Ihana kielemme, osa 82
Oletko aina lausunut sanan "maailma" väärin?
Seuraava
Geokätkö, josta tuli poliisiasia. Edellinen
Kengät olivat hieman märät – ja siitä se ajatus sitten lähti.
Geokätkö, josta tuli poliisiasia. Edellinen
Kengät olivat hieman märät – ja siitä se ajatus sitten lähti.
54 kommenttia
-
Jos joku kirjoittaa "ruoasta" eikä ruuasta, hänen kuuluisi myös puhua "ruoasta". En ole koskaan kuullut kenenkään lausuvan niin. En käsitä, miksi ruuan kirjoittaminen niin kuin se lausutaan ei ole kaikkien tapa.
-
Neuvokas viikuna: Jos joku kirjoittaa "ruoasta" eikä ruuasta, hänen kuuluisi myös puhua "ruoasta". En ole koskaan kuullut kenenkään lausuvan niin. En käsitä, miksi ruuan kirjoittaminen niin kuin se lausutaan ei ole kaikkien tapa.
Koska ruoan taivutusmuodoissa 'k' vain muuttuu heikkoasteiseksi ja katoaa, niin kuin vaikka sanan luokka taivutusmuodoissa kaksois-k muuttuu heikkoasteiseksi, siis luokka:luokan. Eli samalla logiikalla taivutetaan ruoka:ruoan ja vuoka:vuoan. Ruoalle on kuitenkin yleiskielessä sallittu myös taivutusmuotojen kirjoittaminen niin kuin ne lausutaan, eli ruuan. Vuokaa ei taida kuitenkaan kukaan yleiskieltä kirjoittamaan pyrkivä kirjoittaa "vuuan", vaikka siten senkin varmaan kaikki lausuvat.Joten ehkäpä ne, jotka kirjoittaa ruoan (minä!), haluavat olla johdonmukaisia ja kirjoittaa sen samalla tavalla kuin muutkin samankaltaiset sanat.Haluaisin kuulla, kun dave ääntää sanat vauva tai rouva ilman kaksois-veetä diftongin jälkeen. -
-
Neuvokas viikuna: Jos joku kirjoittaa "ruoasta" eikä ruuasta, hänen kuuluisi myös puhua "ruoasta". En ole koskaan kuullut kenenkään lausuvan niin. En käsitä, miksi ruuan kirjoittaminen niin kuin se lausutaan ei ole kaikkien tapa.
Koska se on ruoka, ei ruuka -
Miesystäväni jätti joskus Prismaan palautteen paistopistelapun kielioppivirheestä. Siinä luki alunperin "Paistopistetuotteet puoleen hintaan 20:30 alkaen." Hänen mukaansa suomen kielessä kellonaika pitää merkitä 20.30 eikä erottimena käytetä kaksoispistettä.
-
Lystikäs panda: Miesystäväni jätti joskus Prismaan palautteen paistopistelapun kielioppivirheestä. Siinä luki alunperin "Paistopistetuotteet puoleen hintaan 20:30 alkaen." Hänen mukaansa suomen kielessä kellonaika pitää merkitä 20.30 eikä erottimena käytetä kaksoispistettä.
Itse sorrun tähän samaan aina. Uskoisin sen johtuvan siitä, että digitaalisissa herätyskelloissa kellonaika oli aina muotoa 22:15 🤔 -
Meillä ei lausuta maailmaa ollenkaa, se on ihan pelkkä Pyörä vaa 🎡😃
-
-
Lehdet kuvissa oli kirjoitusasu oikein tai väärin niin enemmän potuttaa toi pienellä fontilla isoon lappuun kirjoitus jota sitten joutuu tihrustamaan että siitä saa selvää.
-
Neuvokas viikuna: Jos joku kirjoittaa "ruoasta" eikä ruuasta, hänen kuuluisi myös puhua "ruoasta". En ole koskaan kuullut kenenkään lausuvan niin. En käsitä, miksi ruuan kirjoittaminen niin kuin se lausutaan ei ole kaikkien tapa.
Koska et ole kielitieteilijä etkä tunne äidinkielesi käsitteiden etymologiaa ja kielen historiaa.Jännää, että aina ovat nämä "isäm_maalliset" raiskaamassa kaunista suomen kieltä. -
Mä luulin, että toi maailma-juttu ois se, et maailma kuuluis lausua ”maalima”, kuten mun entinen bilsanope sen lausu…
-
Kiiwi: Lehdet kuvissa oli kirjoitusasu oikein tai väärin niin enemmän potuttaa toi pienellä fontilla isoon lappuun kirjoitus jota sitten joutuu tihrustamaan että siitä saa selvää.
