Parisuhdeterapiaa, osa 25
Puolisoni ei kehtaa lisätä kauppatilaukseen siteitä.
Seuraava
Huumorintajuinen Pauli ryhtyy stand up -koomikoksi. Edellinen
Kieliopista tiedän vain sen, että näissä kylteissä on jotain pahasti pielessä.
Huumorintajuinen Pauli ryhtyy stand up -koomikoksi. Edellinen
Kieliopista tiedän vain sen, että näissä kylteissä on jotain pahasti pielessä.
102 kommenttia
-
Voisi kai sen ottaa kohteliaisuutena että miestä kiinnostaa levitellä pakaroita ja kattella. Sehän ei sinällään ole keneltäkään pois eikä edes mitenkään perverssiä. Jotkut naiset olisivat innoissaan että mies jaksaa kiinnostua joka kerta naisestaan.
-
Ei miehen kuulu ostaa naisen hygieniatuotteita, alusasuja yms. Samaten mies ei saisi tyhjentää pesukonetta jos siellä on naisten alusvaatteita. Miehen ja naisen alusvaatteet tulee pestä erillään.
-
-
Myykö nimetön jäsen siis ilman miehensä lupaa sen tavaroita?
-
Mikähän oikeus tällä keskimmäisellä nimettömällä, on myydä miehensä tavaroita ja pitää niistä rahat sitten itse? Jotenkin minusta tuntuu, näin yhden tekstin perusteella ei kokonaiskuvaa tosin näe, mutta ihan on sellainen fiba, että hän taitaakin olla enemmän siivellä eläjä.
-
Jos ei ole varaa tupakkaan, pitäisiköhän harkita tupakoinnin lopettamista? Juoksevia kuluja (vuokra, sähkö, vesi, netti, ruoka, jne) voisin - kohtuuden rajoissa - maksaa pienituloisemmalle puolisolle, mutta pidempiaikaisten hankintojen, kuten vaatteiden oston, tulkitsemisen lainaksi ymmärrän hyvin. Jos kuitenkin on oletettavissa, että se tällä erää työttömänä oleva kuitenkin aikoo jollain aikataululla työllistyä, jolloin hänellä on varaa maksaa omat hankintansa. Toki kukin pariskunta sopii raha-asiansa miten parhaaksi katsovat.
-
Valittu pelikaani: Voisi kai sen ottaa kohteliaisuutena että miestä kiinnostaa levitellä pakaroita ja kattella. Sehän ei sinällään ole keneltäkään pois eikä edes mitenkään perverssiä. Jotkut naiset olisivat innoissaan että mies jaksaa kiinnostua joka kerta naisestaan.
Toisaalta jos itseään ei saa edes yrittämällä innostumaan hommasta sitten millään, niin ei sillekään oikein voi mitään Siinä ei sitten oikein auta muu kuin yrittää kehitellä joku kompromissi, jolla saadaan kaikki osapuolet edes suht tyytyväisiksi - ikäväähän se on, jos kumppania ei omat lempipetipuuhat nappaa, mutta sekin lienee toivottavaa, ettei kenenkään tarvitse vastoin tahtoaan mitään ylitsepääsemättömän ahdistavaa alkaa tekemään. -
Niin että jos tällä nimettömällä ei jää mitään säästöön miehelläkään ei saa jäädä?
-
-
jännä toi vikan miehen logiikka. siteistä luullaan pervoksi, joka ei viitti omaa naamaansa näyttää vaan tilaa etänä. vaipoista ei. vaikka nekin tosiaan on aika suuressa osassa joidenki fetisseissä. ja jos nyt tälle linjalle lähdetään voihan ihan mikä tahansa asia olla fetissi jollekulle....
-
Kastunut mato: jännä toi vikan miehen logiikka. siteistä luullaan pervoksi, joka ei viitti omaa naamaansa näyttää vaan tilaa etänä. vaipoista ei. vaikka nekin tosiaan on aika suuressa osassa joidenki fetisseissä. ja jos nyt tälle linjalle lähdetään voihan ihan mikä tahansa asia olla fetissi jollekulle....
Totta kyllä. Onhan tämä Feissarimokien kommenttiosiokin ainakin ollut fetissi jollekin, en tiedä onko Mr. Ällö vielä nurkan takana. -
Kloorattu karhu: Ei miehen kuulu ostaa naisen hygieniatuotteita, alusasuja yms. Samaten mies ei saisi tyhjentää pesukonetta jos siellä on naisten alusvaatteita. Miehen ja naisen alusvaatteet tulee pestä erillään.
