Parisuhdeterapiaa, osa 64
Voinko aloittaa mieheni kanssa riidan?
89 kommenttia
-
Lapsettomuudesta kärsivältä todella surullista tekstiä :( en sinänsä näe siinä mokaa, surullinen tunteiden purku
-
-
Jos et ole kokenut tahatonta lapsettomuutta ja keskenmenoja, älä tule pätemään tai tuomitsemaan Nimetöntä jäsentä. Noi on rankkoja juttuja ❤️
-
Se että näyttää hyvältä jossain tietyssä asennossa tms. ei tarkoita että näyttäisi huonolta muulloin.
-
Vilkas satuhahmo: Jos et ole kokenut tahatonta lapsettomuutta ja keskenmenoja, älä tule pätemään tai tuomitsemaan Nimetöntä jäsentä. Noi on rankkoja juttuja ❤️
Olen kokenut monta muuta surullista juttua enkä silti pura sitä muihin, tai saikuta töistä sen takia, että muilla menee paremmin kuin minulla. Elämä on. Deal with it. -
Katsastamaton tomaatti: Olen kokenut monta muuta surullista juttua enkä silti pura sitä muihin, tai saikuta töistä sen takia, että muilla menee paremmin kuin minulla. Elämä on. Deal with it.
Niinpä. On liikkeellä ihme asennetta, että "jos ei ole kokenut asiaa x, ei voi tietää kuinka vaikeaa se on". Joo… olen kyllä kokenut kaikenlaista ja lapsettomuus on kyllä todellakin sieltä pienimmästä päästä. Jossain vaiheessa pitää vaan oppia pääsemään irti niistä pakkomielteistä ja mennä elämässä eteenpäin. -
Kyllästynyt albatrossi: Niinpä. On liikkeellä ihme asennetta, että "jos ei ole kokenut asiaa x, ei voi tietää kuinka vaikeaa se on". Joo… olen kyllä kokenut kaikenlaista ja lapsettomuus on kyllä todellakin sieltä pienimmästä päästä. Jossain vaiheessa pitää vaan oppia pääsemään irti niistä pakkomielteistä ja mennä elämässä eteenpäin.
Kyllä lapsen menettäminen on vittumaisin asia jonka voi kokea -
-
Kalalla: Kyllä lapsen menettäminen on vittumaisin asia jonka voi kokea
Itsekin muistan sen ainoan keskeytyneen keskenmenon jälkeen, ennen esikoista, jälkeisen tunteen. Joku kaukainen sukulainen kertoi lapsena odottavan ja ai että mä vihasin sitä uutista. Ymmärrän siis hyvin, ettei oikeasti voi olla yhtäaikaa töissä raskaana olevan työkaverin kanssa, jos edellisestä keskenmenosta ei ole kauan.Keskeytynyt keskenmenohan tarkoittaa sitä, että sikiö on kuollut syystä x sinne kohtuun, mutta kohtu ei ole osannut poistaa sitä luonnollisesti, niin ap on joutunut käymään sairaalassa hakemassa keskeytyslääkkeen. Ja raskaustestistähän on voinut olla monta viikkoa plussaamisen jälkeen ja siinä ajassa ehtii miettiä nimet ja kaikki valmiiksi, näin ainakin itsellä.Tsemppiä ap:lle jos eksyy tänne lukemaan! -
Kalalla: Kyllä lapsen menettäminen on vittumaisin asia jonka voi kokea
Ei tuossa ole lasta menetetty vaan muutaman viikon ikainen sikiö. Itse pystyn kuvittelemaan paljon pahempia juttuja mutten silti väitä muille että just mun ajatukset ja kokemukset on niitä kaikkein vittumaisimpia.Nimetön jäsen alistuu miehensä tahtoon halusi tämä lapsia tai ei ja sitten oikuttelee kaikille muille kun asiat ei mene putkeen. Sanoisin että kannattais pitää ennemmin ne kaverisuhteet kunnossa ihan vaan sen varalta että mies muuttaa mieltään muistakin asioista. -
Vilkas satuhahmo: Jos et ole kokenut tahatonta lapsettomuutta ja keskenmenoja, älä tule pätemään tai tuomitsemaan Nimetöntä jäsentä. Noi on rankkoja juttuja ❤️
Minä olen tahattomasti lapseton ja olen kokennut keskenmenon, mutta ei minulle ole tullut mieleenkään alkaa sen takia välttelemään ja kahdehtimaan muita ihmisä. Olen aina ollut iloinen siitä, jos tuttu on tullut raskaaksi ja saannut lapsen. Yksinäinen olisi ollut elämä, jos en näin olisi tehnyt. -
Uloin päärynä: Nevermind, muistinkin juuri nauttivani sinkkuudesta
Älä valehtele, et vaan saa ketään ja oot siksi sinkku -
Katsastamaton tomaatti: Olen kokenut monta muuta surullista juttua enkä silti pura sitä muihin, tai saikuta töistä sen takia, että muilla menee paremmin kuin minulla. Elämä on. Deal with it.
Toivoisin, että joku neuvoisi tahattomasti lapsettomalle AP'lle terapiaa (siis ei tyyliin "olet tullut hulluksi, hakeudu hoitoon" vaan "kaikille voi sattua, että tulee eteen asioita, joihin ei oma resilienssisi riitä, ja nyt on käynyt niin). Toisaalta ymmärrän aivan hyvin, että toistuva keskenmeno on kammottavaa -omakin tieni äidiksi oli mutkikkaammasta päästä, joten kun lopulta raskaus saatiin alulle, puolet ajasta keksin nimiä ja olin iloisen odotuksen vallassa, toisen puolen pelkäsin henkeni edestä, että jotain menisi pieleen. Ei mennyt, mutta sen vuosikymmenen odotuksen jälkeen olisin varmaan itsekin ollut terapian tarpeessa, jos olisi mennyt.Toisaalta, ei siitä voi työkavereita syyttáä, että on huono tuuri, ja varsinkin tuo syyn hakeminen miehestä siitä, että tuli odotettua turhan kauan, on tosi huono idea. Jos tarkoituksena on yhteinen lapsi, parisuhteen rakoilu ennen kuin hän on ehtinyt edes syntyä, ei ole hyvä. Eli toivottavasti ap saa tarvittavaa apua. -
-
Nimettömän jäsenen pitäis hakeutua keskusteluavun piiriin. Varmasti on ollut rankkaa, mutta alkaa kuulostaa pahalta hänen mielensä meininki
-
Keskenmenot ja toistuva lapsettomuus ovat todella raskaita ja vaikeita asioita. On ymmärrettävää, että toisen raskaus tuntuu pahalta ja epäreilulta. MUTTA! Se ei ole syy ilmoittaa olevansa sairas, jos huomaa olevansa raskaana olevan kanssa samassa vuorossa. Syy hakeutua keskusteluavun piiriin ja mahdollisesti sairasloma psyykkisen oireilun perusteella taas on täysin perusteltua nimettömän tilanteessa.