Joo, menen kauppaan ja etsin lehtiä. Sit näen kyltin jossa lukee isolla ”Lehdet”. Ilostun ja lähden sinne vain lapun vieressä huomatakseni että ”eivät ole täällä, lällällälläl lieeruuuuu”. -
Lala: Koska ruoan taivutusmuodoissa 'k' vain muuttuu heikkoasteiseksi ja katoaa, niin kuin vaikka sanan luokka taivutusmuodoissa kaksois-k muuttuu heikkoasteiseksi, siis luokka:luokan. Eli samalla logiikalla taivutetaan ruoka:ruoan ja vuoka:vuoan. Ruoalle on kuitenkin yleiskielessä sallittu myös taivutusmuotojen [...]
Oon aina lausunut ja lausun edelleen ruuan ja vuoan. Meilläpäin näin. Hyvin harvoin oon kuullut jonkun sanovan vuuan. Tosin ruuanlaittoa syvästi inhoavans ihmisenä koko sanaa on tullut aika harvoin seurassa kuultua, että voin kyllä olla väärässä. -
Raitti mandariini: Koska et ole kielitieteilijä etkä tunne äidinkielesi käsitteiden etymologiaa ja kielen historiaa.Jännää, että aina ovat nämä "isäm_maalliset" raiskaamassa kaunista suomen kieltä.
Kuulostat aivan tosi mäntiltä ihmiseltä. Sellaselta joks tekee aivan ihme päätelmiä ja pitää niitä totena. Tiedoksi sullekin, että kaikki mitä ajattelet ei ole totta. -
-
Rapattu ahma: Mä luulin, että toi maailma-juttu ois se, et maailma kuuluis lausua ”maalima”, kuten mun entinen bilsanope sen lausu…
Minäkin luulin! Eikä se kuitenkaan ollut edes kyselyssä vaihtoehto! -
Raitti mandariini: Koska et ole kielitieteilijä etkä tunne äidinkielesi käsitteiden etymologiaa ja kielen historiaa.Jännää, että aina ovat nämä "isäm_maalliset" raiskaamassa kaunista suomen kieltä.
Minä olen kielen ammattilainen ja pysyn yleensä kaukana kieleen liittyvistä somekeskusteluista. Ihmiset pahoittavat mielensä milloin mistäkin sanasta tai rakenteesta, vaikka itse Agricola olisi käyttänyt sitä ja ongelmana olisi vain ja ainoastaan heidän puutteellinen kielitaitonsa. Jos se on heille vieras, niin täytyyhän sen olla täysin väärin ja todennäköisesti myös uutta hapatusta ja merkki kielen rappiosta. Samalla he itse tekevät täysin alkeellisia virheitä - esimerkiksi yllättävän moni puhuu "Suomenkielestä". Ei tee hyvää meikäläisen verenpaineelle. -
Lala: Koska ruoan taivutusmuodoissa 'k' vain muuttuu heikkoasteiseksi ja katoaa, niin kuin vaikka sanan luokka taivutusmuodoissa kaksois-k muuttuu heikkoasteiseksi, siis luokka:luokan. Eli samalla logiikalla taivutetaan ruoka:ruoan ja vuoka:vuoan. Ruoalle on kuitenkin yleiskielessä sallittu myös taivutusmuotojen [...]
Ruuat on tehty vuuasa että vauvva saa syyäkseen ettei tuu näläkä. -
Lala: Koska ruoan taivutusmuodoissa 'k' vain muuttuu heikkoasteiseksi ja katoaa, niin kuin vaikka sanan luokka taivutusmuodoissa kaksois-k muuttuu heikkoasteiseksi, siis luokka:luokan. Eli samalla logiikalla taivutetaan ruoka:ruoan ja vuoka:vuoan. Ruoalle on kuitenkin yleiskielessä sallittu myös taivutusmuotojen [...]
Olen kuullut ainoastaan savolaisten ja ehkä jonkun toisen leveän murteen puhujan lausuvan "vuuan". Kaikki muut lausuu "vuoan". -
Neuvokas viikuna: Jos joku kirjoittaa "ruoasta" eikä ruuasta, hänen kuuluisi myös puhua "ruoasta". En ole koskaan kuullut kenenkään lausuvan niin. En käsitä, miksi ruuan kirjoittaminen niin kuin se lausutaan ei ole kaikkien tapa.