Peukuttajien sarkasmitutkat taitaa olla rikki, osuvaa sarkasmia (Y) -
Kyllä jos aviossa olisin niin rahat olis yhteisiä. Mutta jokainen tavallaan.
-
Kloorattu karhu: Ei miehen kuulu ostaa naisen hygieniatuotteita, alusasuja yms. Samaten mies ei saisi tyhjentää pesukonetta jos siellä on naisten alusvaatteita. Miehen ja naisen alusvaatteet tulee pestä erillään.
Sarkasmi ei kuullu tänne☝️ -
Tienaan miestäni enemmän ja kyllä mä myös maksan meidän jokapäiväisiä menoja enemmän. Musta pointti on että molemmille jää about saman verran "tuhlailuun" ja sitten voi itse valita ostaako jotain omia juttuja vai laittaako säästöön. Jos on jotain isompaa tulossa niin voidaan yhdessä sopia säästämisestä.
-
-
Kannattais miettiä kummankin, haluaako olla yhdessä vai ei. Kumppanuus on muun muassa toisen tukemista eri elämäntilanteissa. Ihan liikaa on niitäkin, että äiti maksaa itsensä ja lastensa elämisen tuista, kun työssä käyvä isä "uhrautuu" vastikkeen ja auton maksamisessa ja sijoittaa loput.
-
En tiedä, mutta villi veikkaus ettei sitä kaupan keräilijää kiinnosta vähääkään kuka tilaa mitäkin tuotteita.
-
Syövyttävä flamingo: En tiedä, mutta villi veikkaus ettei sitä kaupan keräilijää kiinnosta vähääkään kuka tilaa mitäkin tuotteita.
Näin kaupantätinä voin kertoa, että ei todellakaan kiinnosta. Jotkut asiakkaat alkaa oikein selittämään miksi ovat jotain tuotetta ostamassa, ja olen aina ihmetellyt miksi. Mua ei vois vähempää kiinnostaa miksi joku random ostaa minkäkin hilavitkuttimen. Kuuntelen toki kohteliaasti. -
Varhaiskypsä riesa: Tienaan miestäni enemmän ja kyllä mä myös maksan meidän jokapäiväisiä menoja enemmän. Musta pointti on että molemmille jää about saman verran "tuhlailuun" ja sitten voi itse valita ostaako jotain omia juttuja vai laittaako säästöön. Jos on jotain isompaa tulossa niin voidaan yhdessä sopia säästämisestä.
Meillä myös aina paremmin tienaava maksaa niitä yhteisiä menoja enemmän, mutta tuhlailun suhteen kyllä ollaan menty sillä, että se joka tienaa enemmän voi vastaavasti halutessaan tuhlata myös enemmän. Se tosin on kummallekin ok, joten ei aiheuta mitään kinaa vaikka toinen pystyykin enemmän henkilökohtaisia hankintoja tekemään, kun voidaan kuitenkin luottaa aina siihen, ettei kumpikaan vararikkoon sen takia ole päätymässä. Tietysti muuten kovin hövelisti ostellaan toisillemme joskus ihan muuten vaan jotain henkilökohtaisempaa. Meillä toki ei ole sillä tavalla rahasta niin hirveän tiukkaa niin tietenkin vähän helpompi lähtökohta kuin se, että joutuisi paljon tiukemmin tarkkailemaan, että jääkö kuukauden lopuksi yhtään mitään tilille. -
Parantava gaselli: Kannattais miettiä kummankin, haluaako olla yhdessä vai ei. Kumppanuus on muun muassa toisen tukemista eri elämäntilanteissa. Ihan liikaa on niitäkin, että äiti maksaa itsensä ja lastensa elämisen tuista, kun työssä käyvä isä "uhrautuu" vastikkeen ja auton maksamisessa ja sijoittaa loput.
