen enkelityyppi. Onhan kerubeja tai vaikka mitä arkkienkeleitä, niin miksei sitten kotoisampia siipienkeleitä. Vasta aikuisena välähti, että se menee "siipi enkelin on/ suojas voittamaton"
-
I'm a Barbie girl in the Barbie world Laps in plastic it's fantastic Ei meinaa vielä nykyäänkään korjautua muotoon "Life in plastic it's fantastic". Pienenä ei miettinyt mitä "laps" tarkoittaa ja näin aikuisena barbiemaailman muovisyleissä on jopa jotain järkeä, vaikkei sanaa lap muuten näe käytettävän monikossa kuin urheilukisosojen kierroksista puhuessa.
-
Peruuttamaton riikinkukko: Tuo varpunen jouluaamuna oikeesti riipii hermoja, koska sen rytmittää väärin joka i-ki-nen nimekäskin laulaja ja siitä joskus oman laulunopeni kanssa väänsinkin, että se pilkku ON mahdollista laulaa oikeaan kohtaan, eli "joulu on, koditon varpuseni." Se lauluope oppi, kun pari vuotta asiaa märehti, [...]
Itsehän tulkitsin lapsena koko laulun kertovan siitä, että Taivaassa nähdään nälkää. Siihen sopi tuo rytmitys... -
Turhauttava konna: Joku ikivanha lasten/joululaulu..Juokse, porosein, poikki vuoret, maat! Seistä, syödä saat majall' impyein.
Eikä edes ole alunperin lasten- tai joululaulu, vaan jonkun poromiehen riiuureissusta kertoo. :'D -
Simppeli gaselli: Opin vasta tästä viestistä että se ei olekaan "Open door, ah"...
Mä oon tästä biisistä kuvitellut melkein aina et se laulaa jotain oupendoora.Leevi & Leavingsin Mitä kuuluu Marja-Leenassa lauletaan: Vieläkös sun ihanteenas, on Beatles ja George Harrison.Luulin pitkään että se on willes ja george harrison :D -
Osa näistä on aika kaukaa haettuja. Ihmiset on yllättävän huonokuuloisia.
-
-
Hillitty ananas: Pia luulee, että lapsilisää maksetaan lapsille...
*Luuli. -
Karkea albatrossi: Joo, sama. Ihmettelin, että mitä hitsiä tolla "lause tasamaalla" haettiin, kun ei se kuulostanut mitenkään järkevältä. Oon kuullu myös Ikkunaprinsessan "Oh, Glendoora" -kohdan "Open door, ah" .
Kaikkea sitä näemmä feissarimokista oppii :D -
Onpa outoa, että täällä puhutaan vain neidoista, eikä neitsyeistä. Impi tarkoittaa nuorta neitseellistä naista.
-
Poluton kalkkuna: Joo piti kans googlettaa, että mikä ihmeen majalimpye. Löysin tuon keskustelun josta selvis, että se on Juokse, porosein! -kappaleesta, jota en kyllä ikinä oo kuullutkaan. "Seista, syödä, saat Majall’ impyein". Ja immythän tarkoittaa neitoa käsittääkseni.
Impi on tosiaan neitsyt neito. -
Nanne: Olin n 25 v kun töistä tullessa sattui kuulokkeista tulemaan Popedan Tahdotko mut tosiaan. Olin aina vilpittömästi luullut että siinä lauletaan että tahdotko mut tosiaan, sun eteiseen makaamaan. Ei riemulla rajaa kun selvisi että oikeasti se menee tahdotko mut tosiaan suhteeseen vakavaan :D
Mä kuulen sen aina "tahdotko mut tosiaan sun weeceeseen makamaan". -
Sannin versio Tahdon rakastella sinua -biisistä: "Beibi, älä puhu huomisesta nyt, kun lattialle t-paidat lentelee." Kuulin pitkään "Beibi, älä puhu huomisesta nyt, kun lattialle teet parapenteleen" ja mietin, että mikä piru on parapentele.
-
Olen aina kuullut sen fazerpatukat-mainoksen, että "pliis, ota muksut mukaan"
-
Kaikista hämmentävin väärinkuulemani biisi on Mobyn Lift me up. Kertsissä lauletaan "lift me up, lift me up, higher and higher", mutta viisitoistavuotiaana auton takapenkillä matkatessa ja biisiä radiosta kuunnellen luulin sanojen menevän "lesbian, lesbian, I am no woman". Kävi silloin järkeen. :D Vieläkin kuulen sanat noin jos sillä mielellä olen.