Miksi? Tai kuten puhuessani sen muotoilisin: "miks?" -
Tuomittava hämähäkki: Kuulostat aivan tosi mäntiltä ihmiseltä. Sellaselta joks tekee aivan ihme päätelmiä ja pitää niitä totena. Tiedoksi sullekin, että kaikki mitä ajattelet ei ole totta.
Totta. Aivan perseestä revitty heitto "isäm_maallisuudesta" ja silti enemmistö on sitä mieltä, että "joo, tosi hyvä näpäytys ja täysin looginen". -
Riihikuiva viikuna: Itse sorrun tähän samaan aina. Uskoisin sen johtuvan siitä, että digitaalisissa herätyskelloissa kellonaika oli aina muotoa 22:15 🤔
Joo, täällä on selitys, että suomeksi se on 22.15 ja muuten 22:15.https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/ajanilmaukset-kellonajat-merkinta-ja-taivutus/ -
Huvipuistohullu: Meillä ei lausuta maailmaa ollenkaa, se on ihan pelkkä Pyörä vaa 🎡😃
Onko pyörä sitten kaksiulotteinen lätty? Kyllä maailma meillä on pallo, vaikkakin vähän venynyt sellainen. -
Olen elänyt koko ikäni tajuamatta, että sana maailma koostuu sanoista maa + ilma.
-
Tunnen itseni jo hulluksi hokiessani näitä sanoja, mutta olen aika varma, että sanon joko vauva tai vaua, mutta en missään nimessä vauvva.
-
-
Itseasiassa: Onko pyörä sitten kaksiulotteinen lätty? Kyllä maailma meillä on pallo, vaikkakin vähän venynyt sellainen.
Kyllä sekin kolmiulotteinen on, ei siihen muuten saisi porukkaa kyytiin 😃 -
Lystikäs panda: Miesystäväni jätti joskus Prismaan palautteen paistopistelapun kielioppivirheestä. Siinä luki alunperin "Paistopistetuotteet puoleen hintaan 20:30 alkaen." Hänen mukaansa suomen kielessä kellonaika pitää merkitä 20.30 eikä erottimena käytetä kaksoispistettä.
Tämä on huono sääntö koska tällä tavoin kellonajat näyttävät ihan päivämääriltä. Ainakin oma pääni menee sekaisin vaikka siitä "päivän" jälkeinen piste puuttuukin -
Ja Touko, ei kai siinä harmillisessa kyltissä varsinaisesti _aikamuoto_ pielessä ollut. Kun nyt kerran pätemään rupesit, niin päde sitten edes oikein.
-
Toi viimeinen, onko siis huutokaupat täynnä pyllypäitä, kun ensin pyydetään ja sitten kaikki huutaa?
-
Koskaan en oo kenenkään kuullut sanovan vauva, vauvva se on
-
Rönsyilevä norppa: Vauvahan lausutaan kahdella V-kirjaimella.
Jep. Kumpikin tavu alkaa v:llä. Mutta en minä ainakaan sitä kyllä sano "vauvva." (Jotkut muuten ei käytä diftongia ollenkaan, vaan sanoo "vavva".) -
Tinkimätön unikeko: Joo, menen kauppaan ja etsin lehtiä. Sit näen kyltin jossa lukee isolla ”Lehdet”. Ilostun ja lähden sinne vain lapun vieressä huomatakseni että ”eivät ole täällä, lällällälläl lieeruuuuu”.
Onhan se Marion prinsessakin toisessa linnassa. Hirveä työ taistella perille ja tämäkin vielä 🤷🏻♂️ -
Sisin lisko: Olen elänyt koko ikäni tajuamatta, että sana maailma koostuu sanoista maa + ilma.
Muuta puutu kuin vesi + tuli. -
-
Savolaesittain laasuttununna nuo olisivat sitten "vaavelsson", "mualima" ja "ruuvan".
