Kielletty muisto
Huomionhakuinen vainaja Facebookissa?
29 kommenttia
-
Tää sanailu on kuin huonosta sit-comista. "kuolisin jos..."
-
Pauliinan toiseksi viimeinen kommentti muutti koko homman mielenkiintoiseksi aikamatkustusparadoksiksi
-
-
Klassinen "koska muut ovat eri mieltä kuin minä niin poistan kommentoinnin"-mentaliteetti.
-
Tuo ”lapsukaiset” kerto tasan kuinka tosissaan otti muiden vastaukset. Ei vaan halua myöntää että kaikilla on eri tapoja surra ja muistella.
-
-
Muistelen muistojani vain muistoissani, kiitos muistoista.
-
Tää menee NIIN muiden-puolesta-mieleni-pahoitin - osioon.
-
Möreällä viskibassoäänellä: "In the last episode of The Attention Seeking Dead..."
-
Tarkotettaski tässä kuitenkin sitä, että joku käyttää sen menehtyneen kaverin facebookprofiilia niihin muistojulkaisuihin, eikä omaansa? Niinkuin joskus näkee tehtävän heti kuoleman jälkeen. Ois se vähän creepyä mustakin kymmenen vuoden jälkeen, vaikka en kyllä nokkaani ottais.
-
Vainajia ei saa muistella julkisesti, koska vainajat saattavat pahoittaa mielensä. Ja muistetaanpa vielä sekin että toisista ei saa julkaista kuvia netissä ilman henkilön omaa hyväksyntää! Eli ei kuvia niistä kuolleista ikinä minnekään.
-
-
Ettekö tajua että Pauliina kokee olevansa kuollut?? Ette murskaa hänen identiteettiään.
-
Lol: Ettekö tajua että Pauliina kokee olevansa kuollut?? Ette murskaa hänen identiteettiään.
Jos hänellä on Cotardin oireyhtymä? -
"Haluaisitteko oman kuvanne kaikkien nähtäväks??" No ilmeisesti jos ovat Facebookissa. Mutta nuo Pauliinan jutut on kyllä jo niin älyttömiä, että alkaa vähä trollikellot soida.
-
Mahtavaa järjenjuoksua Pauliinalta. "Kuolisin jos joku julkaisisi minusta kuvan 10 vuotta kuolemani jälkeen." Olikohan ihan loppuun asti mietitty?
-
Mun isä kuoli kolme vuotta sitten suhteellisen nuorena ja ite oon ainaki postannu jotain someen kaikkina "merkkipäivinä" (kuolinpäivä, syntymäpäivä, isänpäivä) ihan just siks, että haluan pitää isän muistoa "elossa". En halua, että isä unohdetaan. Muuten en postaile someen juuri mitään, mutta mulle on tärkeää että ihmiset muistaa mun isän, eikä hänen muisto haalistu. Jos joku muu postaa isästä jotain someen, niin olen siitä vain iloinen, koska tiedän että hän on yhä tärkeä muillekin ja muutkin muistaa eikä halua unohtaa.
-
Ennakkohenkinen takasivu oli tällä kertaa koko viiden ehdokkaan kattauksellaan aika mitäänsanomaton. Hauska on hauskaa mutta tosikoiden tosikoimisesta alkaa olla vaikea kiskoa edes hymyä vaikka miten vääntäisivät :/
-
Penelope: Ennakkohenkinen takasivu oli tällä kertaa koko viiden ehdokkaan kattauksellaan aika mitäänsanomaton. Hauska on hauskaa mutta tosikoiden tosikoimisesta alkaa olla vaikea kiskoa edes hymyä vaikka miten vääntäisivät
Ai siis onko tää sittenki Feissarihauskat? Sillon ku Feissarimokat alotti, niin sillon naureskeltiin, ihmeteltiin, kauhisteltiin, muistan sen hetken. En tiennyt et nykyään pitäis vaan nauraa. -
Mitä on tämä "huomio", jota moni epätoivoisesti hakee ja yhtä moni kuvittelee jonkun hakevan? Sikäli kuin tiedän, kukaan ei halua kiinnittää muiden huomiota esim. kokouksessa tai pitää julkisesti puhetta. Huomio ei muutu rahaksi, se voi myös olla kielteistä. Eli onko sanavarasto supistunut vai yleisälykkyys romahtanut?
-
Nessu: Mitä on tämä “huomio”, jota moni epätoivoisesti hakee ja yhtä moni kuvittelee jonkun hakevan? Sikäli kuin tiedän, kukaan ei halua kiinnittää muiden huomiota esim. kokouksessa tai pitää julkisesti puhetta. Huomio ei muutu rahaksi, se voi myös olla kielteistä. Eli onko sanavarasto supistunut vai yleisälykkyys romahtanut?
On sitä huomiota haettu ennenkin, heapa vaikka englantilaisesta Wikipediasta "streaking" eli alastomana juokseminen julkisella paikalla huomionhakutarkoituksella, sitä on harjoitettu jo 1700-luvulta. Roskan kirjoittaminen someen on nykyajan helpompi, kätevämpi ja vähemmän laiton versio tuosta, eli tietysti useampi sitä tekee -
-
Jos olet jo kuollut kuollessasi, kuoletko oikeassa elämässä?
-
Nessu: Mitä on tämä “huomio”, jota moni epätoivoisesti hakee ja yhtä moni kuvittelee jonkun hakevan? Sikäli kuin tiedän, kukaan ei halua kiinnittää muiden huomiota esim. kokouksessa tai pitää julkisesti puhetta. Huomio ei muutu rahaksi, se voi myös olla kielteistä. Eli onko sanavarasto supistunut vai yleisälykkyys romahtanut?
Kyllä huomion nykyaikana voi muuttaa rahaksi esim. Youtuben avulla. -
muramies: Jos olet jo kuollut kuollessasi, kuoletko oikeassa elämässä?
Vai kumoaako se kuoleman tai onko se kuoleman loppu, mikä olisi elämän alku? Toinen elämä, täältä tullaan... -
yli opisto hörhö: Vainajia ei saa muistella julkisesti, koska vainajat saattavat pahoittaa mielensä. Ja muistetaanpa vielä sekin että toisista ei saa julkaista kuvia netissä ilman henkilön omaa hyväksyntää! Eli ei kuvia niistä kuolleista ikinä minnekään.
Ymmärrän kommenttisi sarkasmina, mutta käsittääkseni kuolleilla ei ole laissa samaa yksityisyydensuojaa kuin elävillä (tai sitten tuo vaan on niin yleistietoa, että pelaat juuri sillä, että kaikki tuon nyt tietävät). -
Minä ymmärrän Pauliinaa. Minunkin perheenjäsen kuoli 10 vuotta sitten, eikä tulisi mieleenkään laittaa hänen kuvaansa nettiin. Muistot ovat henkilökohtaisia ja omia, minustakin tuntui pahalta kun sukulaiseni laittoi tästä kuolleesta henkilöstä kuvan nettiin, jolla ei eläessäänkään ollut kuvia. Ja kuva oli vain 10 vuotis vuosipäivänä, muulloin ei ole mitään. Minä muistelen tätä henkilöä joka ikinen päivä eikä minun tarvitse sitä muille jakaa.
-
Jos ihminen kuolee niin että siitä ei ole somessa, niin kuoleekon hän silloin oikeasti?
Kommentoi
Kommentti