Ihana kielemme, osa 64
Mikseivät suomalaiset osaa lausua tyttäreni nimeä?
91 kommenttia
-
No jos antaa lapselle nimeksi "Zora", niin Suomessa saattaa todellakin kuulua tsoraääniä.
-
-
Rönsyilevä norppa: Miten se Z sitten tuossa nimessä pitäisi lausua?
Shora? -
Rönsyilevä norppa: Miten se Z sitten tuossa nimessä pitäisi lausua?
soinnillisena äänteenä kaiketi, niinku tseta vaikka englannin zebra-sanassa. juttuhan on se, että tollasta äännettä ei suomen kielestä löydy, niin on mun mielestä vähän tökeröä ihmetellä sitä miksi suomalaisilta se ei tuu automaattisesti..... -
Rönsyilevä norppa: Miten se Z sitten tuossa nimessä pitäisi lausua?
Tyypillinen juntti. Ei yhtään kielikorvaa🤣 -
-
Rönsyilevä norppa: Miten se Z sitten tuossa nimessä pitäisi lausua?
Meinasin jo sanoa, että samallalailla kuin Zorro, mutta jotkut taitavat lausua sen tsorro. -
Zora on ihan yleinen nimi, tosin ei Suomessa, ja ei ainakaan minulle tulisi mieleenkään ääntää sitä muuten kuin soinnillisella z-äänteellä. Ei siitä toki närkästyä tarvitse, jos jollain on toisenlainen intuitio asiasta, ja aina voi korjata ystävällisesti ja ilman draamaa. Mutta kyllä tässä mielestäni se "kielikorvakin" voisi siihen suuntaan vinkata, että tuskin se nyt mikään Tsora on. Niin ja Samulle: nimenomaan se ehkä on kanttarelli, mutta nimen omaan se on kantarelli.
-
Zora lausutaan suomeksi tsora. Ja mm. italian kielessä z lausutaan suht samalla lailla kuin Suomen kielessä. Ts ilman suhua.
-
-
Täällä ei taida olla yhtään italian kielen osaajaa. Z lausutaan Suomessa soinnttomana ts äänteenä. Hyvin samoin kuin italian kielen Z.
-
Kyllä se vaan on kantarelli. Jos ei onnistu sen sisäistäminen niin kutsukoon kyseistä sientä keltavahveroksi, sitä ei voi kirjoittaa väärin, eihän?
-
Mauton ahven: Zora on ihan yleinen nimi, tosin ei Suomessa, ja ei ainakaan minulle tulisi mieleenkään ääntää sitä muuten kuin soinnillisella z-äänteellä. Ei siitä toki närkästyä tarvitse, jos jollain on toisenlainen intuitio asiasta, ja aina voi korjata ystävällisesti ja ilman draamaa. Mutta kyllä tässä mielestäni se [...]
Nimenomaan on yhdyssana Kielitoimiston mukaan. Keltavahvero on kantarelli Kielitoimiston mukaan. Itse kirjoitan kanttarelli, koska pidän siitä enemmän, eikä minun ole pakko noudattaa Kielitoimiston suosituksia, jos en halua. Jos tarpeeksi moni ihminen tarpeeksi pitkään käyttää muotoa kanttarelli, Kielitoimisto tulee lopulta hyväksymään sen. Se olisi hyvä, sillä jokainen lausuu sen kanttarelli, ja sana on niin suomalaistunut, että se on lakannut jo ajat sitten tuntumasta lainasanalta, ja muiden kuin selkeiden lainasanojen kirjoittaminen muuten kuin miten ne lausutaan on oikeastaan tyhjänpäiväistä keekoilua. -
Tsori tsiitä: Kyllä se vaan on kantarelli. Jos ei onnistu sen sisäistäminen niin kutsukoon kyseistä sientä keltavahveroksi, sitä ei voi kirjoittaa väärin, eihän?
Totta turiset. Ja nimenomaan kantarelli, ei Kantarelli. -
Solmuton sotilas: No voi sun... Onko Canna päässyt lisääntymään...
Mäkin ajattelin ensimmäisenä että taas on Canna vauhdissa.. 😂 -
Vaatelias maksamakkara: Meinasin jo sanoa, että samallalailla kuin Zorro, mutta jotkut taitavat lausua sen tsorro.
Espanjalaiset lausuu Zorron Thorro -
Nimiongelman pointti on ihan selvä mutta täällä se tseta lausutaan yleensä tsetana ni voi voi .
-
Ja isona Zora luultavasti vihaa nimeään joka kuulostaa Soralta, halusi tai ei, joten hän vaihtaa sen Sonjaksi tai Sariksi heti kun voi.