-
Kotimaisten kielten keskus julkaisee lehteä Kielikello. Lehden artikkelissa kirjoitusasusta ja ääntämisestä kerrotaan mm. sanasta vauva, jonka ainoa oikea ääntämisasu on vauvva. Moni suomea äidinkielenäänkin puhuva kuvittelee, että suomea äännetään samoin kuin kirjoitetaan. Tämän seurauksena esim. päätteet -pa/-pä menevät usein väärin (oleppa hiljaa po. olepa hiljaa). Suomessa on myös monia yhdyssanoja, jotka ääntyvät kaksoiskonsonantillisina (=rajageminaatta) esim. hernekkeitto tai sadessää. https://kielikello.fi/urpaanit-parpaarit-oikeinkirjoituksen-ja-oikeinaantamyksen-kysymyksia/
-
Karkaileva kettu: Savolaesittain laasuttununna nuo olisivat sitten "vaavelsson", "mualima" ja "ruuvan".
Savolaisittain se on muailima. -
Muistan kuinka ekaluokkalaisena meni tunteisiin, kun aapisessa käsiteltiin kirjainta V, ja kirjan oheisnauhan kuunnelmassa yksikään puhuja ei sanonut vauva eikä vauvva, vaan ainoastaan vaua ja vavva. Jo 7-vuotiaana ihmettelin, miten kirjan nauhalle on voitu ottaa sellaisia ihmisiä, jotka eivät edes osaa lausua sanoja niin kuin ne kirjoitetaan. Ja kyseessä vieläpä aapinen. Muuta en aapisesta muista, kuin että siinä oli tyttö nimeltä Anni (se joka sanoi nauhalla vaua) jolla oli trendeihin nähden äärimmäisen epämuodikas sivujakaus, ja me 7-vuotiaat päivittelimme sitäkin. 😂
-
Puhekyvytön tomaatti 🍅: Tunnen itseni jo hulluksi hokiessani näitä sanoja, mutta olen aika varma, että sanon joko vauva tai vaua, mutta en missään nimessä vauvva.
Tässä lienee murre-eroja. Hesalaisen korvaan Tamperelaiset käyttää sitä kahden v:n versiota. -
No onhan vauvvakin lähempänä oikeaa ääntämisasua kuin vaua tai wauwa, jota kuulen yhä useammin.
-
Kysyisin teiltä muilta porilaisilta, lausutteko "vauva" vai "vauvva"?
-
Puhekyvytön tomaatti 🍅: Tunnen itseni jo hulluksi hokiessani näitä sanoja, mutta olen aika varma, että sanon joko vauva tai vaua, mutta en missään nimessä vauvva.
Kuulostaa oudolta, mutta ehkä toi onkin osa jotain murretta?Itse en enää osaa erottaa, sanonko vauva, vauvva, vai onko v:n pituus sittenkin jossain noiden kahden välillä. Asiaa ei helpota se, ettei "vauva" enää kuulostaa edes sanalta kaiken tän hokemisen jälkeen. -
rottanpää: Kuulostaa oudolta, mutta ehkä toi onkin osa jotain murretta?Itse en enää osaa erottaa, sanonko vauva, vauvva, vai onko v:n pituus sittenkin jossain noiden kahden välillä. Asiaa ei helpota se, ettei "vauva" enää kuulostaa edes sanalta kaiken tän hokemisen jälkeen.
Tulin tulokseen, että sanon vauva, mutta jos puhuu nopeasti tai epäselvästi, se v todennäköisemmin katoaa (vaua) kuin kahdentuu (vauvva). -
Puhekyvytön tomaatti 🍅: Tulin tulokseen, että sanon vauva, mutta jos puhuu nopeasti tai epäselvästi, se v todennäköisemmin katoaa (vaua) kuin kahdentuu (vauvva).
Nyt tässä vauvaa hokiessa huomaan että hitaasti puhuessa se on vähän pidennetty v ja nopeasti puhuessa se v melkein katoaa kokonaan. Ei ole kuitenkaan ikinä täysin tuplana tai puutu kokonaan. Toivottavasti ei kuulu seinän läpi naapurin mummolle kun yksin asuva kaveri hokee vauvaa eri tempolla. Saattaisi pitää minua lähes niin erikoisena kuin olen. -
Puhekyvytön tomaatti. Kiitos kun osoitit tuon asian. Se on mielestäni mielenkiintoinen juttu. Feissarimokien mielestä olin jo lähettänyt tämän kommentin joten ei vissiin tule läpi? Koitetaan nyt ilman lainausta joka olisi ollut sama kuin edellisessä viestissäni. Saas nähdä tuleeko näitä nyt sitten kuinka monta.