-
Vilkas satuhahmo: Jos et ole kokenut tahatonta lapsettomuutta ja keskenmenoja, älä tule pätemään tai tuomitsemaan Nimetöntä jäsentä. Noi on rankkoja juttuja ❤️
Olen kokenut. Lapsettomuus ei silti ole hyväksyttävä syy käyttäytyä paskasti muita kohtaan. Tuolla tavalla käyttäytyvän pitäisi tajuta, että nyt on päässä pahasti vikaa ja hakeutua hoitoon myös siltä osin. Yritystäkin hänellä on takana vasta vain vuosi. Nykyisellä menolla lähtee parisuhde ja kaverit, sekä jää ne lapset kokonaan saamatta kun mies ei enää katsele tuollaista temppuilua ja lähtee vetämään.Suosittelen myös iVF:ää ja alkioiden kromosomien seulontaa, sekä luomuyrittämisen lopetusta. Aivan turhaa hakata päätä seinään luomuna, kun vikaa selvästi on. -
En ole koskaan ymmärränyt tuota ajattelutapaa, että "koska minä en saa asiaa X niin ei saisi kukaan mukaan!!!" Itse olen esimerkiksi syömishäiriöinen eikä tulisi silti mielenkään tuntea polttavaa katkeruutta suuria määriä ruokaa syövää, luonnostaan laihaa työpariani kohtaan. Saati kieltäytyä työskentelemästä hänen kanssaan. Joskus ei vaan mene nallekarkit tasan ja se on pakko oppia hyväksymään.
-
Miksi nimetön on ollut pitkään miehen kanssa, joka ei aiemmin halunnut lapsia, kun on itse ilmeisesti aina halunnut lapsia? Kyseessä nyt on semmonen aika tärkeä asia suhteessa. Itse pitäisin niin ratkaisevana, että ihan hyvä olisi jo vaikka deittiprofiilissa, ensitreffeillä tai ennen suhteen vakiintumista käydä läpi ja jos ei ole yhtenevät mielipiteet, ei suhteella ole tulevaisuutta.
-
Minustakin kuulostaa aika yliampuvalta hakea sairauslomaa siksi, että joutuu olemaan raskaana olevan kanssa samassa paikassa töissä. Mutta entä jos hän ei ole työkykyinen niissä olosuhteissa? Entä jos toisen raskaus saa hänet vain itkemään koko päiväksi eikä hän pysty tekemään töitä? Entä jos hän saa pahoja ahdistuskohtauksia raskaana olevan seurassa? Ei se välttämättä ole pelkkää mielenosoitusta, vaan ihmisillä on erilaisia haasteita myös henkisellä puolella jaksamisessa.
-
Voiko tosiaan olla keskeytynyt keskenmeno? Onko se sitten pelkkä meno?
-
Vilkas satuhahmo: Jos et ole kokenut tahatonta lapsettomuutta ja keskenmenoja, älä tule pätemään tai tuomitsemaan Nimetöntä jäsentä. Noi on rankkoja juttuja ❤️
Nuo ovat rankkoja asioita, sitä ei käy kiistäminen. Saikuttaminen sen takia ettei halua olla raskaana olevien kanssa samassa vuorossa on kuitenkin kohtuutonta, jos ei koe että voi tehdä työnsä niin pitäisi kyllä harkita ammattiapua. -
Kar, aina voi aloittaa riidan. Ehkä tärkeämpi kysymys on, kannattaako. En ymmärrä tuota asennetta, että se riita olisi jotain tavoiteltavaa, ja sitten kysytään yleisöltä hyväksyntää sille. Että niin kovasti tekisi mieli riidellä, mutta kuitenkin tiedän, että riiteleminen on tyhmää, joten kyselen lupaa. Mikä siinä riitelemisessä ja tahallaan loukkaantumisessa on niin kivaa?
-
Kaloriton kuguaari: Voiko tosiaan olla keskeytynyt keskenmeno? Onko se sitten pelkkä meno?
No ihan samaa tulin tänne pohtimaan, jos keskenmeno on keskeytynyt, niin eikö se silloin ole hyvä asia? -
-
Jotenkin semmonen fiilis että ihan jees että jotkut jää lapsettomaksi. Tuonkin nimettömän kannattais ensin laittaa oma pää kuntoon ja miettiä uusien ihmisten tekemistä vasta sen jälkeen. Ei vika iso ole mutta hoitamattomana pahenee.
-
Mauton ahven: Kar, aina voi aloittaa riidan. Ehkä tärkeämpi kysymys on, kannattaako. En ymmärrä tuota asennetta, että se riita olisi jotain tavoiteltavaa, ja sitten kysytään yleisöltä hyväksyntää sille. Että niin kovasti tekisi mieli riidellä, mutta kuitenkin tiedän, että riiteleminen on tyhmää, joten [...]
On muuten viimesen päälle raskaita tuommoset ihmiset. Kaverin vaimo on tuommonen ja ne on jo kahdesti hommannut lapsen joka pelastaa suhteen, ei ole pelastanut, ja meno jatkuu vaan. Ihmiset kaikkoaa ympäriltä ja sama meno jatkuu vuodesta toiseen. Aina on vika muissa ja ukko ei vaan kertakaikkiaan saa irrottauduttua vaikka jo kahdesti muuttanut muualle ja käyty mutka turvakodissa. -
Vilkas satuhahmo: Jos et ole kokenut tahatonta lapsettomuutta ja keskenmenoja, älä tule pätemään tai tuomitsemaan Nimetöntä jäsentä. Noi on rankkoja juttuja ❤️
En ole ikinä edes halunnut lapsia ja onhan tuo surullista luettavaa. Lukekaa ihmiset enemmän romaaneja, niistä oppii empatiaa! Ihan tutkitusti, sekä myös pidentää ikää parilla vuodella (sosioekonomisesta taistasta huolimatta). -
Viehättävä viikuna: Miksi nimetön on ollut pitkään miehen kanssa, joka ei aiemmin halunnut lapsia, kun on itse ilmeisesti aina halunnut lapsia? Kyseessä nyt on semmonen aika tärkeä asia suhteessa. Itse pitäisin niin ratkaisevana, että ihan hyvä olisi jo vaikka deittiprofiilissa, ensitreffeillä tai ennen suhteen [...]
Ei tuossa suorastaan sanota niinkään, että olisi aina halunnut. Ehkä hän on niitä joilla ei ole ollut omasta puolestaan vahvoja tunteita suuntaan tai toiseen? -
Mauton ahven: Kar, aina voi aloittaa riidan. Ehkä tärkeämpi kysymys on, kannattaako. En ymmärrä tuota asennetta, että se riita olisi jotain tavoiteltavaa, ja sitten kysytään yleisöltä hyväksyntää sille. Että niin kovasti tekisi mieli riidellä, mutta kuitenkin tiedän, että riiteleminen on tyhmää, joten [...]
Ehkä on alkanut käsittää, ettei aina oliskaan oikeasti riidanaihetta kun itellä tunteet nousee, ja kyselee sen takia, silloin olisi orastava hyvä merkki. -
Mutta joo, minustakin pitäisi hakeutua hoitoon, jos ei voi olla samassa työvuorossa raskaana olevien kanssa. Tavallaanhan hän on oikeilla jäljillä jo, jos tunnistaa, ettei ole työkuntoinen silloin kun joutuu läheisempiin tekemisiin raskaana olevien kanssa, pitäisi vain vielä ottaa se askel että hakisi apua oikeaan asiaan.
-
Mielestäni tuo nimettömän jäsenen kirjoitus ei oikein edes kuulu tänne, koska lapsettomuus ja keskenmenot on vakavia ja kipeitä asioita. Sitä ei välttämättä edes tajua, jos ei ole noista koskaan joutunut kärsimään. Suosittelisin silti nimettömälle terapiaa, koska vaikka hänen katkeruutensa on ymmärrettävää, se on jo sitä luokkaa, että se vahingoittaa sekä häntä itseään ja muita. Ja kaikille "en ymmärrä nimettömän käytöstä, en MINÄ ainakaan toimisi noin" -tyyppisille kommentoijille tiedoksi: ihmiset on erilaisia. Se on hyvä oppia tässä vaiheessa elämää.