-
Oi maamme Suomi synnyinmaa, soi Saana kultainen. Varmaan 99 % laulaa, että Saana soi, vaikka sana soi. Vain säestäjät ovat katsoneet nuotteihin päinkään ja loput oppineet kuuntelemalla laulamaan väärin, että saaaaaana soi.
-
Lässy peruna: Olen aina kuullut sen fazerpatukat-mainoksen, että "pliis, ota muksut mukaan"
Mitä siinä sitten sanotaan? Olen yrittänyt kuunnella ja ärsyttää kun en saa selvää. Viiissataa muksun ruokaa on mun tulkinta, mutta veikkaan että se on väärin. -
Tahtoisin peukuttaa Attea. En homolla tavalla, vaan miehekkäällä tavalla.
-
Aiempi ilves: Mitä siinä sitten sanotaan? Olen yrittänyt kuunnella ja ärsyttää kun en saa selvää. Viiissataa muksun ruokaa on mun tulkinta, mutta veikkaan että se on väärin.
Pliis, ota mut sun mukaan. -
Kaija Koon biisi: Naapurit valittaa, kun me kikkelit niskassa lauletaan Madonnaa. En ole jaksanut selvittää, mitä siinä oikeasti lauletaan, kuulen aina vaan tuon. Ehkä nikkelit?
-
Aiempi ilves: Mitä siinä sitten sanotaan? Olen yrittänyt kuunnella ja ärsyttää kun en saa selvää. Viiissataa muksun ruokaa on mun tulkinta, mutta veikkaan että se on väärin.
pliis, ota mut sun mukaan
-
AKRASIA: Onpa outoa, että täällä puhutaan vain neidoista, eikä neitsyeistä. Impi tarkoittaa nuorta neitseellistä naista.
Neito ja impi ovat synonyymejä. Harva nykyään tajuaa, että myös neito-sana liittyy neitsyyteen. -
Karkea albatrossi: Joo, sama. Ihmettelin, että mitä hitsiä tolla "lause tasamaalla" haettiin, kun ei se kuulostanut mitenkään järkevältä. Oon kuullu myös Ikkunaprinsessan "Oh, Glendoora" -kohdan "Open door, ah" .
Et kai sinä ole kadoksissa ollut siskoni/veljeni? Nimittäin itsekin olen kuullut tuon "open door, ah" :D -
Peritty meduusa: Neito ja impi ovat synonyymejä. Harva nykyään tajuaa, että myös neito-sana liittyy neitsyyteen.
No eivät ole nykykielessä mitään synonyymejä =) Kieli on kehittynyt siinäkin suhteessa niin, että neito ei todellakaan ole puhekielessä mikään neitsyen synonyymi, vaikka se muinoin onkin niin ollut. https://www.synonyymit.fi/neito Sieltä voi tarkistaa ihan itse. -
Marion Rung lauloi levyllä:"Ruusu haaremin, tumma salaperäinen, tuoksu huumata voi sen." Minä kuulin lopun: "...tuoksun huuma tappoi sen." Mietin että onpa voimakashajuinen ruusu, kun kuolee omaan tuoksuunsa.
-
Reseptivapaa dinosaurus: Juokse porosein-laulussa poron ajaja on menossa jouluksi kotiinsa nuorien tyttäriensä luo, jos jollekin jäi vielä hämäräksi!
Ei muuten ole, vaan lemmittynsä luo. "Impyein" on yksikkömuoto, impyeni. Ja laulaja siinä muistelee lemmittynsä silmiä sekä huulten hymyä. Ja laulaa vielä, että vaikka se yrittäisi piiloutuakin, niin laulaja löytää sen kyllä. -
-
Tukintolvana: Mä kuulen sen aina "tahdotko mut tosiaan sun weeceeseen makamaan".