-
Riihikuiva viikuna: Itse sorrun tähän samaan aina. Uskoisin sen johtuvan siitä, että digitaalisissa herätyskelloissa kellonaika oli aina muotoa 22:15 🤔
Kyllä kaksoispiste on vain parempi. Pisteellä merkitään desimaaliluku. (vaikka kielioppisäännöt muuta väittävät.) -
Tiesittekö muuten että Etelä-Amerikkalaisessa ketsun kielessä on sana vauva, ja se tarkoittaa --- vauvaa! Kieli myös puhuttuna kuulemma kuulostaa Suomelta.
-
Mä en voi sietää sitä, jos sanotaan vauva tai rouva pehmeellä veellä. Kirjoitettuna ehkä w voisi selventää asiaa parhaiten, eli sanovat wauwa (kuulostaa vähän samalta kuin uaua) ja rouwa (roua). Osaatko sinä oikeasti lausua v-kirjaimen, vai pehmennätkö siitä w:n? Rouva-sanalla on hyvä testata, ei häiritse se toinen v. Tai w. Joutkut lausuvat sen jopa turhankin kovana, kuunnelkaa vaikka Samuli Putron taidonnäyte jostain sen biiseistä :D Mitä tuohon vauvvaan tulee, ymmärsin, että sillä tarkoitetaan sitä, miten kukaan ei oikeasti lausu vauva-sanaa vau-va, vaan sitä on tosi vaikea olla lausumatta niin, että kuulostaa tuplakonsonantilta.
-
Viime haisunäätä: Tiesittekö muuten että Etelä-Amerikkalaisessa ketsun kielessä on sana vauva, ja se tarkoittaa --- vauvaa! Kieli myös puhuttuna kuulemma kuulostaa Suomelta.
Nyt oli kyllä kiintoisa knoppitieto! Näin tuon kirjoitettuna muodossa wawa, mutta hauska yhteensattuma silti. En muuten tiennytkään miten paljon lainasanoja kielestä on kulkeutunut suomeen asti (esim. laama, puuma, kvinoa ja kondori, jos wikipediaa on uskominen). -
Akrasia: Mä en voi sietää sitä, jos sanotaan vauva tai rouva pehmeellä veellä. Kirjoitettuna ehkä w voisi selventää asiaa parhaiten, eli sanovat wauwa (kuulostaa vähän samalta kuin uaua) ja rouwa (roua). Osaatko sinä oikeasti lausua v-kirjaimen, vai pehmennätkö siitä w:n? Rouva-sanalla on hyvä testata, ei häiritse se toinen [...]
Suomessa V ja W on käytännössä sama kirjain. Englantia puhuessa joku voi yrittää lausua ne eri tavalla, mutta sanoisin, että suurin osa ei varmaan sitä eroa kuule eikä varsinkaan osaa lausua. Ruotsissahan ei tietääkseni virallisesti edes ole W kirjainta, vaan se kirjoitetaan ja lausutaan aina V:nä. -
-
Vararenkaaton haltija: Kysyisin teiltä muilta porilaisilta, lausutteko "vauva" vai "vauvva"?
Kai se ny vauv o. Tai voi se ol vauvvaki. Tai vauvvoi, jos hyvi oot kerenny elämäs pistelee toimeks. -
Tyytyväinen aprikoosi: Kotimaisten kielten keskus julkaisee lehteä Kielikello. Lehden artikkelissa kirjoitusasusta ja ääntämisestä kerrotaan mm. sanasta vauva, jonka ainoa oikea ääntämisasu on vauvva. Moni suomea äidinkielenäänkin puhuva kuvittelee, että suomea äännetään samoin kuin kirjoitetaan. Tämän seurauksena esim. päätteet -pa/-pä [...]
Huomioitavaa kuitenkin on, että tietyiltä murrealueilta (esim. Pori) rajageminaatio puuttuu. Siellä ei puhuta hernekkeittosta tai sadessäästä, vaan siellä sanotaan hernekeitto ja sadesää. Ei siksi, että ihmiset siellä kuvittelisivat, että ne sanat kuuluu ääntää kuten ne kirjoitetaan, vaan koska Porin murteessa ei yksinkertaisesti ole rajageminaatiota. -
En muista ikinä kuulleeni kenenkään sanovan "vauva" yhdellä veellä. Siis "vau-va". En koskaan. Se lausutaan yleisesti "vauv-va". Kahta veetä ei toki painoteta tai venytetä, ei se ole mikään vauvvvva. Mutta ei kukaan sano vau-va.
Kommentoi
Kommentti