-
Todellakin kannattaa loukkaantua ja vetää herne nenään vähäisimmistäkin kehusta. Jokainen kehu on pohjimmiltaan vittuilua. Tekee vain hyvää parisuhteelle, kun vähän tuuletetaan tunteita ja oikein kaivellaan menneitä ja saivarrellaan.
-
Mauton ahven: Kar, aina voi aloittaa riidan. Ehkä tärkeämpi kysymys on, kannattaako. En ymmärrä tuota asennetta, että se riita olisi jotain tavoiteltavaa, ja sitten kysytään yleisöltä hyväksyntää sille. Että niin kovasti tekisi mieli riidellä, mutta kuitenkin tiedän, että riiteleminen on tyhmää, joten [...]
Oma ex-puoliso oli sellainen joka oikein nautti siitä että sai riidan aikaiseksi. Muistan ikuisesti viimeisen pisaran, eli sen että, hän ihan avoimesti myönsi että on kiva ärsyttää. Onneksi tein oikean ratkaisun tämän suhteen. -
-
Väsynyt Pupu: Lapsettomuudesta kärsivältä todella surullista tekstiä 😒 en sinänsä näe siinä mokaa, surullinen tunteiden purku
Surullista? Mä oisin käyttänyt ennemmin sanaa 'psykoottinen'. Ehkä jos kerran on niin epästabiili ihminen että saikuttaa raskaana olevan työkaverin vuoksi, on kaikille osapuolille vaan parasta ettei raskaudet onnistukaan. -
Viehättävä viikuna: Miksi nimetön on ollut pitkään miehen kanssa, joka ei aiemmin halunnut lapsia, kun on itse ilmeisesti aina halunnut lapsia? Kyseessä nyt on semmonen aika tärkeä asia suhteessa. Itse pitäisin niin ratkaisevana, että ihan hyvä olisi jo vaikka deittiprofiilissa, ensitreffeillä tai ennen suhteen [...]
Voihan olla ettei Nimetön jäsen ollut muodostanut omaa mielipidettään. Voi olla ihminen, jolla ei asialle ollut niin väliä. Jotkut osaavat tai haluavat elää ilman kiinni lyötyjä suunnitelmia. Tai siis ei ennen kun se toive syttyi, siitä on vaikea päästä eroon ilman kunnon kriisiä, jossa tuo tyhjää syliä kokeva nyt on. Itse en pystyisi olemaan olan jotain suunnitelmaa, joten en kuulu noihin ihmisiin. Mutta tiedän esim. pari naista joilla on kolmenkympin tienoilla tullut vastaan, etteivät he voi saada ikinä lapsia. Ekalla todettiin niin vakava sairaus kohdussa ja toisella poistettiin koko kohtu. Nähtävästi eivät olleet tehneet mitään lopullista päätöstä, mutta sen jälkeen lähinnä totesivat, että tämä oli nyt tässä. Vaikka sitäkin on oikeus halutessaan surra, on kuitenkin niin isosta asiasta kyse. -
Kaloriton kuguaari: Voiko tosiaan olla keskeytynyt keskenmeno? Onko se sitten pelkkä meno?
Se tarkoittaa että sikiö on kuollut, mutta ei tule itsestään ulos. Luonto ehkä hoitaisi sen jossain vaiheessa pihalle, mutta ei sitä kukaan halua jäädä odottelemaan mahdollisesti viikoiksi, kun asian voi hoitaa lääketieteellä. -
Toi trendihokema "en tahdo ikinä lapsia" on tosi tyhmä. Et voi tietää, miten mieli muuttuu. Sitä kannattaa pohtia ihan siltäkin kannalta, että ihminen on tavallaan ohjelmoitu lasten saamiseen, se tekee meidät onnellisiksi ja antaa merkityksen tunnetta elämään. Kannattaako tapella vastaan ja tehdä itsestään onneton? Kuluttaa vuosia kaiken maailman merkityksiä etsimässä, kun se elämän merkitys olisi kohtuu helposti saavutettavissa. Helposti ihminen pilaa parhaat vuotensa sillä, että pitää kynsin hampain kiinni lapsettomuudesta, koska joskus on tullut niin sanoneeksi eikä kehtaa myöntää edes itselleen, että asia ei ole enää niin.
-
Kesken jäänyt keskenmeno on karumpi vielä kuin keskenmeno. Luulee olevansa raskaana, mutta jossain ultrassa sitten todetaan, että kuolluthan tämä on ollut jo jonkun aikaa. Kokenut olen. Mutta seuraavaksi tuli elävä vauva, olin itse 34, että ei sekään kohtalo nyt sen kummempi ole, vaikka ap siitäkin stressaa. Lähinnä se, että itsellä jo runsaasti kokemusta ja näkemystä, kun taas toiset äidit ympärillä tuntuu teinimutseilta. Vaan eipä heidän kanssaan tarvinnut olla, olin lapsen kanssa.
-
Lapsen menettäneenä isänä karkeroiduin vuosiksi ja vihasin kaikkia kenen lapset saivat elää. Eniten katkeruutta ja vihaa tuli siitä kuinka yksin isät jää tällaisessa tilanteessa ja huomasin kuinka epätasa-aevoisessa asemassa vanhemmat ovat tässä yhteiskunnassa. Äidille tarjottiin kyllä hoitoa psykiatrisella osastolla, lähetteet terapiaan ja muuta. Minulle ei tarjottu. Olisin saanut ”mennä äidin mukana vastaanottokäynnille, jos haluan ja jos se äidille sopii”. Äidit saa pitää vanhempainvapaat loppuun vaikka kehto olisi tyhjä, isä jää sairauslomalle tarvittavaksi ajaksi ja saa pitää lakisääteisen ajan vapaata, eli enintään 18pvä samaan aikaan. Onneksi työnantaja auttoi haastavan vuoden jälkeen tarjoamalla työterveyden kautta lisää psykologi- ja terapiakäyntejä. Muuten olisin katkera vieläkin. Epätasa-arvo yhteiskunnassa suututtaa vieläkin.
-
"En ikinä halunnut olla 35 v ensisynnyttäjä ja vihaan tätä" No mikä pakko sitä lasta on sitten ruveta hankkimaan? Ei nyt helvetti lasta pidä hankkia vain miellyttääkseen jotain muuta.
-
Ymmärrän hyvin nimetöntä. Hän on tosi mustissa vesissä juuri nyt eikä toimi järkevästi, ja sen hän taitaa itsekin tunnistaa; hänhän sanoo, inhoaa sitä, millaiseksi on muuttunut ja antaa työkaverijutun esimerkiksi siitä. Ilman muuta hän tarvitsisi jotain apua tai vaikka ihan kunnon sairaslomaa. Lapsen saamiseen ja saamattomuuteen ja keskenmenoon liittyvät tunteet ovat mielestäni jollain tavalla merkittävästi erilaisia kuin muut ikäviin asioihin liittyvät tunteet, vaikka ne muut asiat olisivatkin objektiivisesti kamalampia. Niistä saattaa joutua tämänkaltaisiin syövereihin, joista sitten jossain välissä toivottavasti pääsee pois.
-
Hyi saatana tuo jääkaappi. Kun saa katseen käännettyä pois tuosta kaikkein pahimmasta tavasta siihen mitä muuta jääkaapissa on, ei tilanne yhtään parane. Päinvastoin, tuo tapa ei tunnu enää niin ällöttävältä. Minä pesen jääkaapin keskimäärin kaksi kertaa, asuntoon ja asunnosta muuttaessa, ja se ei ole koskaan näyttänyt yhtä epähygieeniseltä kuin tuo.