-
Kyöpeli: Nimenomaan on yhdyssana Kielitoimiston mukaan. Keltavahvero on kantarelli Kielitoimiston mukaan. Itse kirjoitan kanttarelli, koska pidän siitä enemmän, eikä minun ole pakko noudattaa Kielitoimiston suosituksia, jos en halua. Jos tarpeeksi moni ihminen tarpeeksi pitkään käyttää muotoa kanttarelli, Kielitoimisto tulee [...]
Suomessa on lukuisia sanoja, jotka äännetään eri tavalla kuin kirjoitetaan. Kantarelli äännetään kanttarellina, mutta kirjoitetaan kantarelli. Ethän sinä kirjoita sadepäivääkään sadeppäivänä, vaikka niin lausutkin (kuten kuuluu). -
Lempeä liitu: Täällä ei taida olla yhtään italian kielen osaajaa. Z lausutaan Suomessa soinnttomana ts äänteenä. Hyvin samoin kuin italian kielen Z.
Puhun sujuvasti sekä suomea että italiaa, olen asunut kummassakin maassa pitkään, ja voin vakuuttaa että näiden kielten z-äänteillä on eroa, muttei siitä kukaan piittaa Italiassa, ajattelevat korkeintaan että puhut jonkun muun alueen aksentilla. Suomessa taas nousee hitonmoinen elämä heti jos suhahtaa tai surahtaa väärin. Joko hienostelet tai olet juntti tai muuten vaan väärässä. -
-
Kyöpeli: Nimenomaan on yhdyssana Kielitoimiston mukaan. Keltavahvero on kantarelli Kielitoimiston mukaan. Itse kirjoitan kanttarelli, koska pidän siitä enemmän, eikä minun ole pakko noudattaa Kielitoimiston suosituksia, jos en halua. Jos tarpeeksi moni ihminen tarpeeksi pitkään käyttää muotoa kanttarelli, Kielitoimisto tulee [...]
Kantzarelli olis hienompi. Jos tarpeeksi moni käyttäisi sitä, Kielitoimisto ehkä hyväksyisi senkin, tosin soinnittomana. -
Masentunut Pannari: Zora on varmaan Cannan lapsi
...Tai Zora ei ole kokonaan suomalaisperäinen, ja on nimetty vaikkapa isoäitinsä mukaan. Ei-suomalaisille nimille on muitakin syitä kuin älytön keekoilu (esim. omalla lapsellani on niin outo nimi, että meni lautakunnan kautta, ja luultavasti ilmaantuu jonnekin Iltapaskan "oudoimmat nimet jotka hyväksyttiin" -listoille, mutta hänet on nimetty isoisänsä mukaan. Laitoimme sen tosin kolmanneksi nimeksi, ja ensimmäiseksi sellaisen, jota ei oikein voi lausua väärin, ettei tällaisia ongelmia tulisi).Tosin expat-yhteisössä asuessani, meillä oli Michieliä, Miguelia, ja vaikka mitä. Kaikki sanoivat "Michael vaan jos ei luonnistu", kun yhteinen kieli on englanti. Ei siihen nyt kuole jos sanotaan Tsora, varsinkin kun monelta ei soinnillinen z onnistu, Sora olisi vähän ilkeää. Toisaalta on myös nimi Yrjö kun joku on innostunut suomentamaan vähän liikaa. -
Asuttu lintu: Suomessa on lukuisia sanoja, jotka äännetään eri tavalla kuin kirjoitetaan. Kantarelli äännetään kanttarellina, mutta kirjoitetaan kantarelli. Ethän sinä kirjoita sadepäivääkään sadeppäivänä, vaikka niin lausutkin (kuten kuuluu).
Näinpä. On jugurttikin jugurttia vaikka kirjoitetaankin jogurtti. -
Aina hauskaa kun on vahvoja mielipiteitä joita ei viitsitä tarkistaa. Sekä kantarelli että kantarelli ovat hyväksyttyjä muotoja, molemmat löytyvät kielitoimiston sanakirjasta eikä kumpaakaan ole merkitty virheelliseksi muodoksi. Ihme jankkaamista.
-
Hah, autocorrectkin kuvittelee virheellisesti, että vain toinen muoto on oikea, ja menee omin luvin "korjaamaan" sanasta kanttarelli yhden t-kirjaimen pois. Molemmat ovat oikeita muotoja.