Meillä on sitten varmaan vähän samanlainen ajatus tästä laulun miehestä :D vähän semmonen renttu joka krapuloissaan makaa eteisen tai vessan lattialla tunnustamassa rakkauttaan. -
Ja vielä toinen. Janita laulaa: "Enää oota en, aion tehdä sen, syön pelon pois ja maistan maailmaa." Kuuntelin ja kuuntelin vaikka kuinka monta kertaa, että mitä hän oikein laulaa. Radion väänsin autossa isommalle, kun olin varma, etten kuule oikein: "Enää oota en, ajan perseen, syön pelon pois ja maistan maailmaa".
-
"levoton tuhkimo tekee itsestään vampyyrin" Ei ollut pienenä marttyyri oikeen tuttu termi, niin piti sitten itse soveltaa
-
Aasiakaspalvelija: Mä oon tästä biisistä kuvitellut melkein aina et se laulaa jotain oupendoora. Leevi & Leavingsin Mitä kuuluu Marja-Leenassa lauletaan: Vieläkös sun ihanteenas, on Beatles ja George Harrison. Luulin pitkään että se on willes ja george harrison :D
Meillä asui mun lapsuudessa muutaman kuukauden ajan unkarilainen vaihto-oppilas, joka kerran kysyi äidiltäni, mitä tarkoittaa kössun. Äiti joutui hetken pähkäilemään ennen kuin välähti: vaihto-oppilas oli kova kuuntelemaan Leevi and the Leavingsia ja Marja-Leenastahan tämä kysymys oli tullut mieleen. 😁 -
Lensi maahan enkeli, helikopterilla. Suuren kiven vieritti hän puskutraktorilla
-
Reseptivapaa dinosaurus: Juokse porosein-laulussa poron ajaja on menossa jouluksi kotiinsa nuorien tyttäriensä luo, jos jollekin jäi vielä hämäräksi!
Kyllä kaveri "lemmitystään" puhuu, jota tämän nähtyään aina ikävöi ja jonka "omaks saan", joten... -
Jorma Ralli-Kukkula: Eikös "impyein" ole monikko, eli "majalla neitojen"? Toki hieman taiteellinen taivutus, virallinen monikon genetiivin taivutus olisi "impien".
Toisaalta jos googletat esim "mun impyein", löytyy paljon yksilöllisiä esimerkkejä, runoista ja muista.Kiltti tyttö: Itse asiassa konteksti paljastaa, että kyse on monikosta: impien eli neitojen majalla.
Tästä kontekstista en kyllä ole varma? Eikös se poromies siinä laulussa kuitenkin koko ajan yhdestä neitosesta puhu, eikä useammasta. -
Jenni Vartiaisen kappaleessa Made in heaven ei myöskään ilmeisesti lauleta: En sano mitään En sano mitään Tarvin nyt vaan suoli-sää Suoli-sää Oon kelaillut et suolisää on vähän niinkuin sen hetkinen vatsan toiminnan tilanne, vaikkapa ripuli.
-
Juotu opas: Toisaalta jos googletat esim "mun impyein", löytyy paljon yksilöllisiä esimerkkejä, runoista ja muista. Tästä kontekstista en kyllä ole varma? Eikös se poromies siinä laulussa kuitenkin koko ajan yhdestä neitosesta puhu, eikä useammasta.
Olikohan tuossa sulla autocorrect. Yksilöllisiä ~ yksiköllisiä? Kyllä siinä laulussa jotain tiettyä naista muistellaan ja kaivataan. Ellei tyyppi sitten puhukin koko ajan sille porolleen... -
Muistatteko Katinkan? Kuinka hän hurmasi miehet ja katosi? Minä lauloin aina lapsena "Miehet hän murhaa ja liekkeihin saa sitten hän taas katoaa." 🤣😂
-
Ex luuli että Neljän ruuhka kappale alkaa... Kun Nelli runkkaa, katselen.
-
Peruuttamaton riikinkukko: Ei muuten ole, vaan lemmittynsä luo. "Impyein" on yksikkömuoto, impyeni. Ja laulaja siinä muistelee lemmittynsä silmiä sekä huulten hymyä. Ja laulaa vielä, että vaikka se yrittäisi piiloutuakin, niin laulaja löytää sen kyllä.