-
Varastettu albatrossi: No ihan samaa tulin tänne pohtimaan, jos keskenmeno on keskeytynyt, niin eikö se silloin ole hyvä asia?
Se tarkoittaa sitä, että se keskenmeno on jäänyt kesken. Keho uskoo edelleen olevansa raskaana vaikka alkion kehitys on pysähtynyt. Silti kaikki raskausoireet pysyvät ja tilanne selviää vasta ultrassa. Ja koska julkisella puolella ensimmäisen raskauskolmanneksen lopussa/jälkeen, niin sitä ehtii olla aika pitkään siinä uskossa, että vauva on tulossa. Ja koska elimistö ei ole itse ymmärtänyt tilannetta, raskaus keskeytetään lääkkeillä. Se on todella rankkaa ottaa aborttiin käytettävät lääkkeet, kun on valmistautunut kertomaan ilouutisia. -
Lala: Lapsen saamiseen ja saamattomuuteen ja keskenmenoon liittyvät tunteet ovat mielestäni jollain tavalla merkittävästi erilaisia kuin muut ikäviin asioihin liittyvät tunteet, vaikka ne muut asiat olisivatkin objektiivisesti kamalampia. Niistä saattaa joutua tämänkaltaisiin syövereihin, joista sitten jossain välissä toivottavasti pääsee pois.
Ei ole. Se on se sama syöveri kun on upottanut vaikka kaksi vuotta elämästään kirjan kirjoittamiseen eikä saa kuin hylkäyskirjeitä ja hiljaisuutta vastakaiuksi. Se on turhauttavaa, masentavaa ja tuntuu kun omalta identiteetiltä menenisi pohja. Sitä se elämä kuitenkin on, kohti uusia pettymyksiä. -
Soittamaton seppä: Toi trendihokema "en tahdo ikinä lapsia" on tosi tyhmä. Et voi tietää, miten mieli muuttuu. Sitä kannattaa pohtia ihan siltäkin kannalta, että ihminen on tavallaan ohjelmoitu lasten saamiseen, se tekee meidät onnellisiksi ja antaa merkityksen tunnetta elämään. Kannattaako tapella vastaan ja [...]
Tai mitä jos muistettaisiin että tässäkin suhteessa ihmiset on erilaisia. -
Kalalla: Kyllä lapsen menettäminen on vittumaisin asia jonka voi kokea
Toivon todella, ettet ole sellainen henkilö, joka aborttikeskustelussa sitten onkin yhtäkkiä sitä mieltä, ettei kyse ole missään nimessä **lapsen** tappamisesta. -
Brutaali greippi: Lapsen menettäneenä isänä karkeroiduin vuosiksi ja vihasin kaikkia kenen lapset saivat elää. Eniten katkeruutta ja vihaa tuli siitä kuinka yksin isät jää tällaisessa tilanteessa ja huomasin kuinka epätasa-aevoisessa asemassa vanhemmat ovat tässä yhteiskunnassa. Äidille tarjottiin kyllä hoitoa [...]
Kiitos Brutaali greippi, että jaoit. Vapaaehtoisesti lapsettomana en edes ollut tietoinen tuollaisesta epätasa-arvoisesta kohtelusta. -
Tosta nimettömän raskaushommasta puuttuu yli puolet kommenteista. Mikään neuvo ei kelvannut, keskustelu ja kaikki muu apu oli mielestään turhaa tai ei halunnut maksaa. Omien sanojensa mukaan oli täydellinen/ elämänsä parhaassa kunnossa ja joko yritetään lasta tai kaikki ehkäsyt päälle. Ja ei myöskään ollutkaan mikään pakko saada lasta jne. Kiukutteli ja kommentoi töykeästi takaisin kaikille jotka ees erehty jotain kommentoimaan.
-
Vilkas satuhahmo: Jos et ole kokenut tahatonta lapsettomuutta ja keskenmenoja, älä tule pätemään tai tuomitsemaan Nimetöntä jäsentä. Noi on rankkoja juttuja ❤️
Ei kukaan täällä vähättele tuon Nimettömän ahdistusta ja surua, mutta aikuisen ihmisen pitäisi silti kyetä olemaan aikuinen.Ei saikuttaa valheellisin perustein ja kiukutella sivullisille, vaan ihan rehellisesti kertoa tilanteestaan työnantajalle tai HR:lle, että se voidaan huomioida työvuorosuunnittelussa, tai tarvittaessa ohjata Nimetön työterveyteen jos hän ei kykene hoitamaan töitään. -
Puhekyvytön tomaatti 🍅: Toivon todella, ettet ole sellainen henkilö, joka aborttikeskustelussa sitten onkin yhtäkkiä sitä mieltä, ettei kyse ole missään nimessä **lapsen** tappamisesta.
Mitä tekemistä nyt tuolla on minkáän kanssa? Joku tässä ylempänä kertoi ystävistään, joiden kohtu ei sitten ollutkaan toimintakunnossa. Sitäkin saa surra, jos olisi lapsia halunnut, ja käy ilmi, ettei ole koko kohtua. Ja sitäkin, jos ei koskaan edes löydy kumppania, jonka kanssa olisi voinut yrittáä. Toive lapsesta, saati kohtu, ei millään teorialla ole toinen elämä, eikä siitäkään voi alkaa riehua, jos vaikkapa juuri sitä sopivaa kumppania ei löydy. (Vaikka moni netissä silti alkaa). Suru johtuu siitä, että joku tärkeä eläm"n osa-alue ei mennytkään ollenkaan niin, kuin oli ajatellut. -
Väsynyt Pupu: Lapsettomuudesta kärsivältä todella surullista tekstiä 😒 en sinänsä näe siinä mokaa, surullinen tunteiden purku
Kyllä todella surullinen tunteiden purku, mutta jos ei pysty käymään töissä samassa työvuorossa raskaana olevien henkilöiden kanssa, tarvitsisi jo oikeasti jotain ammatillista keskusteluapua, eikä vain vältellä raskaana olevia saikuttamalla. Itsekin kaksi vuotta lapsettomuushoidoissa käyneenä. Samaistun siihen, että joskus tuntui, että kaikki muut on raskaana ympärillä, eikä iloon pysty yhtymään yhtälailla. Kuitenkin fiksumpi käsitellä tunteita ja vaikka kertoa ystäville, että on tällainen kipeä asia, eikä siksi pysty oikein iloitsemaan rinnalla kuin viilentää välit. -
-
Kynätön kenguru: Kesken jäänyt keskenmeno on karumpi vielä kuin keskenmeno. Luulee olevansa raskaana, mutta jossain ultrassa sitten todetaan, että kuolluthan tämä on ollut jo jonkun aikaa. Kokenut olen. Mutta seuraavaksi tuli elävä vauva, olin itse 34, että ei sekään kohtalo nyt sen kummempi ole, vaikka ap [...]
Noo…. Nykyään on kaiken ikäisiä… tai siis ikähaitarilla 20-40 ikäisiä äitejä, että ei ne kaikki ole niitä parikymppisiä.Kerran sattui vauvakerhossa niin, et paikalla oli vain 30+ -ikäisiä äitejä vauvoineen.Ajat on muuttuneet. Ei toki hyvään suuntaan, itsekin sen tunnustan ja tunnistan.Tehkää lapset nuorena. -
Matkustava kivi: Mitä tekemistä nyt tuolla on minkáän kanssa? Joku tässä ylempänä kertoi ystävistään, joiden kohtu ei sitten ollutkaan toimintakunnossa. Sitäkin saa surra, jos olisi lapsia halunnut, ja käy ilmi, ettei ole koko kohtua. Ja sitäkin, jos ei koskaan edes löydy kumppania, jonka kanssa olisi voinut yrittáä. Toive [...]