-
Mä jäin vain ihmettelemään, miten Latviassa sanotaan z,kun siellä pizza kirjoitetaan pica. En ole varma mitense pizza siellä lausutaan. (Ja sain tåssä tilaisuuden kertoa, että minäkin olen ollut ulkomailla)
-
Mutta kun suomen kielen hienous on mm. juuri siinä että sanat kirjoitetaan niin kuin ne äännetään, niin hitaammatkin oppivat lukemaan kohtuu nopeasti, eikä esim. aikuisten lukutaidottomuutta ole juuri lainkaan. Miksi tää pitää pilata jollain jogurteilla ja kantarelleilla? Toinen hienous on se että sanat johdetaan aiemmista, niin että lapsikin oppii nopeasti, että esim. -sto -loppuisessa on paljon alkuosaan viittaavia, kuten kirja - kirjasto.
-
Sanotaanhan me "pitsa", eikä "pizzsa" tai miten se kuuluisi soinnitella?
-
Rönsyilevä norppa: Miten se Z sitten tuossa nimessä pitäisi lausua?
Spåra -
Keksintöjä tekevä hevonen: Näinpä. On jugurttikin jugurttia vaikka kirjoitetaankin jogurtti.
Asuttu lintu: Suomessa on lukuisia sanoja, jotka äännetään eri tavalla kuin kirjoitetaan. Kantarelli äännetään kanttarellina, mutta kirjoitetaan kantarelli. Ethän sinä kirjoita sadepäivääkään sadeppäivänä, vaikka niin lausutkin (kuten kuuluu).
Tai sak(k)set. -
-
Näin hurrina voin kertoa että riikinruotsissa ja suomenruotsissakin z lausutaan joko tts (pittsa) tai s (sebra). Veikkaan että sama homma muillakin pohjoismaisilla, jos niissä edes on z -kirjainta. Sitäpaitsi, kirjaimet w, x, z ja å taitavat puuttua muutenkin suomen kielestä kokonaan?
-
Nimesi: Aina hauskaa kun on vahvoja mielipiteitä joita ei viitsitä tarkistaa. Sekä kantarelli että kantarelli ovat hyväksyttyjä muotoja, molemmat löytyvät kielitoimiston sanakirjasta eikä kumpaakaan ole merkitty virheelliseksi muodoksi. Ihme jankkaamista.
Sieltä löytyy kyllä "kanttarelli", mutta siinä on ohje, että "paremmin: kantarelli." Ja toisaalta taas hakusanan "kantarelli" kohdalla ei mainita kaksois-t:llä kirjoitettua muotoa, joten Kielitoimisto edelleen suosittaa yhden t:n kirjoitusasua. -
Kantarelli kirjoitetaan yhdellä t:llä, ja lausutaan kahdella (tai puolellatoista). Vaikka suomi on lähes aina ihanan looginen kieli, jossa kaikki äännetään täsmälleen kuten kirjoitetaan, pitää tietysti parhaassakin kielessä olla muutama typerä poikkeus. On se silti parempi kuin lähes kaikkien muiden kielten tapa, jossa kirjoittamisella ja ääntämisellä ei ole mitään tekemistä keskenään.
-
Asuttu lintu: Suomessa on lukuisia sanoja, jotka äännetään eri tavalla kuin kirjoitetaan. Kantarelli äännetään kanttarellina, mutta kirjoitetaan kantarelli. Ethän sinä kirjoita sadepäivääkään sadeppäivänä, vaikka niin lausutkin (kuten kuuluu).
Tätä kutsutaan alku- tai loppukahdennukseksi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rajageminaatio -
Inhottava pähkinä: Kantarelli kirjoitetaan yhdellä t:llä, ja lausutaan kahdella (tai puolellatoista). Vaikka suomi on lähes aina ihanan looginen kieli, jossa kaikki äännetään täsmälleen kuten kirjoitetaan, pitää tietysti parhaassakin kielessä olla muutama typerä poikkeus. On se silti parempi kuin lähes kaikkien muiden kielten tapa, jossa kirjoittamisella ja ääntämisellä ei ole mitään tekemistä keskenään.
Kyllä kaikissa kielissä - jopa siinä parjatussa englannissa, jossa juttu on lähinnä se, että seurataan pariakin rinnakkaista ääntämyslogiikkaa yhtä aikaa - on ihan loogiset säännöt ääntämiselle. Ne vaan on erilaiset kuin suomessa . -
Tsori tsiitä: Kyllä se vaan on kantarelli. Jos ei onnistu sen sisäistäminen niin kutsukoon kyseistä sientä keltavahveroksi, sitä ei voi kirjoittaa väärin, eihän?
Kaiken voi kirjoittaa väärin. -
Ensimmäistä piti ihmetellä kauan, että mitä tuossa yritetään sanoa. Onko kirjaimia tippunut pois, vai mitä ihmettä. Parempi ehkä ottaa omat juotavat mukaan.
-
Rönsyilevä norppa: Miten se Z sitten tuossa nimessä pitäisi lausua?