Tuossa ei informaatio riitä siihen, mistä on kyse. Tupakoinnista en turhia jeesustelisi -itsekin olen lopettanut, ei se ihan helppoa ole ja tehdään tyypillisesti hetkenä kun "suhteessa menee hyvin, olen elämäni tikissä, nyt lopetan tupakoinnin!" eli energiaa on.Jos on Kelan kuntoutustuella ja parisuhteessa menee huonosti, ei ehkä jaksa enää paljoa lisää. Omasta mielestäni riippuu vähän suhteen luonteesta -ei tarvitse elättää lokkia joka ei yritäkään itse.Toisaalta, tosiaan omassakin lapsuudenperheessäni oli järjestely juurikin "äiti hoitaa lapset ja kaikki kotityöt vaikka käy töissä, isä hoitaa kokoaikaisesti parempaa työtä, koska ehtii, kun kaikki perhetyö on toisella. Eron tullessa pitää kaikki rahat, äiti köyhtyy kertaheitolla". Itse olen huolehtinut siitä, että kun kerran olen kotona hoitamassa lasta, tai seuraan muutoissa jotka johtuvat miehen urasta, vaikka joudun sitten taas aina aloittamaan oman työnhakuni alusta, ajastani myös maksetaan eli perheen tulot ovat minun tulojani myös, ilman avioehtoa. Katson, että teen kyllä jotain elatukseni eteen, vaikkei se ole palkkatyötä -ilman minun panostani miehellä ei voisi olla lasta, ei hän ehdi sitä hoitaa, eikä täällä ole tarhaa.-Mitä tuohon seksiongelmaan tulee, onko kaikki pakko jakaa netissä? "Mieheni haluaa tehdä sängyssä jotain mistä en oikein pidä, pitäisikö suostua vai ei?" riittäisi ihan hyvin. Sitten voisi vastata "jos ahdistut siitä niin ei tarvitse, jos et, niin siitä vaan, ei ole olemassa mitään internetin pervouspoliisia joka päättää mikä on "liian" pervoa, kyllä siitä että lapset ja ei-suostuvaiset aikuiset pidetään jutusta erossa huolehtii ihan tavallinen poliisi". -
Tuosta keskimmäisestä olisi ihan mielenkiinnosta kuulla toinenkin puoli. Itse en ainakaan laske parisuhteessa ruokakuluja velaksi, jos toinen maksaa molemmat (toinen maksaa sitten myöhemmin molempien puolesta). Juuri ollut puhetta poikaystävän kanssa että kyllä voin elättää molemmat jos hän ottaa töistä opintovapaata, että saa tutkinnon suoritettua loppuun, itsellä kuitenkin bruttopalkka yli 3000€/kk. Vaatteita en kyllä ostaisi toisen puolesta.
-
Parantava gaselli: Kannattais miettiä kummankin, haluaako olla yhdessä vai ei. Kumppanuus on muun muassa toisen tukemista eri elämäntilanteissa. Ihan liikaa on niitäkin, että äiti maksaa itsensä ja lastensa elämisen tuista, kun työssä käyvä isä "uhrautuu" vastikkeen ja auton maksamisessa ja sijoittaa loput.
Heh, mä tiedän yhden pariskunnan jolla kolme lasta, äiti kotona lasten kanssa ja kaikki kulut lapsille pitää maksaa äidin "tuloista". Lapset pienissä ja usein rikkinäisissä vaatteissa. Mies käy hyväpalkkaisessa töissä ja käy yksin aina pari kertaa vuodessa parin viikon luksuslomalla joka kustantaa 5k-7k kerta.Ja jos miehellä on vapaapäivä, äidin pitää viedä lapset mummolaan hoitoon 50km päähän, jotta voi käydä asioita hoitamassa, jossa ei voi kolmea lasta pitää mukana. koska miehellä on vapaapäivä eikä sellaista voi käyttää omien lasten kaitsemiseen koska se ei silloin ole vapaata -
Mopo marja: Sarkasmi ei kuullu tänne☝️
Ei taida kuulua sen enempää faktakaan. Nostin kerran virheet esille yhdessä väittämässä näissä kommenteissa niin tulihan siitä kurat niskaan. -
Kastunut mato: jännä toi vikan miehen logiikka. siteistä luullaan pervoksi, joka ei viitti omaa naamaansa näyttää vaan tilaa etänä. vaipoista ei. vaikka nekin tosiaan on aika suuressa osassa joidenki fetisseissä. ja jos nyt tälle linjalle lähdetään voihan ihan mikä tahansa asia olla fetissi jollekulle....