En ole puhunut mitään surusta, vaan siitä, että aborttikeskusteluissa wokela on sitä mieltä, että kyse on vain "solukasaumasta", alkiosta, sikiöstä, ei vauvasta tai varsinkaan *lapsesta* joka tapetaan. Sitten samat ihmiset itkevät keskemenokeskustelussa, kuinka rankkaa on menettää *lapsi*... Olkaa nyt edes johdonmukaisia. Onko se siis joku lähestulkoon eloton solurykelmä vai lapsi sitten? -
Sitoutunut myyrä: Ei kukaan täällä vähättele tuon Nimettömän ahdistusta ja surua, mutta aikuisen ihmisen pitäisi silti kyetä olemaan aikuinen. Ei saikuttaa valheellisin perustein ja kiukutella sivullisille, vaan ihan rehellisesti kertoa tilanteestaan työnantajalle tai HR:lle, että se voidaan huomioida työvuorosuunnittelussa, tai tarvittaessa ohjata Nimetön työterveyteen jos hän ei kykene hoitamaan töitään.
Työterveys voi kyllä sitten määrätä saikkua, pitkäänkin, jos se katsotaan oikeasti tarpeelliseksi. Ei tarvitse mitenkään valheperusteisesti lintsata. Kyllä siinä voi psyyke pettää tommoisissa asioissa eikä välttämättä ole oikeasti työkykyinen. -
Hupiukko: "En ikinä halunnut olla 35 v ensisynnyttäjä ja vihaan tätä" No mikä pakko sitä lasta on sitten ruveta hankkimaan? Ei nyt helvetti lasta pidä hankkia vain miellyttääkseen jotain muuta.
Juuri tämä 🤷🏻♀️. Kaikilla ei ole pakko olla lasta. Antakaa että ne jotka haluaa yrittää, ja ne jotka ei, ei yritä. -
Puhekyvytön tomaatti 🍅: En ole puhunut mitään surusta, vaan siitä, että aborttikeskusteluissa wokela on sitä mieltä, että kyse on vain "solukasaumasta", alkiosta, sikiöstä, ei vauvasta tai varsinkaan *lapsesta* joka tapetaan. Sitten samat ihmiset itkevät keskemenokeskustelussa, kuinka rankkaa on menettää *lapsi*... Olkaa nyt edes johdonmukaisia. Onko se siis joku lähestulkoon eloton solurykelmä vai lapsi sitten?
Jos et ymmärrä mikä ero on tarkoituksella tehdyllä abortilla ja keskenmenolla, olet todella yksinkertainen, mikä käy kyllä jo ilmi jo kommenteistasi muutenkin. -
Puhekyvytön tomaatti 🍅: ...wokela...
Älä nyt (oletettavasti) aikuinen ihminen viitsi. Kasva jo yli tosta antiwokesta. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa missä iässä lasketaan alkio niin pitkällä olevaksi sikiöksi ettei sitä saa abortoida. Äärikristittyjen/persujen, mitä selkeästi edustat, mielestähän se on kun muna menee pilluun ja nesteet sekoittuu. Yleismaailmallinen lääketiede on määritellyt toisenlaisen rajan mihin pääsääntöisesti lakikin perustuu. Poislukien siis äärikristittyjen maat missä nainen on vain synnytyskone ja alempiarvoinen ilman oikeutta omaan kehoon. -
Vedessäelävä tiikeri: Jos et ymmärrä mikä ero on tarkoituksella tehdyllä abortilla ja keskenmenolla, olet todella yksinkertainen, mikä käy kyllä jo ilmi jo kommenteistasi muutenkin.
Eli siellä kohdussa on joko lapsi tai solurykelmä riippuen siitä, tappaanko sen tarkoituksella vai kuoleeko se vahingossa? Ok. -
Puhekyvytön tomaatti 🍅: En ole puhunut mitään surusta, vaan siitä, että aborttikeskusteluissa wokela on sitä mieltä, että kyse on vain "solukasaumasta", alkiosta, sikiöstä, ei vauvasta tai varsinkaan *lapsesta* joka tapetaan. Sitten samat ihmiset itkevät keskemenokeskustelussa, kuinka rankkaa on menettää *lapsi*... Olkaa nyt edes johdonmukaisia. Onko se siis joku lähestulkoon eloton solurykelmä vai lapsi sitten?
Just joo. On olemassa kahdenlaisia ihmisiä. Ensiksikin sinä, joka olet oma yksilöllinen itsesi, aina järkevä, johdonmukainen ja ehdottomasti kaikkea woketusta vastaan - paitsi silloin, kun olet itse woke, mutta se johtuu vain siitä, että wokeus on juuri siinä asiassa järkevää ja johdonmukaista. Sitten ovat kaikki muut, jotka ovat yhtenäistä harmaata massaa eivätkä osaa ajatella yksilöllisesti, vaan aivopestyjä papukaijoja, jotka toistelevat woke-oppeja ymmärtämättä niitä ja huomaamatta lainkaan, kuinka epäjohdonmukaisia ne ovat. -
Tane: Just joo. On olemassa kahdenlaisia ihmisiä. Ensiksikin sinä, joka olet oma yksilöllinen itsesi, aina järkevä, johdonmukainen ja ehdottomasti kaikkea woketusta vastaan - paitsi silloin, kun olet itse woke, mutta se johtuu vain siitä, että wokeus on juuri siinä asiassa järkevää ja johdonmukaista. Sitten ovat kaikki [...]
Hyvä, että olemme samaa mieltä edes jostain. -
Puhekyvytön tomaatti 🍅: Hyvä, että olemme samaa mieltä edes jostain.
On varmaan raskasta olla noin täydellinen ja virheetön ihminen tässä kauheassa maailmanajassa missä vihervassarit vaanivat joka kulman takana ja ilkeät wokeltajat tuomavat islamismia ikkunoista sisään. Onneksi meillä on kaltaisiasi urhoollisia sotureita taistelemassa paremman maailman puolesta! Älä anna vihervassareiden (oikeiden ja kuviteltujen) lannistaa itseäsi vaan jatka asiasi julistamista, kyllä sinut joku vielä tosissaan ottaa! Jos ei muu, niin varmaan ainakin äitisi. -
-
Vihreä nuija: Tosta nimettömän raskaushommasta puuttuu yli puolet kommenteista. Mikään neuvo ei kelvannut, keskustelu ja kaikki muu apu oli mielestään turhaa tai ei halunnut maksaa. Omien sanojensa mukaan oli täydellinen/ elämänsä parhaassa kunnossa ja joko yritetään lasta tai kaikki ehkäsyt päälle. Ja ei [...]
Eli tosi surullinen ja rikki. Vaikea aihe. Hänelle varmaan tekisi jonkin sortin terapian tyyppinen tai vaikka avustettu itsetutkiskelu hyvää.Parisuhteesta ja sitten myös tuosta lapsettomuusaiheesta.Netissä ei kannata elämästään mitään kertoa, jos ei ole valmis armottomaan, perusteltuun ja perustelemattoman arvosteluun.Joskus siis haava on niin tuore, ettei se kylmänkalsea analyysi voi kerta kaikkiaan mennä perille. Lempeyttä ei kuitenkaan netissä moni harjoita. Se tekisi kuitenkin joskus hyvää.Ja sitten myöhemmin, sitten niitä faktoja ja neuvoja. -
Puhekyvytön tomaatti 🍅: Eli siellä kohdussa on joko lapsi tai solurykelmä riippuen siitä, tappaanko sen tarkoituksella vai kuoleeko se vahingossa? Ok.