Žora. Olisi ehkä kannattanut laittaa oikea aksenttimerkki nimeenkin. -
Mauton ahven: Zora on ihan yleinen nimi, tosin ei Suomessa, ja ei ainakaan minulle tulisi mieleenkään ääntää sitä muuten kuin soinnillisella z-äänteellä. Ei siitä toki närkästyä tarvitse, jos jollain on toisenlainen intuitio asiasta, ja aina voi korjata ystävällisesti ja ilman draamaa. Mutta kyllä tässä mielestäni se [...]
On se Benjirokin ihan yleinen nimi jossakin, "tosin ei Suomessa", mutta ethän sä voi herraisä odottaa että ihmiset ympäri maailmaa jotenkin automaattisesti osaisi ääntää sen oikein. Miten syvällä perseessä se pää pitää olla että tällaisesta loukkaannutaan? -
just: Kyllä kaikissa kielissä - jopa siinä parjatussa englannissa, jossa juttu on lähinnä se, että seurataan pariakin rinnakkaista ääntämyslogiikkaa yhtä aikaa - on ihan loogiset säännöt ääntämiselle. Ne vaan on erilaiset kuin suomessa .
Jos kirjainten tai tavujen ääntäminen vain toimisi eri tavalla kuin suomessa, se olisi aivan ok. Se olisi erilaista ääntämistä, mutta silti loogista.Mutta kun niin ei ole. Englannissa sanan oikeaoppista ääntämistä ei voi päätellä sen kirjoitusasusta, vaan se pitää vain joko tietää tai arvata kielikorvan perusteella.Kun ymmärtää hiukan historiaa, on aivan ilmeistä _miksi_ englanti on niin epäloogista, mutta ei se siitä sen loogisemmaksi muutu. Käytännössä englanti on 3-4 muun kielen sekoitus, joten siinä oli ”alunperinkin” ristiriitaisuuksia eri sääntöjen välillä. Lisäksi vuosisatojen kuluessa kirjoitussääntöjä ei ole päivitetty samaa tahtia yleisten lausumistapojen mukaan.Esimerkiksi mykkä ’k’ sanoissa ”knight” ja ”knee” ei alunperin ollut mykkä. Sitä vain lakattiin ääntämästä, muttei vaivauduttu poistamaan kirjoitusasusta.Kun tietää, miten ”seven” lausutaan, luulisi olevan helppo päätellä miten ”even” tai ”semen” lausutaan, mutta pieleen menisi molemmat, koska ääntäminen ei määräydy loogisesti sanan kirjaimista. -
Keksintöjä tekevä hevonen: Näinpä. On jugurttikin jugurttia vaikka kirjoitetaankin jogurtti.
Yleisesti käytetty kirjoitusmuoto muuttuu pikku hiljaa, yleensä lähemmäs lausuntatapaa. Nykyään aika monet taitavat kirjoittaa jugurtti. Myöskin kakku pitäisi vanhojen sääntöjen mukaan kirjoittaa kaakku, mutta melko lailla kaikki taitavat kirjoittaa nykyään kakku. -
Solmuton sotilas: No voi sun... Onko Canna päässyt lisääntymään...
Löytänyt jonkun Juccin lapselle isäksi 😂🤯 -
Itseasiassa: Mä jäin vain ihmettelemään, miten Latviassa sanotaan z,kun siellä pizza kirjoitetaan pica. En ole varma mitense pizza siellä lausutaan. (Ja sain tåssä tilaisuuden kertoa, että minäkin olen ollut ulkomailla)
Mutta et ESPANJASSA 🤣 -
Samu on niitä joiden mielestä Vatsappi on viestisovelluksen nimi.
-
Mauton ahven: Zora on ihan yleinen nimi, tosin ei Suomessa, ja ei ainakaan minulle tulisi mieleenkään ääntää sitä muuten kuin soinnillisella z-äänteellä. Ei siitä toki närkästyä tarvitse, jos jollain on toisenlainen intuitio asiasta, ja aina voi korjata ystävällisesti ja ilman draamaa. Mutta kyllä tässä mielestäni se [...]
Ihan korkeasti koulutettuna ja virallisesti neljää kieltä pätevästi puhuvana (käytännössä kolmea ja yhtä ontuvasti) joudun myöntämään, että minulle ei ole koskaan klikannut, minkälaiseen ääneen "soinnillisella" viitataan. Tiedän, että Zorro kuulostaa erilaiselta suomalaisen, amerikkalaisen ja espanjalaisen suusta mutta soinnillisuuden ymmärrys on aina vältellyt minua. -
"Virheääntämyksen vaara on tarjona myös tutuissa kotimaisissa sukunimissä Zilliacus [silja´kkus] ei ole ”tsilja´kkus” eikä Franzén [franse:´n] ole ”frantseen”. Suomalainen saksalaismallinen z:n ääntäminen ts:ksi siis johtaa siihen, että monet z:n sisältävät vierasperäiset nimet äännetään väärin. " https://kielikello.fi/ongelmakirjainten-aantaminen-kuu-ja-set/ Toki sanoisin, että tuon ongelman kanssa pitää pystyä elämään.