Siellä kaupassa on pakkaajana tämän miehen ihastus, jolle hän väitti eronneensa lasten äidistä? -
Tornipöllö: Toisaalta jos itseään ei saa edes yrittämällä innostumaan hommasta sitten millään, niin ei sillekään oikein voi mitään Siinä ei sitten oikein auta muu kuin yrittää kehitellä joku kompromissi, jolla saadaan kaikki osapuolet edes suht tyytyväisiksi - ikäväähän se on, jos kumppania ei omat lempipetipuuhat nappaa, mutta [...]
Toisaalta jos seksissä aletaan peittelemään kehoa, niin vaikea kuvitella miten siinä kumpikaan pystyy täysin antautumaan nautinnolle, kun pitää stressata koko ajan näkyykö se perse tai korvakäytävä. -
-
Kyllä pitää lopettaa käyttämästä sanaa mies jos ei uskalla siteitä tilata. Kakaran tasolla tommoset veijarit.
-
Suonensisäinen lokki: Heh, mä tiedän yhden pariskunnan jolla kolme lasta, äiti kotona lasten kanssa ja kaikki kulut lapsille pitää maksaa äidin "tuloista". Lapset pienissä ja usein rikkinäisissä vaatteissa. Mies käy hyväpalkkaisessa töissä ja käy yksin aina pari kertaa vuodessa parin viikon luksuslomalla joka kustantaa 5k-7k kerta.Ja jos [...]
Pohjasakkaa kyllä tuollainen "mies" joka ei edes omia lapsiaan elätä -puolison suhteen vielä jotenkin tajuan että jotkut ovat itsenäismielisempiä kuin toiset. Tiedätkö, miksei se äiti ota eroa -toki yksinhuoltajilla on rankkaa, mutta hänhän käytännössä on jo yksinhuoltaja, ja sitten ainakin saisi paremmat tuet, joten olisi oikeastaan helpompaa? -
Varhaiskypsä riesa: Tienaan miestäni enemmän ja kyllä mä myös maksan meidän jokapäiväisiä menoja enemmän. Musta pointti on että molemmille jää about saman verran "tuhlailuun" ja sitten voi itse valita ostaako jotain omia juttuja vai laittaako säästöön. Jos on jotain isompaa tulossa niin voidaan yhdessä sopia säästämisestä.
Meillä sama homma. Opiskeluaikanani vaimoni maksoi kuluista lähes kaiken. Sitten työelämässä molemmat tienasi n. saman verran. Vanhempainvapaalla/hoitovapaalla ollut sai toiselta ns. täyden elätyksen. Pidemmän hoitovapaan takia vaimoni urakehitys (ja palkkakehitys) keskeytyi yhteisen hyvän takia, niin mielellään maksan omista rahoista esim. koko perheen reissut tai muuta ekstraa.Ei raha-asioiden tarvitse olla niin vakavia -
Itse olen ainakin kokenut, että monet, itse ja omat kumppanit mukaanlukien voimakkaasti sukupuolittaa ostokset käyttökohteen mukaan. Miehet olettaa naisten maksavan kodin sisustukseen ja viihtyvyyteen liittyvät asiat (säilytystilat, sänky, tv-tasot, pöydät, sohvat, keittiötarvikkeet). Ja naiset olettaa miehen maksavan viihteeseen, liikkumiseen liittyvät asiat sekä erilaiset "pakolliset kulut" (yhteinen nettiliittymä, modeemi, auto, televisiot, tietokoneet, lämpö, vesi).
-
Epäluotettava muovipussi: Itse olen ainakin kokenut, että monet, itse ja omat kumppanit mukaanlukien voimakkaasti sukupuolittaa ostokset käyttökohteen mukaan. Miehet olettaa naisten maksavan kodin sisustukseen ja viihtyvyyteen liittyvät asiat (säilytystilat, sänky, tv-tasot, pöydät, sohvat, keittiötarvikkeet). Ja [...]