Kyllä se on aina se solurukelmä. Sitä voi surra siinä kuin olematonta kohtua, koska toive lapsesta kuolee, ei lapsi. Toive lapsesta on monelle kovin vakava asia, kuten taisin jo kertaalleen selittää. Siksi siis voi surra lasta, tai ehkä pikemminkin vanhemmuutta, jota ei koskaan ole ollutkaan, syystá tai toisesta, mikä nyt ei pitäisi olla mahdoton ymmärtää ellei ole täysin empatiakyvytön. Pahimmassa tapauksessa käy ilmi, että raskaus uhkaa kohdun omaajan henkeä, tai on elinkelvoton (tai kuollut jo), jolloin sen joutuu poistamaan vastoin tahtoaan, silti se on tehtävä. Siksi toivoinkin ap'lle apua.Mitä vanhoihin ensisynnyttäjiin tulee, olin itsekin osasyyllinen siihen, että tulin äidiksi vanhemmalla iällä. Mistään vain ei löytynyt isäehdokkaaksi sopivaa miestä, hyypiöitä en ala maailmaan lisáä synnyttää, ja itselliseksi äidiksi en uskonut rahkeideni riittävän. Niinpä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin ottaa se tietoinen riski, että jos odotan sopivaa tilaisuutta, mahdollisuuteni biologiseen äitiyteen eivát ainakaan parane -joko saan lapsen isäkelpoiselle miehelle tai en lasta laisinkaan. Uhkapelini onnistui, mutta olisi se voinut olla onnistumattakin. Biologia ei ole reilua. -
Toiveikas tyyny: On varmaan raskasta olla noin täydellinen ja virheetön ihminen tässä kauheassa maailmanajassa missä vihervassarit vaanivat joka kulman takana ja ilkeät wokeltajat tuomavat islamismia ikkunoista sisään. Onneksi meillä on kaltaisiasi urhoollisia sotureita taistelemassa paremman maailman puolesta! Älä anna [...]
Arvasin että äitikin häpeää. Ellei äiti ole itsekin persu. Ehkä jopa jonkun persupoliitikon jälkikasvu täällä äyhäämässä? 🤷🏻♀️ -
Väsynyt Pupu: Lapsettomuudesta kärsivältä todella surullista tekstiä 😒 en sinänsä näe siinä mokaa, surullinen tunteiden purku
Minä näen mokana aiheesta avautumisen facebookissa. Meillä oli myös ongelmia saada esikoinen, ja kipuilin asiaa lähimmille, mutta en "julkisesti". Joillakin menee some ja päiväkirja sekaisin. Tosin on myös julmaa lähettää toisen kipeät kokemukset tänne viihteenä. -
Sokeriton timantti: Tai mitä jos muistettaisiin että tässäkin suhteessa ihmiset on erilaisia.
Eivät ole. -
Oudointa on että mikroruoan syönnissä on tarvittu haarukkaa.
-
Suosittelen ensimmäiselle riidan aloittamista. Mies voi ehkä havahtua siihen millaisen tyypin kanssa on yhdessä ja pelastaa itsensä.
-
Kyllästynyt albatrossi: Niinpä. On liikkeellä ihme asennetta, että "jos ei ole kokenut asiaa x, ei voi tietää kuinka vaikeaa se on". Joo… olen kyllä kokenut kaikenlaista ja lapsettomuus on kyllä todellakin sieltä pienimmästä päästä. Jossain vaiheessa pitää vaan oppia pääsemään irti niistä pakkomielteistä ja mennä elämässä eteenpäin.
"Jossain vaiheessa pitää vaan oppia pääsemään irti..."Todennäköisesti tuokin nimetön jossain vaiheess sen oppii. Mutta juuri nyt on se pahin tuska päällä ja se on vaan lusittava läpi.Ite en oo niinkään lapsettomuudesta kärsinyt, mutta viimeset pari vuotta oon vältellyt kaikkea rakkaushommelia ja pahimpana aikana jopa sarjoja katsoessa suljin silmä suudelmien ja hempeilykohtausten aikana, koska en vaan kestänyt. -
Brutaali greippi: Lapsen menettäneenä isänä karkeroiduin vuosiksi ja vihasin kaikkia kenen lapset saivat elää. Eniten katkeruutta ja vihaa tuli siitä kuinka yksin isät jää tällaisessa tilanteessa ja huomasin kuinka epätasa-aevoisessa asemassa vanhemmat ovat tässä yhteiskunnassa. Äidille tarjottiin kyllä hoitoa [...]
🩷 -
Väsynyt Pupu: Lapsettomuudesta kärsivältä todella surullista tekstiä 😒 en sinänsä näe siinä mokaa, surullinen tunteiden purku
Itse olin samassa tilanteessa lähes kirjaimellisesti ikää, mutta ihan noin katkera en ollut. Mutta tietoa tuli luettua keskeytyneistä keskenmenoista, hcg:n noususta, hyytymistekijöistä, istukan vajaatoiminnasta ja vaikka mistä ihan kunnon tutkimuksista aiheeseen liittyen, koska halusin niin oppia ymmärtämään että MIKÄ oli se juttu mikä sai raskaudet hidastumaan ja menemään kesken aina silloin, kun alkio alkoi käyttämään minun istukkaa. Samalla toki tieto toi tuskaa.Tämän mokan kirjoittajalle suosittelen pyytämään lääkäriltä terolut tms kuuria ja primaspania. Ainut tapa jonka avulla saimme yhden täysin terveen lapsen 13sta rv 8-20 paikkeilla keskeytyneen keskenmenon jälkeen. -
Nyt oli aika kauheita kommentteja keskenmenosta. Omani sattui kesäisenä tiistaina. Tunneskaala meni suurin piirtein näin: -"Tämä on vain tavallista kramppikipua, menen kotiin." -"kyllä se ohi menee ja vauva on kunnossa." -"Ei se mene ohi vaan pahenee." - Paljon verta, kudoksia ja kuollut sikiö. -> Spontaani keskenmeno, jonka muistan aina. Ja tiedoksi: keskeytynyt keskenmeno on jotain vielä raaempaa ja psyykelle rankempaa. Äidille ja isälle, varsinkin jos lapsi on toivottu sekä odotettu.
-
Itse velana en silleen välitä toisten raskauksista tai isäksi tulemisista, hyvä heille jotka niin ovat halunneet. Mutta kyllä se silti tuntuu pahalta jos jotkut lasta halunneet kokee keskenmenon. Se että itse on vela ei poista empatiakykyä. Arvostan myös naisten oikeutta kehoonsa ja lain suomaa aikarajaa keskeyttää raskaus jos sille on syyt, vaikka raiskaus tai että lapsesta tulisi tosi vammainen ja kärsivä. Tai hupsista katumuspilleri, siinä kohti se on kirjaimellisesti pari solua joista ei tule mitään. Arvostan suuresti hyviä äitejä ja isiä! Öyhöttäjille taustatiedoksi että en ole vihreä, vasemmistolainen, woke, uskovainen, persu/laitaoikeistoa, rasisti, ääriajattelija tai mitään trendikästä. Tavallista liberaalia seinätapettia joka ei hätkähdytä ketään eikä herätä tunteita.