-
Tsori tsiitä: Kyllä se vaan on kantarelli. Jos ei onnistu sen sisäistäminen niin kutsukoon kyseistä sientä keltavahveroksi, sitä ei voi kirjoittaa väärin, eihän?
Kelta vahvero -
Hupaisa lehmä: Žora. Olisi ehkä kannattanut laittaa oikea aksenttimerkki nimeenkin.
Ž on soinnillisen suhuässän merkki. Z on ihan tavallinen soinnillinen ässä, ilman suhua. Samoin kuin Š on soinniton suhuässä ja S tavallinen, soinniton, suhuton ässä. -
-
just: Kyllä kaikissa kielissä - jopa siinä parjatussa englannissa, jossa juttu on lähinnä se, että seurataan pariakin rinnakkaista ääntämyslogiikkaa yhtä aikaa - on ihan loogiset säännöt ääntämiselle. Ne vaan on erilaiset kuin suomessa .
Joissain kielissä on, toisissa ei. Lihava valas tuossa jo kirjoittikin siitä, että englannissa sitä logiikkaa ei oikeasti ole, vaan pitää opetella sana kerrallaan. Sen sijaan monelle voi tulla yllätyksenä, että vaikka ranskan ääntäminen vaikuttaa aivan järjettömältä, siinä on hyvin vahva ja lähes aukoton logiikka. Kun logiikan on opetellut, se pätee käytännössä aina. -
Tsori tsiitä: Kyllä se vaan on kantarelli. Jos ei onnistu sen sisäistäminen niin kutsukoon kyseistä sientä keltavahveroksi, sitä ei voi kirjoittaa väärin, eihän?
Voi sen kirjoittaa väärin. Näen jo sieluni silmin "kelta vahverot" kankaalla. -
Roteva muovipussi: Ihan korkeasti koulutettuna ja virallisesti neljää kieltä pätevästi puhuvana (käytännössä kolmea ja yhtä ontuvasti) joudun myöntämään, että minulle ei ole koskaan klikannut, minkälaiseen ääneen "soinnillisella" viitataan. Tiedän, että Zorro kuulostaa erilaiselta suomalaisen, amerikkalaisen ja espanjalaisen suusta mutta soinnillisuuden ymmärrys on aina vältellyt minua.
Soinnillinen ääntämys tarkoittaa suurin piirtein sitä, että konsonanttia ääntäessä mukaan tulee äänihuulilla tehtävä ääni. S on suomessa yleensä soinniton. Jos äännät pelkkää s:ää, sanot sen ikään kuin kuiskauksena, ulos tulee vain ilmaa. Kokeile sitten lisätä siihen ääni - tadaa, saat soinnillisen s:n! -
Lihava valas: Jos kirjainten tai tavujen ääntäminen vain toimisi eri tavalla kuin suomessa, se olisi aivan ok. Se olisi erilaista ääntämistä, mutta silti loogista. Mutta kun niin ei ole. Englannissa sanan oikeaoppista ääntämistä ei voi päätellä sen kirjoitusasusta, vaan se pitää vain joko tietää tai arvata kielikorvan [...]
Joo, englanti on kyllä ihan vaan järjetön. En esim. varmaan ikinä pääse yli siitä, että Sean ja Bean ei rimmaa 😅 -
Roteva muovipussi: Ihan korkeasti koulutettuna ja virallisesti neljää kieltä pätevästi puhuvana (käytännössä kolmea ja yhtä ontuvasti) joudun myöntämään, että minulle ei ole koskaan klikannut, minkälaiseen ääneen "soinnillisella" viitataan. Tiedän, että Zorro kuulostaa erilaiselta suomalaisen, amerikkalaisen ja espanjalaisen suusta mutta soinnillisuuden ymmärrys on aina vältellyt minua.