Jep, eikö useamman immen koti olisi jo "impyeittein" tms? impyet, impyeitten, impyeittein? ja väärin kuultua:"Missä taivas on, missä jumala on, kulla uuma polkee paikallaan?"Vieläkin vaikea laulaa tuo oikein kun on niin pitkään kuvitellut että se menee noin... -
Itse olen kuullut eveliinan biisin näin: tiiän miks mut sit nimetään, sun jälkeen Ja nyt ehdottomasti kieltäydyn kuulemasta sitä oikein (luin muistaakseni joskus yleltä mitä siinä oikeasti sanotaan), eli sitä kammottavaa anglismia. Se lienee syynäkin siihen etten sitä ole kuullut oikein, ei vaan istu mun kielikorvaan
-
Itse luulin pitkään että Dr. Albanin Born in Africa -biisissä lauletaan "Going back to my room, before in Africa, 'cause I'm born in Africa, born in Africa."ja mietin miksi pitää palata johonkin huoneeseen afrikkalaisuuden vuoksi. 🤐🙈
-
öhmi: Ite Ruoskan uusimmassa biisissä luulin laulettavan 'pelkurin sydän, sydän, surulla surmatkaa' kun todellisuudessa menee 'helluni sydän sydänsurulla surmatkaa'
Onko Ruoskalta tullut uutta musiikkia! Jee! -
Nauroin näille vedet silmissä, kiitos! Itse kuulin lapsena missikisojen tunnarin "ken on heistä kaikkein kaunein, ken on kaikkein herttaisin, nainen jonka vuoksi huokaa syömmet iltaisin" että "nainen jonka vuoksi ruokaa syömme iltaisin". Mielestäni oli ihan loogista, että haluavat syödä ja näin ollen pysyä hengissä nähdäkseen seuraavana aamunakin kaikkein kauneimman naisen.
-
Itehän pikkupoikana aattelin että Happoradion Pois Kalliosta -biisissä lauletaan "Päästäkää minut pois paljusta". Enhän minä 6-vuotiaana oululaispoikana voinut tietää mikä on Kallio :D
-
Jollakin suomalaisella hevibändillä (olisko Teräsbetoni) on kappale nimeltä Orjatar. Varmaan kaks ensimmäistä vuotta kuulin sanat näin : "Harjataan! Kuule käskyni..." Kuvittelin biisin kertovan Curlingista. Olin pettynyt kun oikeat sanat valkenivat minulle.
-
Minä lauloin lapsena: Terve teille lintuset, koti palaa maahan.
-
Mä en tahdo olla enää Carrie, huutaa "Marylin" joka hiton nurkalla... Mietin monta vuotta, miksi Carrie huutaa Marylinia. Silloin kun Kasmirin Vadelmavene julkaistiin, luulin sen olevan jokin ulkomaalainen kappale. En ikinä kuullut radiossa kappaleen nimeä. Muualla olin sit kuullut kehuttavan Vadelmavenettä, ja kerran kun satuin radion ääreen niin, että juontaja kertoi seuraavan kappaleen olevan Vadelmavene, ajattelin että vihdoinkin kuulen sen. Hämmennys oli melkoinen, kun tajusin että se "ulkomaankielinen" kappale olikin Kasmirin biisi :D
-
S: Mä lauloin koko kouluajan Suvivirttä ihmetellen mikä se kapa-aika on. "...kauniisti jo kapa-aikaa, koristaa kukkanen..."
Joku muukin! Mä mietin tätä mystistä kapa-aikaa aina 35-vuotiaaksi, kunnes totuus vihdoin selvisi. -
Erika Wikmanin biisi: "...hauskempaa heil, jotka löytää syömistä pöytään!" Ja ajattelin, että varmaan joillain eronneilla on hankalaa löytää syömistä pöytään ja niillä kellä on ruokaa, on varmasti hauskempaa, että kylläpä Wikman on nyt asialla!
-
Nälkäinen Jeesus oli kyllä paras. :D Ihan kiva kuulla myös että en ole ainoa joka on Ikkunaprinsessan sanoman tajunnut vasta aikuisiällä Googlen avustuksella... Itselläni särähtää korvaan vuodesta toiseen tämä Jaffa-joulumainos jossa on niitä laulavia hedelmiä ja tauotetaan aika töksähtävästi "Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan, joulu joutui jo riiiintoihin--KII!" Tulee heti Paha pukki -leffat mieleen.