-
Viehättävä viikuna: Miksi nimetön on ollut pitkään miehen kanssa, joka ei aiemmin halunnut lapsia, kun on itse ilmeisesti aina halunnut lapsia? Kyseessä nyt on semmonen aika tärkeä asia suhteessa. Itse pitäisin niin ratkaisevana, että ihan hyvä olisi jo vaikka deittiprofiilissa, ensitreffeillä tai ennen suhteen [...]
Tätä itsekin mietin. Silloin, kun Nimetön on sopinut parisuhteen olevan lapseton hän on tehnyt ison valinnan siitä, että tämä parisuhde on hänelle lapsia ja vanhemmuutta tärkeämpää. Kukaan muu ei ole sitä valintaa hänen puolestaan tehnyt, ei edes se kumppani.Silti se on karu paikka, jos iso valinta kaduttaa tai aiheuttaa muuten pahaa mieltä. Nimettömälle sympatiani siitä. -
Soittamaton seppä: Toi trendihokema "en tahdo ikinä lapsia" on tosi tyhmä. Et voi tietää, miten mieli muuttuu. Sitä kannattaa pohtia ihan siltäkin kannalta, että ihminen on tavallaan ohjelmoitu lasten saamiseen, se tekee meidät onnellisiksi ja antaa merkityksen tunnetta elämään. Kannattaako tapella vastaan ja [...]
Tjaa, ikää kohta onnellisesti 60 vee eikä vieläkään ole tullut mielenmuutosta. Ja alkaahan tuo olla myöhäistäkin hankkia tällaista merkityksen tunnetta elämään 🤷🏻♀️. T. VELA eikä kaduta. -
Uloin päärynä: Nevermind, muistinkin juuri nauttivani sinkkuudesta
Tarkoitit kai kinkkuudesta? -
Kyllästynyt albatrossi: Niinpä. On liikkeellä ihme asennetta, että "jos ei ole kokenut asiaa x, ei voi tietää kuinka vaikeaa se on". Joo… olen kyllä kokenut kaikenlaista ja lapsettomuus on kyllä todellakin sieltä pienimmästä päästä. Jossain vaiheessa pitää vaan oppia pääsemään irti niistä pakkomielteistä ja mennä elämässä eteenpäin.
Ihme asennetta on myös se, että kuvittelee omien kokemustensa pätevän ilman muuta myös muihin. Hyvä, ettei lapsettomuus ole ollut sulle mielettömän rankkaa. Joillekin muille se kuitenkin on, kuten nimettömälle tässä. Eikä kumpikaan kokemus ole yhtään sen enempää "oikein" tai "väärin". Se, miten kokemukseen reagoi, on oma asiansa (kuten vaikka työkaverin raskauden takia saikuttaminen, jonka nimetön taitaa tuossa itsekin tunnistaa olevan perseestä), mutta kokemuksen rankkuutta itsessään on ihan turha vähätellä sillä perusteella, että "ei se mullekaan niin vaikeeta ollut". -
Puhekyvytön tomaatti 🍅: Toivon todella, ettet ole sellainen henkilö, joka aborttikeskustelussa sitten onkin yhtäkkiä sitä mieltä, ettei kyse ole missään nimessä **lapsen** tappamisesta.
Sä et nyt taaskaan yhtään ymmärrä nuanssia (tai ainakaan huomaa, että sitä on).Aborttikeskustelussa on kyse siitä, onko alkion tappaminen moraalisesti oikeutettua ja millä perustein. Tässä kontekstissa sana "lapsi" halutaan nimenomaan erottaa sikiöstä, koska niillä on keskustelussa merkityksellinen ero (lapsella tarkoitetaan kutakuinkin sikiötä, joka on kehittynyt niin pitkälle, ettei se tappaminen ole pääsääntöisesti hyväksyttävää).Keskenmenokeskustelussa taas on kyse tunnesiteestä tulevaan lapseen. Tässä kontekstissa ei ole mitään järkeä käyttää sanaa "lapsi" samassa merkityksessä kuin aborttikeskustelussa, koska tunneside voi kehittyä jo, vaikka alkio olisi vasta ihan aluillaan. Menetyksen tunteiden kannalta ei ole mitään helvetin merkitystä, lasketaanko kuollut alkioksi vai sikiöksi. Lisäksi menetyksen tunteet eivät rajoitu vain olemassa olleisiin asioihin vaan myös asioihin, jotka olisivat voineet olla. -
rottanpää: Lisäksi menetyksen tunteet eivät rajoitu vain olemassa olleisiin asioihin vaan myös asioihin, jotka olisivat voineet olla.
Tervetuloa aborttikeskustelun ytimeen. Tämä on juuri se konservatiivien kanta, että viedään elämä siltä **lapselta** joka olisi voinut olla, jos vanhempi ei olisi itsekkäistä syistä tappanut häntä. Lapsen potentiaalin olemassaolo ei voi tieteellisesti perustua siihen, onko vanhemmalle syntynyt joku "tunneside". Jokaisella elämällä on oma itseisarvo, eikä sen tulisi perustua siihen kuinka kylmäverisesti holtiton vanhempi on valmis luopumaan siitä. -
rottanpää: Sä et nyt taaskaan yhtään ymmärrä nuanssia (tai ainakaan huomaa, että sitä on). Aborttikeskustelussa on kyse siitä, onko alkion tappaminen moraalisesti oikeutettua ja millä perustein. Tässä kontekstissa sana "lapsi" halutaan nimenomaan erottaa sikiöstä, koska niillä on keskustelussa merkityksellinen ero (lapsella [...]
Olen eri mieltä.Kun alkuraskaudessa tulee keskenmeno, ei siinä ole mitään tunneyhteyttä mihinkään vauvaan, kun ei kohdussa ole muuta kuin tiedoton soluklöntti, eikä soluklönttiin saa mitään yhteyttä. Ei siinä surra mitään vauvaa, siinä surraan sitä pelkoa, että ei saa koskaan tuntea vanhemmuutta eikä toteuttaa fantasioitaan lapsen vanhempana.Keskenmenossa surraan itseä ja omien fantasioiden toteutumattomuutta, ei mitään vauvaa, koska mitään vauvaa ei ole eikä ole koskaan ollutkaan. "Tunneyhteys" on omassa päässä kuviteltu asia, eikä sillä "yhteydellä" ole toista osapuolta joka mitään "yhteyttä" kokisi.Ja kyllä, olen ollut tuossa tilanteessa itsekin. Lapsi syntyi IVF:llä, siinä apuna alkioiden kromosomiseulonta.Raskauden ajankin pidin naurettavana puheita siitä, että tulevan vauvaan saisi jotenkin yhteyden kun sikiö tiedottomana molskii lapsivedessä ymmärtämättä mistään mitään. Yhteyden rakentaminen alkaa vasta syntymän jälkeen, toki moni vanhempi rakentaa kuvitelmia ja fantasioi vauvasta jo kauan ennen sitä, mitään pohjaa niillä kuvitelmilla ja fantasioilla ei ole. -
En ihan ymmärrä mikä tuossa jääkaappikuvassa on vikana. Itsekin jätän astioita ja useimmin aterimia ja veitsiä jääkaappiin, jotta niitä voi käyttää uudestaan. Jos ne jättää pöydälle, niissä oleva ruoka pilaantuu. Aina ei ole aikaa täyttää ja tyhjentää tiskikonetta juuri sillä hetkellä.
-
-
Soittamaton seppä: Toi trendihokema "en tahdo ikinä lapsia" on tosi tyhmä. Et voi tietää, miten mieli muuttuu. Sitä kannattaa pohtia ihan siltäkin kannalta, että ihminen on tavallaan ohjelmoitu lasten saamiseen, se tekee meidät onnellisiksi ja antaa merkityksen tunnetta elämään. Kannattaako tapella vastaan ja [...]