Voihan tollanen jako jossain parisuhteessa toimiakin. Nykyisessä ollaan jouduttu tekemään paljon isompia hankintoja yhteiseen kotiin ja jokainen on pistetty puoliksi riippumatta sen käyttötarkoituksesta. Tuntuis itselle tosi omituiselta jos miehen mielestä minun tuisi hankkia sohva vaikka molemmat siinä istutaan ja yhteiseen kotiin on tulossa. Toki meilläkin on tällä hetkellä niin, että mies maksaa nettiliittymän ja sähkön kokonaisuudessaan yksin, mutta se on meidän nykyisen elämäntilanteen sanelema ratkaisu joka ei kumpaakaan hierrä ja ehkä tulevaisuudessa menee sitten nuokin kulut puoliksi, kun elämäntilanne muuttuu. -
Miehille tulee usein olo, että he joutuvat maksamaan seksistä ja siitä, että nainen ylipäätään on heidän kanssaan. Se ei luo oloa, että nainen todella välittäisi hänestä ja olisi hänen kanssaan sen takia. Toiset miehet ovat joko liian tossukoita tai epätoivoisia ja uskottelevat itselleen, että asiat ovat silti hyvin. Toiset purkavat mielipahaansa kuten naisten huoneen nimettömän jäsenen mies. Raha-asiat voivat tosiaan tuhota suhteen. Ehdottaisin tuolle pariskunnalle suhteen rakentamishetkiä. Sellaisia, joissa parisuhde vahvistuu. Yhteisiä harrastuksia, lapsia tai muita projekteja. Helliä hetkiä makuuhuoneessa. Tilanteita, joissa ei puhuta rahasta, jota ennen ei puhuta rahasta ja jonka jälkeen ei puhuta rahasta. Luulisin, että nimettömän mieskin olisi leppoisampi, jos hänellä olisi varmuus siitä, että toinen todella pitää hänestä. Toinen voisi olla kolmen tilin järjestely. Olisi nimettömän rahat, hänen miehensä rahat ja yhteiset rahat. Kumpikin laittaisi kolmannelle tilille saman määrän rahaa kuukausittain ja noita rahoja käytettäisiin sitten yhteisiin menoihin kuten yhteisiin hampurilaisaterioihin. Siten kumpikin kantaisi taakkaa.
-
Tuo vihreä nimetön on todellakin aika paha taloudellinen taakka. Niin paha että saattaisi tulla raja vastaan että antaako muut avut enää tarpeeksi takaisin päin. Kommentin perusteella ei vaikuta erityisen mukavalta persoonalisuudelta. Hän laittaa esimerkiksi tupakan ja pikaruuan perustarpeisiin, mitä ne ei todellakaan ole. Sanon tämän kommenttini siitä näkökulmasta että olen ollut parisuheteissa taloudellisesti sekä ottavana että antavana osapuolena ja elämääni kuuluu paljon turhia kuluja joista voisi karsia, kuten tupakka.
-
Vaikka rakastavaan kumppanuuteen kuuluu toisen tukeminen vaikeina aikoina; taloudellisen vastuun ottaminen ei pitäisi olla itsestäänselvyys. Mä en odottaisi mun miehen maksavan mun ostoksia jos itsellä ei niihin yksin eläessäkään olisi varaa. Silloin ostaisin vaan sen mitä oikeasti tarvitsen ja mihin mulla on varaa ja kumppani saa tarjota asioita jos haluaa. Ja toivon mukaan itse sitten pystyisin vuorostani tarjoamaan asioita takaisin myöhemmin. Mun mielestä on yhtälailla epäkunnioittavaa nähdä rakas kumppani taloudellisena taakkana kuin taloudellisena hyötynä. Että jos ei halua maksaa toisen röökejä ja mäkkisafkoja niin se kertoo muka jotain rakkauden tai kunnioituksen puutteesta.
-
Heikko ylioppilas: Pohjasakkaa kyllä tuollainen "mies" joka ei edes omia lapsiaan elätä -puolison suhteen vielä jotenkin tajuan että jotkut ovat itsenäismielisempiä kuin toiset. Tiedätkö, miksei se äiti ota eroa -toki yksinhuoltajilla on rankkaa, mutta hänhän käytännössä on jo yksinhuoltaja, ja sitten ainakin saisi paremmat tuet, joten olisi oikeastaan helpompaa?
Ennemmin asiasta pitäisi keskustella eikä heti vain ehdottaa eroa ja yhteiskunnan tuilla elämistä. -
Mun on hankala ymmärtää sitä että patisuhteessa rahat pitää laskea ja miettiä niin tarkkaan. Mutta tottakai kaikki tavallaan! Meillä mies tienaa tuplasti enemmän kuin minä. Silloin kun olin pitkään sairauden takia työttömänä, mies oli ainoa joka sai tuloja. Molempien tulot menee samalle tilille, josta kaikki perus hankinnat lähtee. Siitä siirretään rahaa yhteiseen säästötiliin. Molemmat saa päätililtä kuussa saman verran rahaa omille tileilleen omaan ns "hömppä" käyttöön. Esim. harrastuksiin.