Jos puhut saksaa, sanoisin että se on se, mikä kuuluu esimerkiksi sanassa "sieben" Sellainen terävä "surahdus" joka tosiaan yksinään pitkitettynä toistettuna kuulostaa vähän kärpäsen surinalta -
Huvittavaa, tajusin vasta nyt itse asuvani maassa, jossa juuri kukaan ei osaa lausua tuiki tavallista suomalaista nimeäni ja olen kehottanut kaikkia "englannistamaan" sen, koska se on helpommin tunniistettavissa puheesta kuin tuplakonsonantin yhdennyksellä ja loppuvokaalin kahdennuksella äännetty versio. Vrt. Matii & Tepoo.Eipä ole tullut mieleen kysellä, miksi he ääntävät sen väärin. Varmaan vittuillakseen.
kivi: Tosin expat-yhteisössä asuessani, meillä oli Michieliä, Miguelia, ja vaikka mitä. Kaikki sanoivat "Michael vaan jos ei luonnistu"
-
Tsori tsiitä: Kyllä se vaan on kantarelli. Jos ei onnistu sen sisäistäminen niin kutsukoon kyseistä sientä keltavahveroksi, sitä ei voi kirjoittaa väärin, eihän?
Kielitoimiston sanakirjasta löytyvät molemmat, mutta suositellaan kantarellia. En sit tiä miks, tuliko pulaa t-kirjaimista. -
Mutta ei kukaan sano että ne menee shoppailemaan tsaraan vaan Zaraan? Minusta Zora on ihan helppo lausua ja ymmärtää ettei ole tsara? Ja kyllä suomalaiset tietää ettei esim. Zebra ole tseepra?
-
Joku eläin: Joo, englanti on kyllä ihan vaan järjetön. En esim. varmaan ikinä pääse yli siitä, että Sean ja Bean ei rimmaa 😅
Tai eyes ja yes. Joskus näin hauskan videon, jossa ensin kysyttiin mikä sana on E Y E S ja sitten Y E S, eikä ihmiset millään meinanneet löytää jälkimmäistä. -
Pitäisi kunnioittaa niitä ihmisiä, joiden parissa on päättänyt asua. Pakkoruotsi ja ylipäätään Suomen "kaksikielisyys" on kolonialistinen jäänne.
-
-
It's a deal: "Virheääntämyksen vaara on tarjona myös tutuissa kotimaisissa sukunimissä Zilliacus [silja´kkus] ei ole ”tsilja´kkus” eikä Franzén [franse:´n] ole ”frantseen”. Suomalainen saksalaismallinen z:n ääntäminen ts:ksi siis johtaa siihen, että monet z:n sisältävät vierasperäiset nimet äännetään väärin. [...]
Molemmat lausuisin kyllä suomalaisittain ts:llä, eikä kukaan kai sano Fazeria muuten kuin fatser 😅 -
Valmistautunut hirvi: Kantzarelli olis hienompi. Jos tarpeeksi moni käyttäisi sitä, Kielitoimisto ehkä hyväksyisi senkin, tosin soinnittomana.
Nauroin ääneen :-D -
Lempeä liitu: Täällä ei taida olla yhtään italian kielen osaajaa. Z lausutaan Suomessa soinnttomana ts äänteenä. Hyvin samoin kuin italian kielen Z.
Ja italia liittyy tähän miten? -
Onnee vaan Tsoralle elämään. Se on kiva tavata oma nimensä joka ikinen kerta jossain ihmisiä tavattaessa. Onneks nimi on sentään lyhyt.
-
Espanjankielisissä maissa on varmasti lystiä tutustua uusiin ihmisiin. Mutta onneks äiti on valinnut hienon nimen... http://zorra.urbanup.com/1298187
-
Paranormaali kiivi: Molemmat lausuisin kyllä suomalaisittain ts:llä, eikä kukaan kai sano Fazeria muuten kuin fatser 😅
Eikös Fazerin nimi olekin saksalaista alkuperää, jolloin se kuuluukin ääntää "Fatser"? -
Aurinkolasiton noita: Onnee vaan Tsoralle elämään. Se on kiva tavata oma nimensä joka ikinen kerta jossain ihmisiä tavattaessa. Onneks nimi on sentään lyhyt.
Jos hän sen itse ääntää oikein, niin ei sitä varmaan kovin moni osaa sen perusteella väärin kirjoittaa. Enemmän se ongelma kai oli, että ihmiset, jotka näkevät nimen luettuna, eivät aina osaa päätellä siitä ääntämystä oikein.Vai miten sinä kirjoittaisit puheessa kuulemasi Zoran? Sora? -
Hupiukko: Tätä kutsutaan alku- tai loppukahdennukseksi. fi.wikipedia.org/wiki/Rajageminaatio
Tässäpä on selitys sillekin miksi niin monet itsepäisesti kirjoittavat "tulePPa meilleKKin", vaikka sekä pa/pä että kin ovat sanan perään liitettäviä päätteitä. -
Vertikaali haltija: Ja isona Zora luultavasti vihaa nimeään joka kuulostaa Soralta, halusi tai ei, joten hän vaihtaa sen Sonjaksi tai Sariksi heti kun voi.