Harkitse seuraavaa: en tahdo ikinä lapsia. Ei kiinnosta tekovaihe, ei odotus, eikä itse lapsi. -
Puhekyvytön tomaatti 🍅: Tervetuloa aborttikeskustelun ytimeen. Tämä on juuri se konservatiivien kanta, että viedään elämä siltä **lapselta** joka olisi voinut olla, jos vanhempi ei olisi itsekkäistä syistä tappanut häntä. Lapsen potentiaalin olemassaolo ei voi tieteellisesti perustua siihen, onko vanhemmalle syntynyt joku [...]
Ilmeisesti on varmaan turhaa edes yrittää selittää asiaa, jota toinen ei halua ymmärtää, mutta koetan vielä kerran:Jos potentiaalisen lapsen syntymän estäminen lasketaan lapsen tappamiseksi, lasketaan sitten sellaiseksi myös katumuspillerit, ehkäisy ja tietoinen seksistä pidättäytyminen ovulaation aikana. Ja tietenkin maailmassa on aika paljon uskovaisia ihmisiä, jotka näin tekevätkin. Nyt kuitenkin oletettavasti puhutaan vapaamielisessä länsimaisessa kontekstissa, jossa hyväksytään seksin harrastaminen ilman tarkoitusta saada lapsi.Jos raskaus kuitenkin alkaa silloin, kun lasta ei syystä tai toisesta haluta, on ok keskeyttää prosessi silloin, kun kohdussa on vielä solumassa, joka ei mitenkään voi selvitä kohdun ulkopuolella. Sellaisen sikiön abortoiminen, joka synnytettynä selviäisi hyvällä hoidolla elossa, on murha. (En ota kantaa tarkkoihin viikoihin, koska en ole asiantuntija.)Tähän rajanvetoon eivät vaikuta ihmisten tunteet. On aivan eri asia ja eri keskustelu, missä tilanteessa ja kuinka paljon yksilö suree lapsen puutettaan.Ihminen saa surra lapsettomuuttaan, vaikka ei olisi koskaan edes tullut raskaaksi tai vaikka olisi aiemmin päätynyt tekemään abortin. Sureminen on täysin ok silloinkin, kun on jo saanut lapsen tai lapsia, mutta olisi halunnut useamman. Keskenmenon sureminen on enemmän kuin ymmärrettävää, vaikka kyseessä olisikin pelkän solumassan poistuminen kohdusta. -
Onpa sakeaa kirjoittelua monen osalta. Tavallaan ymmärrän. Olen aina tuntenut ärtymystä sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka käyttäytyvät irrationaalisesti ja itsekeskeisesti, eivät perehdy ohjeisiin tai huomioi ympäristöään. Sitten itseeni kohdistui emotionaalista stressiä läheisen ihmisen terminaalisairauden vuoksi. Ja yhtäkkiä huomasin muuttuneeni: en osannut huomioida ympäröiviä ihmisiä, pysähdyin muiden tielle, etuilin huomaamattani, tuohduin erilaisille palveluntarjoajille "huonosta palvelusta" kunnes tajusin lukeneeni ohjeet huonosti. Sitten se kolahti: ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita ja joskus se vaikuttaa persoonaan, käytökseen, taitoihin ja kykyihin. Tämän tajusin vasta näin yli nelikymppisenä kun suuria murheita ei ole elämääni aiemmin osunut. Nyt vasta todella ymmärrän, että joillakin voi oikeasti olla taakka jota en näe tai ymmärrä, mutta joka muuttaa heitä. Kaikihan tämän tietää mutta ei sitä aina tule ajatelleksi kun jonkun käytös ärsyttää tai hämmentää. Ollaan toisillemme armollisia. Ja itsellemme: olen tunnistanut muutoksen ja pyrin tietoisesti toimimaan paremmin. Kaikki raskaudenaikaisen menetyksen kohdanneet, lapsettomuudesta keskenmenoihin tai kohtukuolemaan, olen pahoillani. Suosittelen tutustumaan Tähti ry:n toimintaan, joka on juuri tälle kohderyhmälle perustettu yhdistys vertaistuen ja tiedon saamiseksi.
-
Niin, nimetönhän ei hae sairaslomaa ollakseen ikävä työkaveri odottaville kollegoilleen, vaan omaan ahdistukseensa. Se kipu menee joskus ohi tai ainakin laimenee, mutta saattaa ottaa aikaa. Mä ymmärrän tätä hyvin. Se on mun kipu, joka sattuu vain minussa, se ei loukkaa onnellisia odottajia. Mun on vaikea kipuni läpi riemuita toisten yllätysvauvoista ja vauvakuplasomesta. Ei ole toisen onni multa pois, mutta mullakin on oikeus suojata itseäni ja kokea kipeitäkin tunteitani ilman velvollisuutta osoittaa onnellisuutta ja mennä nuuhkimaan kollegoiden vauvantuoksuja. Vahingollista on sekin, että pakottaa itsensä johonkin kuuliaiseen resistenssiin, että ”elämä on”. Pitää saada olla rikki ja itkeä itkujaan niin paljon kuin tarvitsee. Nimetön hyötyisi kyllä varmaan pidemmästäkin sairaslomasta.
-
Kommentoin: Itsekin muistan sen ainoan keskeytyneen keskenmenon jälkeen, ennen esikoista, jälkeisen tunteen. Joku kaukainen sukulainen kertoi lapsena odottavan ja ai että mä vihasin sitä uutista. Ymmärrän siis hyvin, ettei oikeasti voi olla yhtäaikaa töissä raskaana olevan työkaverin kanssa, jos edellisestä keskenmenosta ei ole [...]
Keskeytynyt keskemeno tarkoittaa ettei raskaus ole mennyt kesken....Mikä juttu tää on? -
Kasviton kookos: Keskeytynyt keskemeno tarkoittaa ettei raskaus ole mennyt kesken....Mikä juttu tää on?
Selitetty tässä keskustelussa jo aika monta kertaa. Lue keskustelu ennen kuin kommentoit. -
Kommentoin: Itsekin muistan sen ainoan keskeytyneen keskenmenon jälkeen, ennen esikoista, jälkeisen tunteen. Joku kaukainen sukulainen kertoi lapsena odottavan ja ai että mä vihasin sitä uutista. Ymmärrän siis hyvin, ettei oikeasti voi olla yhtäaikaa töissä raskaana olevan työkaverin kanssa, jos edellisestä keskenmenosta ei ole [...]
Luitko päivitystä? Tuskin on joutunut noin raffeihin operaatioihin, koska kaikki keskeytyneet ennen rv8. Menee melkein myöhään alkaneista menkoista pikemminkin. -
Nimesi: Olen eri mieltä. Kun alkuraskaudessa tulee keskenmeno, ei siinä ole mitään tunneyhteyttä mihinkään vauvaan, kun ei kohdussa ole muuta kuin tiedoton soluklöntti, eikä soluklönttiin saa mitään yhteyttä. Ei siinä surra mitään vauvaa, siinä surraan sitä pelkoa, että ei saa koskaan tuntea vanhemmuutta eikä toteuttaa [...]
Sikiö ei kyllä ole tiedoton möllykkä, vaan aistii kipua ja aistii äidin tunteita ja osaa jopa leikkiä vatsan läpi. En ihan allekirjoita näitä "km rv5" setteihin, mutten myöskään olisi noin ehdoton.
Kommentoi
Kommentti