-
-
Subwooferilla höystetty kenguru: Meillä toki ei ole sillä tavalla rahasta niin hirveän tiukkaa niin tietenkin vähän helpompi lähtökohta kuin se, että joutuisi paljon tiukemmin tarkkailemaan, että jääkö kuukauden lopuksi yhtään mitään tilille.
Särähti aivoihin toi sun ajatus siitä mitä köyhien pitää tarkkailla. Kyllä me tarkkaillaan sitä, loppuuko rahat kesken, eikä että jääkö niistä yli. Tiesitkö sitäkään, että jos ne rahat loppuu, niin ei köyhällä mitään luottokorttiakaan ole, jonka turvin voisi ostaa ruokaa? -
Mielestäni keskimmäisen postaajan epäreiluuden tunteet ovat valideja. Itse odotan parisuhteelta toisen tukemista elämän vaikeissakin kohdissa, eikä tulisi mieleenkään olla tukematta kumppania myös taloudellisesti jos on tarvis. Muutenkin parisuhteen rahanjaon pitää olla reilu - jos toisella on paljon suuremmat tulot, niin toinen saisi myös maksaa enemmän yhteisistä kuluista. Omassa parisuhteessani meillä on melko samanlaiset tulot (minulla hieman korkeammat), ja joka kuukausi laitamme saman prosenttiosuuden tuloista yhteiselle tilille, josta maksetaan vuokrat, ruoat, ulkona syömiset ja juomiset yms. Mielestäni hyvä systeemi, joka on reilu myös tulojen muuttuessa. Suosittelen postaajalle ja muillekin myös tutustumista taloudellisen väkivallan käsitteeseen. Julia Thurenilla on hyvä jakso aiheesta Melkein kaikki rahasta -podcastin ensimmäisellä kaudella (löytyy Yle Areenasta; myös jakso parisuhteen rahanjaosta kannattaa kuunnella).
-
Laineeton metso: Jos ei ole varaa tupakkaan, pitäisiköhän harkita tupakoinnin lopettamista? Juoksevia kuluja (vuokra, sähkö, vesi, netti, ruoka, jne) voisin - kohtuuden rajoissa - maksaa pienituloisemmalle puolisolle, mutta pidempiaikaisten hankintojen, kuten vaatteiden oston, tulkitsemisen lainaksi ymmärrän [...]
Tupakointi ei ole hyvä asia kenellekään. Muuten miehen kuuluu maksaa KAIKKI elämisen kulut, myös naisen vaatteet yms. Naisella on vastineeksi rahoista velvollisuuksia neljä:1) huolehtia kodista2) huolehtia lapsista3) huolehtia miehen seksuaalisista tarpeista4) huolehtia omasta vartalostaan niin, ettei pääse repsahtamaan.Toki tässä mallissa mies tienaakin vähintään useita kymmeniä tuhansia kuussa, eikä mitään karkkirahoja. -
Aliarvostettu alpakka: Totta kyllä. Onhan tämä Feissarimokien kommenttiosiokin ainakin ollut fetissi jollekin, en tiedä onko Mr. Ällö vielä nurkan takana.
Vieläkin toisinaan kuuluu kaukaisuudesta ääni "nam nam". Tuo hymyn huulille -
Sanmperi: Kyllä jos aviossa olisin niin rahat olis yhteisiä. Mutta jokainen tavallaan.
Millä ihmeen logiikalla? Olen kuullut että yhteistalous on suhteellisen yleistä, mutta itse en kyllä siihen suostuisi. Omakaan puolisoni ei näe siinä mitään järkeä. Eikö se ole kaikista suurinta tasa-arvoa että molemmat suhteen osapuolet hoitavat omat taloutensa. Ja eikö se ole kaikista romanttisinta, ettei suhteeseen sotketa mitään raha-asioita, vaan kukin niistä tahollaan vastaa itse? -
Oikaistu opas: Tupakointi ei ole hyvä asia kenellekään. Muuten miehen kuuluu maksaa KAIKKI elämisen kulut, myös naisen vaatteet yms. Naisella on vastineeksi rahoista velvollisuuksia neljä: 1) huolehtia kodista2) huolehtia lapsista3) huolehtia miehen seksuaalisista tarpeista4) huolehtia omasta vartalostaan niin, ettei pääse [...]