Zonja tai Zari 🤣. Kuitenkin joku saa tietää vanhan nimen niin eiköhän väännetä.. -
It's a deal: Huvittavaa, tajusin vasta nyt itse asuvani maassa, jossa juuri kukaan ei osaa lausua tuiki tavallista suomalaista nimeäni ja olen kehottanut kaikkia "englannistamaan" sen, koska se on helpommin tunniistettavissa puheesta kuin tuplakonsonantin yhdennyksellä ja loppuvokaalin kahdennuksella äännetty versio. Vrt. Matii & [...]
Miksi tätä alapeukutetaan? Itsekin hyväksyn nimestäni kaikki ääntämykset, jotka pystyn tunnistamaan nimekseni, ja jotka eivät ole liian "hauskoja" (vrt. Sora). Vaivasin aika lailla päätäni sen eteen, että lapseni ensimmäistä nimeä ei voi ääntää millään kotona puhutulla kielellä väärin (perhe on iloisen kolmikielinen, ja sitten vielä ruotsinkielinen äidinäidin suku päälle), mutta varmasti se on jotain hassua jollain maailman kielellä, kun enhän minä niitä kaikkia osaa. Googlekaan ei auta; tietoa löytyy, mutta kyky kytkeä se puuttuu kokonaan ja tekoäly hallusinoi; vaaditaan kielen osaajaa tietämään juurikin sellaista että "Zora" voi olla "Sora" jos suomalainen haluaa kettuilla.Tuttavani Sari ei kauheasti ilahtunut kun muutti Jenkkien osaan, jossa se äännetään "sorry". Eilen tapasin tyypin nimeltä Atticus, jonka luojan kiitos kirjallisuusopintojen sentään osaan ääntää. Jos mitään ilkeämielisyyttä ei ole tarkoitettu, niin maapalloistumisessa näin käy, turha siitä hernettä nuuskata. -
Miksi lapselle pitää antaa nimi jota ei osata lausua oikein? Nimeä antaessaan vanhemmat voisivat miettiä miten vierasperäiset nimet lausutaan että istuvatko ne suomen kieleen.
-
It's a deal: Huvittavaa, tajusin vasta nyt itse asuvani maassa, jossa juuri kukaan ei osaa lausua tuiki tavallista suomalaista nimeäni ja olen kehottanut kaikkia "englannistamaan" sen, koska se on helpommin tunniistettavissa puheesta kuin tuplakonsonantin yhdennyksellä ja loppuvokaalin kahdennuksella äännetty versio. Vrt. Matii & [...]
kivi: Miksi tätä alapeukutetaan? Itsekin hyväksyn nimestäni kaikki ääntämykset, jotka pystyn tunnistamaan nimekseni, ja jotka eivät ole liian "hauskoja" (vrt. Sora).
Varmaan siksi että esimerkki olisi hyvä niin voisi samaistua tai ottaa kantaa? Kaikilla ei riitä mielikuvitus että onko kyseessä Katii vai Teiaa 🤷🏻♂️ -
Solmuton sotilas: No voi sun... Onko Canna päässyt lisääntymään...
Jonnet ei muista -
Kynätön kenguru: Sanotaanhan me "pitsa", eikä "pizzsa" tai miten se kuuluisi soinnitella?
Siksipä meidänkin kotitalouskirjassa luki suomeksi pitsa, eikä käytetty englanninkielistä versiota pizza. -
Rönsyilevä norppa: Miten se Z sitten tuossa nimessä pitäisi lausua?
Varmaan silleen "dsora" -
Valmistautunut hirvi: Kantzarelli olis hienompi. Jos tarpeeksi moni käyttäisi sitä, Kielitoimisto ehkä hyväksyisi senkin, tosin soinnittomana.