-
Mie tajusin vasta tätä ketjua lukiessani, että Petteri Punakuonoa ei pilkattukaan majavaksi :D
-
Tämä ei ole väärin kuultu, mutta väärin ymmärretty varmaan aika yleisesti. Tonttujen jouluyö -laulussa, kun tontut hiipivät esiin alta sillan, niin se silta tarkoittaa lattiaa eikä mitään joen yli menevää siltaa. Opin tämän vasta aikuisena, kun jossain yhteydessä tuli esiin lankkulattian vanha kansankielinen nimitys eli silta.
-
Raoton makkara: Jollakin suomalaisella hevibändillä (olisko Teräsbetoni) on kappale nimeltä Orjatar. Varmaan kaks ensimmäistä vuotta kuulin sanat näin : "Harjataan! Kuule käskyni..." Kuvittelin biisin kertovan Curlingista. Olin pettynyt kun oikeat sanat valkenivat minulle.
Aih, tämä sai tyrskähtelemään. :D Curling-kapteeni käskyttää.Tuli mieleen vielä Paula Vesalan Älä tuu droppaa mun tunnelmaa. Ihmettelin pitkään, että nyt on kyllä hurja poppibiisi, kun lauletaan: "Mul on vuodessa vaan yksi kesäloma, saatan nussia puolet, no tosi kiva." Mutta siinähän lauletaankin säästä, että satanu siitä puolet, no tosi kiva.Mä en myöskään hoksannut Vadelmavenettä suomenkieliseksi, kunnes katoin sanat ja kuuntelin tarkemmin. Siinä on painotus jotenkin niin vaihteleva, ettei ensikuulemalta meinannut tunnistaa. -
Karkea albatrossi: Joo, sama. Ihmettelin, että mitä hitsiä tolla "lause tasamaalla" haettiin, kun ei se kuulostanut mitenkään järkevältä. Oon kuullu myös Ikkunaprinsessan "Oh, Glendoora" -kohdan "Open door, ah" .
Opin vasta nyt tästä sun kommentista, että se on "Oh, Glendoora". Mitä hittoa. Oon aina laulanut "Open Doorah" ja toki ihmetellyt, miten ja miksi Dorah avataan. -
Apulannan Koneeseen kadonnut on ilmeisen väärinkuultu kappale paristakin eri kohtaa. Ite oon kuullut sen myös väärin, mutta kohdassa Keneen sattuu ja kuinka paljon Siitä kysymys elämässä kai on Kuulin muutama vuosi sitten, että siinä lauletaankin "siitä kysymys enää tässä kai on". Väärin kuultu versio on edelleen mielestäni parempi. Koko biisi muuttuu erilaiseksi yhden sanan vuoksi.
-
Vadelmavene oli kieltämättä vaikee biisi, mm: "kaupungin vankina, muuta ei tarvita ku jätski ja kesää (botski ja bensaa)", "lippu mastoon, ja mä saatan sut puistoon (joo mä oon sun Jacques Cousteau)" ja "keittiö hikinen, on moni ihminen, mut ei ees oo (pomoni ihminen ei ees oo)"
-
Karkea albatrossi: Joo, sama. Ihmettelin, että mitä hitsiä tolla "lause tasamaalla" haettiin, kun ei se kuulostanut mitenkään järkevältä. Oon kuullu myös Ikkunaprinsessan "Oh, Glendoora" -kohdan "Open door, ah" .
Kiitos tästä. Tässä kohtaa voin varmaan sitten itsekin lopettaa oven avaamisesta laulamisen.. Ajattelin aina vain, että vanhempi sukupolvi on käyttänyt englantia vähän hassulla tavalla. -
Tahdon sulle olla hyvin hellä Oisit mulle kukka kymmeneltä
-
Teininä minua hihitytti kovasti Pelle Miljoonan biisi Tahdon rakastella sinua, etenkin sen alku jonka luulin menevän että "Paina huules munia vasten". Vuosia myöhemmin karaokessa selvisi, että se onkin "Paina huules huulia vasten"...
-
Lähes kaikki nämä "hauskat" ja "väärinkuullut" sanat on kerrottu jo vuosia sitten erilaisilla sivustoilla ja jopa painetuissa kirjoissa. Keksittyjä ne olivat jo silloin. "Olispa hauskaa jos se sanoiskin näin!"