Tervetuloa 1800-luvulle. -
Meillä on omat rahat, mutta yhteiset menot, eli se, jolla on sitä rahaa sillä hetkellä, hoitaa maksamisen, riippuen toki mitä ollaan hankkimassa. Itse teen keikkatyötä elämäntilanteeni takia ja tällä hetkellä töitä on ollut vähän tarjolla ja mies kyllä tienaa huomattavastikin enemmän joka tapauksessa. Laskut maksetaan puoliksi ja niin että, jos sinä hoidat tuon, niin minä sitten tämän. Ja on ollut tilanne, jossa olemme suurimmalta osin olleet minun tulojeni varassa ja sama on myös ollut toisinpäin. Miehellä jää rahaa käteen enemmän ja saa kuluttaa ne miten haluaa, mutta jos itse tarvitsen jotain sillä hetkellä kun ei itsellä ole rahaa, niin kyllä tuo oma aviomies siihen sijoittaa, kun tietää että sama on myös toisinpäin. Sellainen hankinta minulle oli, mistä ei keskusteltu ollenkaan, oli nastakengät viime talvena. Vissiin hirvitti katsoa kulkemista aina talvisin, niin mies vei kauppaan ja sanoi että nyt sovitat ja otat kengät, ei vastaväitteitä 😅
-
Ohimenevä riesa: Vaikka rakastavaan kumppanuuteen kuuluu toisen tukeminen vaikeina aikoina; taloudellisen vastuun ottaminen ei pitäisi olla itsestäänselvyys. Mä en odottaisi mun miehen maksavan mun ostoksia jos itsellä ei niihin yksin eläessäkään olisi varaa. Silloin ostaisin vaan sen mitä oikeasti tarvitsen ja mihin mulla on varaa ja [...]
Tuo sama tuli mieleeni, mieshän voisi kokea itsensä vain sponsoriksi. -
HuuHaa_77: Ei taida kuulua sen enempää faktakaan. Nostin kerran virheet esille yhdessä väittämässä näissä kommenteissa niin tulihan siitä kurat niskaan.
Laitoitko järkeviä linkkejäkin, vai oliko faktat ns. mv-juttuja tai idolisi blogista peräisin? Olivatko faktasi asiaan liittyviä, vai sopivasti agendan mukaan hieman asian vierestä? -
Heikko ylioppilas: Pohjasakkaa kyllä tuollainen "mies" joka ei edes omia lapsiaan elätä -puolison suhteen vielä jotenkin tajuan että jotkut ovat itsenäismielisempiä kuin toiset. Tiedätkö, miksei se äiti ota eroa -toki yksinhuoltajilla on rankkaa, mutta hänhän käytännössä on jo yksinhuoltaja, ja sitten ainakin saisi paremmat tuet, joten olisi oikeastaan helpompaa?
Mä lähtisin todellakin menemään tosta tilanteesta, hyi saatana! 😡 ja (surullista kyllä) lapsetkin sais silloin edes jotain rahaa isältään elatusmaksujen muodossa. Hitto mikä mulkvisti. -
Oikaistu opas: Tupakointi ei ole hyvä asia kenellekään. Muuten miehen kuuluu maksaa KAIKKI elämisen kulut, myös naisen vaatteet yms. Naisella on vastineeksi rahoista velvollisuuksia neljä: 1) huolehtia kodista2) huolehtia lapsista3) huolehtia miehen seksuaalisista tarpeista4) huolehtia omasta vartalostaan niin, ettei pääse [...]
🤮 -
Meillä tulot ja menot on yhteisiä. Minä käyn töissä, mieheni on kotona (ja tekee siksi lähes kaikki kotityöt sekä ruuat). Minä hoidan (metatyön lisäksi) laskujen maksut, joten mieheni siirtää aina mun tilille päivärahansa ja koska minä käyn kaupassa ja tankkaan etc., hän ei juuri rahaa omalla tilillään tarvitse. Ja kun tarvii, minä siirrän sitä tai teen tilauksen. Voi kuulostaa oudolta monelle, mutta meillä on toiminut hyvin jo vuosia.