Totta kai hyväksyisi, kuten kaikki muutkin sanat, mitä tarpeeksi moni käyttää. Näin kieli toimii. Kanttarelli hyväksytään kyllä nopeammin rinnakkaisversioksi kantarellille, koska kanttarelli on jo nyt kielitoimiston sanakirjassa, joskin vielä suositellaan kirjoittamista yhdellä t:llä. Kaksi ei siis kuitenkaan ole varsinaisesti väärin. Niinpä logiikka, jolla käyttää kahta t:tä ihan siksi, että haluaa sen rinnakkaismuodoksi on aivan oikea. Jos haluat ajaa kantzarelli-muotoa, joudut tekemään aika paljon töitä sen eteen, että saat riittävän monen ihmisen kirjoittamaan sen noin riittävän pitkän ajan. -
Tarinoita kertova soturi: Varmaan siksi että esimerkki olisi hyvä niin voisi samaistua tai ottaa kantaa? Kaikilla ei riitä mielikuvitus että onko kyseessä Katii vai Teiaa 🤷🏻♂️
Olen pahoillani siitä, etten käytä oikeaa nimeäni esimerkissä, mutta kun se lausutaan soinnillisesti ja väärin, siitä tulee englannin kielen sana ja koska ihmiset puhuvat läsnäollessani pääasiallisesti englantia, sekaannuksia sattuu.Tuiki tavallinen nimi, tuhansittain Suomessa, konsonantti, vokaali, tuplakonsonantti, vokaali. Kuten Janne, Karri ja Tommi. Maassa, jossa sanoja ei useimmiten päätetä vokaaliin, ne menevät Janee, Karii ja Tomii.Suomessahan on pitkä historia vokaalin lisäämisestä juuri saman loppuun, ja me osaamme lopettaa sanan yhdellä vokaalilla sanomatta kanelii, timjamii, makaronii. -
Puuton norsu: Tai sak(k)set.
Kuka muka tuplaa k:n tossa? 🤯 -
-
Tarinoita kertova soturi: Varmaan siksi että esimerkki olisi hyvä niin voisi samaistua tai ottaa kantaa? Kaikilla ei riitä mielikuvitus että onko kyseessä Katii vai Teiaa 🤷🏻♂️
Tämä on ainakin saksan ominaisuus. Lainasanat, myös nimet, jotka päättyvät muuhun kuin painottomaan e:llä merkittyyn äänteeseen, äännetään siten, että loppuvokaali kuulostaa suomalaisen korvassa pitkähköltä. Tai ainakin yleisessä puhekielessä, en paikallismurteista tai -kielimuodoista tiedä. Tämä vokaali ei ole yhtä pitkä kuin suomen painottomat pitkät vokaalit, mutta selvästi pitempi kuin yksittäinen vokaali sanan lopussa. -
Pulupommi: Eikö se ole Keltavahvero?
Tästä päästäänkin ihmettelemään, miksi jotkut kirjoittavat lajinimet isolla alkukirjaimella. -
Tekopyhä appelsiini: Tästä päästäänkin ihmettelemään, miksi jotkut kirjoittavat lajinimet isolla alkukirjaimella.
Ne samat jotka kirjoittavat kuukaudet ja päivätkin isolla. -
Nimesi: Aina hauskaa kun on vahvoja mielipiteitä joita ei viitsitä tarkistaa. Sekä kantarelli että kantarelli ovat hyväksyttyjä muotoja, molemmat löytyvät kielitoimiston sanakirjasta eikä kumpaakaan ole merkitty virheelliseksi muodoksi. Ihme jankkaamista.
kanttarelli⁵ substantiivi (taivutus: kanttarelli/a, -ssa jne.) paremmin: kantarelli. © 2024 Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy -
Mauton ahven: Zora on ihan yleinen nimi, tosin ei Suomessa, ja ei ainakaan minulle tulisi mieleenkään ääntää sitä muuten kuin soinnillisella z-äänteellä. Ei siitä toki närkästyä tarvitse, jos jollain on toisenlainen intuitio asiasta, ja aina voi korjata ystävällisesti ja ilman draamaa. Mutta kyllä tässä mielestäni se [...]
Jos Suomessa suomalainen nimeää lapsensa Zoraksi niin on satavarmaa että viimeistään ala-asteella nimi kääntyy muotoon Sora -
Ilmeisesti on tyhmä jos ei osaa lausua jotain kirjainta... Telkut ällävikaisille!
-
Kastunut mato: soinnillisena äänteenä kaiketi, niinku tseta vaikka englannin zebra-sanassa. juttuhan on se, että tollasta äännettä ei suomen kielestä löydy, niin on mun mielestä vähän tökeröä ihmetellä sitä miksi suomalaisilta se ei tuu automaattisesti.....
Nimenomaan, itse osaan sen lausua kielitieteilijänä, mutta oletus, että suomalaiset osaisivat sen lausua sen niin kuin kuuluu, on täysi absurdia. Ei tainnut olla äityli ihan penaalin terävimpiä kyniä nyt :D -
Tosiaan, virallisesti se on kantarelli, mutta varsinkin itäsuomessa sitä kutsutaan kanttarelliksi puhekielessä. Tampereellakin jääkiekko on jääkiakko tai lätkä, ei siitä kannata itseensä ottaa, toki saa ottaa jos siltä tuntuu ;)
-
Keksintöjä tekevä hevonen: Näinpä. On jugurttikin jugurttia vaikka kirjoitetaankin jogurtti.
Se on kyllä jukurtti tai sitten en juo/syö.
Kommentoi
Kommentti