-
Epätavallinen appelsiini: Tämä ei ole väärin kuultu, mutta väärin ymmärretty varmaan aika yleisesti. Tonttujen jouluyö -laulussa, kun tontut hiipivät esiin alta sillan, niin se silta tarkoittaa lattiaa eikä mitään joen yli menevää siltaa. Opin tämän vasta aikuisena, kun jossain yhteydessä tuli esiin lankkulattian vanha kansankielinen nimitys eli silta.
Sama vika! Lapsena mietin, miksi ne tontut asuvat siellä sillan alla. Tulin siihen tulokseen, että ne joko tykkäävät asua siellä kuten vuohille uhoava peikko, tai ovat muuten kodittomia kuten puliukot. Tonttujen kotisilta oli mielikuvissani hyvin matala, melko laho puinen silta pihapiirin ja peltoniityn välillä, kuten meidän mummolassa. Sieltä ei ollut kovin pitkä matka taloon joulunviettoon. -
Siis ei oo totta! Piti näköjään kolmekymppiseksi ehtiä, ennen kuin sain tietää, ettei Varpunen jouluaamuna -laulussa oikeesti lauletakaan "kodittomasta joulusta". En ikinä edes tajunnut kyseenalaistaa koko kohtaa, jotenkin olin vaan "järkeillyt", että kodittomuus tarkoittaa tässä lohduttomuutta/kolkkoutta, siis sellaista tunnelmaa, jonka vastakohdaksi voisi mieltää sanan "kodikas".
-
Marja Magdalena -laulun kohdan "Sukat on sillä makkaralla / Ja lentää se päivänkakkaralla" kuvittelin pentuna menevän "lentää se päivän kakkaralla". "Kakkara" oli mielestäni tietysti söpö lempinimi kakalle. Äidin laulaessa iltaluluja kuvittelin aina mielessäni laulun tapahtumia, ja Magdaleenan puuhiin kuului siis mm. kakkapökäleellä lentely.
-
Peruuttamaton riikinkukko: Tuo varpunen jouluaamuna oikeesti riipii hermoja, koska sen rytmittää väärin joka i-ki-nen nimekäskin laulaja ja siitä joskus oman laulunopeni kanssa väänsinkin, että se pilkku ON mahdollista laulaa oikeaan kohtaan, eli "joulu on, koditon varpuseni." Se lauluope oppi, kun pari vuotta asiaa märehti, [...]
Siis mitä ihmettä. Voisko joku tavuttaa mulle miten toi kohta pitäis ryhmittää, kun mä en nyt yhtään hahmota miten sen pilkun saa istumaan tohon? -
-
Läpinäkyvä gorilla: Kaija Koon biisi: Naapurit valittaa, kun me kikkelit niskassa lauletaan Madonnaa. En ole jaksanut selvittää, mitä siinä oikeasti lauletaan, kuulen aina vaan tuon. Ehkä nikkelit?
Taisin jostain tämän lukea, sitä ennen oli mullekin epäselvää.Siinä siis lauletaan että "glitterit niskassa lauletaan Madonnaa". -
Mä oon joskus teininä ajatellut ton karhunpoika-laulun menevän "karhunpoika sai rastaa, häntä hellikäämme" ja oon miettiny että hyi mitäköhän patukkaa sille karhu paralle on oikein annettu. 😂 Tuli mieleen myös Naistenhuoneelta yks tapaus, missä joku ihmetteli että miksi siinä Lauri Tähkän biisissä lauletaan "onko olemassa pala navettaa" (oikeasti siis palavaa vettä). Nykyään kun kuulen ton biisin, niin pystyn kyllä kuulemaan siinä sen palan navettaa. 😅
-
Itse aikoinaan ala-asteella kuuntelin paljon Eppu Normaali. Todella paljon hämmennystä herätti kappale Vanha kellarissa valittaa, jossa lauletaan mm: "Aamulla salkun kanssa Porthanialle", jonka kuulin "Aamulla salkun kanssa portaiden alle" "Illalla Bottalle hakeen hani alle" -> Illalla puhtaalle Hakkenhanialle" Ja kohta "Tavalliset urpotkin jo homman oivaltaa" että "Tavallisen Turunkin humanoidit valtaa" Oli outo biisi :D
-
Karkea albatrossi: Joo, sama. Ihmettelin, että mitä hitsiä tolla "lause tasamaalla" haettiin, kun ei se kuulostanut mitenkään järkevältä. Oon kuullu myös Ikkunaprinsessan "Oh, Glendoora" -kohdan "Open door, ah" .
Tykkään näistä keskusteluista, kun aina opin jotain uutta. Tosin olen aina ihmetellyt mikä on se Opendoora, jota palvotaan. -
Rottis: Siis mitä ihmettä. Voisko joku tavuttaa mulle miten toi kohta pitäis ryhmittää, kun mä en nyt yhtään hahmota miten sen pilkun saa istumaan tohon?
Se pitäisi ryhmittää näin:Joulu onkoditon varpuseni onnetonJos tuottaa hankaluuksia, voit kokeilla vetää hiukan henkeä ennen sanaa "koditon" (mutta ei missään nimessä sanojen "koditon" ja "varpuseni" välissä!) ja antaa sanan ensimmäiselle tavulle pienen painon KOditon merkitsemään uuden ajatuksen alkua. -
Rottis: Siis ei oo totta! Piti näköjään kolmekymppiseksi ehtiä, ennen kuin sain tietää, ettei Varpunen jouluaamuna -laulussa oikeesti lauletakaan "kodittomasta joulusta". En ikinä edes tajunnut kyseenalaistaa koko kohtaa, jotenkin olin vaan "järkeillyt", että kodittomuus tarkoittaa tässä [...]
Sama homma täällä. Minusta se on ollut aivan järkeenkäypää, koska sillä varpusellahan on koditon joulu menossa. Oon ajatellut, että siinä tavallaan puhutellaan sitä varpusta: Voi voi onneton varpunen, kun sulla on koditon joulu. Tätä teoriaa on aina mun päässä tukenut se, että harvoin mitään asiaa kuvaillaan kahdella adjektiivilla kohteen molemmin puolin (vrt. koditon JA onneton varpunen). -
Sniikki viinirypäle: Trollaatteko, vai olenko vain vanha? Majall' impyein = impeni majalla = neitoni majalla.
Taidat olla vaan vanha. Tuo laulu on ihan nevahööd, niin ei ihan auennut ensilukemalta että mikä hiton majalimpye. -
Pelkäämätön soturi: Kärsin myös Hoosiannasta (kuka se on ja miksi se on niin tärkeä?) sekä varpusen kodittomasta joulusta. Sijaltaisen nouseminen huolestutti myös. Ilmeisesti originaali ongelma oli Levon hetki nyt lyö -kehtolaulun "siipienkeli" -luulin että siipienkeli on jonkinlainen enkelityyppi. Onhan kerubeja tai [...]
Mä laulan tätä tuutulaulua harvasen päivä pojalleni ja nyt sä kerrot tämän. Olen jopa ihmetellyt, että miksi sanoissa ei ole mitään järkeä ja päätellyt sanojen olevan 'siipienkeli on/suojas voittamaton.Mun maailmani meni just sekaisin. Ei voi tuutulauluihinkaan luottaa. -
Karhunpoika sai rastaat, häntää hellii käärme... Onkos tämä nyt sitten jokin jamaikalaisten eläimiinsekaantujien tunnuslaulu?
-
Leikattu kirsikka: Sama homma täällä. Minusta se on ollut aivan järkeenkäypää, koska sillä varpusellahan on koditon joulu menossa. Oon ajatellut, että siinä tavallaan puhutellaan sitä varpusta: Voi voi onneton varpunen, kun sulla on koditon joulu. Tätä teoriaa on aina mun päässä tukenut se, että harvoin mitään asiaa kuvaillaan kahdella adjektiivilla kohteen molemmin puolin (vrt. koditon JA onneton varpunen).
Olet kyllä tässä analyysissa ihan oikeassa. Kannattaa katsoa myös miten runon säkeet menevät:Joulu on koditon,varpuseni onneton!, vsJoulu on,koditon varpuseni onneton.On selvää, että ensimmäinen on oikein, koska kaikki muutkin säkeet menevät samalla rytmillä, vrt.Siemenen pienoisen,jonka annoit köyhällen’, eikäSiemenenpienoisen, jonka annoit köyhällen.Eli laulussa tyttö puhuttelee varpusta ja valittelee kuinka kova ja kylmä (”koditon”) joulu onkaan ja tästä syystä haluaa sääliä ja ruokkia lintua. Laulu rytmittyy ihan oikein, kun pilkku on sanojen on ja -koditon välissä.
Kommentoi
Kommentti