-
Piparjuuri: Mielestäni keskimmäisen postaajan epäreiluuden tunteet ovat valideja. Itse odotan parisuhteelta toisen tukemista elämän vaikeissakin kohdissa, eikä tulisi mieleenkään olla tukematta kumppania myös taloudellisesti jos on tarvis. Muutenkin parisuhteen rahanjaon pitää olla reilu - jos toisella on paljon suuremmat tulot, [...]
Toi prosentti -systeemi kuulostaa mielestäni järkevältä. Ja kummallekin jää sitten vielä omille tileilleen jotain, eikä niin että toinen on koko ajan puilla paljailla. -
Tuosta keskimmäisestä on vaan vaikea sanoa paljoa mielipidettä, koska siinä on yksi pieni teksti kertomassa jotain. Jos pelisäännöt eivät ole selvät, niin tuollainen lopputulos siinä käy. Tuskin jossain feissarimokissa tai naistenryhmässä kannattaa puida asiaa, joka pitäs, jälleen kerran, hoitaa asianomaisen kanssa suoraan kasvotusten. Meillä on siipan kanssa yhteiset rahat, kumpikin saa tulot tililleen, mutta mä hoidan käytännössä raha-asiat, koska hänellä on siinä haasteita. Ja nämäkin asiat hoidetaan niin, että hän tietää tasan tarkkaan mikä meno ja milloin mitäkin maksetaan, olipa meno sitten mun tai hänen tililtään. Pelisäännöt on oltava selvät ja tälläiset asiat sovittuna, ettei tarvii alkaa kyselemään jossain facebookissa mielipiteitä asiaan.
-
Kannattaa myös muistaa raha-asioissa tuo Suomen kiva progressiivinen verotus. Mä tienaan 2900 ja avovaimo 2300. Nettona siis 2100 ja 1850. Eipä yhtäkkiä olekaan siin suuret palkkaerot..
-
Hela Pojken: Millä ihmeen logiikalla? Olen kuullut että yhteistalous on suhteellisen yleistä, mutta itse en kyllä siihen suostuisi. Omakaan puolisoni ei näe siinä mitään järkeä. Eikö se ole kaikista suurinta tasa-arvoa että molemmat suhteen osapuolet hoitavat omat taloutensa. Ja eikö se ole kaikista romanttisinta, ettei suhteeseen sotketa mitään raha-asioita, vaan kukin niistä tahollaan vastaa itse?
Toimiihan se niin, jos tosiaan on eri taloudet. Silloin on tosiaan parasta, että molemmat katselevat omat vuokransa ja jos haluaa jotain erityistä, voi tarjota, ja sitten sanotaan kiitos kauniisti.Mutta tosiaan esim. omassa taloudessani teimme molemmat uraa, joka olisi vaatinut paljon muuttamista, eli kyseessä olisi olliut etäsuhde suurimman osan aikaa jos halusi urallaan edistyä, ja sitä taas emme halunneet, emme varsinkaan kun mies halusi lapsen (minä en niinkään, mutta kun se kerran oli niin iso asia niin joustaahan pitää jos aikoo naimisissa pysyä). Joten oli pakko päättää kumpi jää pysyvästi vähemmille palkoille, ja kun hoitovapaan yms realiteetit ovat mitä ovat, päätös meni niin, että minun urani on aina alisteinen. Teen toki töitä aina kun voin, mutta en aina voi -juuri nyt ei ole edes työlupaa tai lastentarhaa, Suomessa oli kiva työ (ja tarha), mutta oli taas pakko jättää se.Asia keskusteltiin halki -lapset, rahat ja kaikki -ennen liittoa, ja tähän järjestelyyn päädyttiin, koska se oli joko tämä, kaksi uraa kuralla, tai ei liittoa laisinkaan. Pienin paha.Äitini -se sama joka suoraan sanoen ryöstettiin eron yhteydessä, hänhän kasvatti isälleni kaksi lasta ihan ilmaiseksi, ja vaikka lastenhoitotyö huonosti palkattua onkin, ei se ilmaista ole -kysyi, eikö hävetä olla näin epäitsenäinen. Itse koen olevani itsenäinen: pyöritän perheen talouden, teen sijoitukset -joista iso siivu on omissa nimissäni, koska työeläkkeellä en tule juhlimaan ja kansaneläkkeellä ei elä -ja teen jotain muuta kuin poltan röökiä leipäni eteen. Mies olisi ihan yhtä kusessa ilman minua kuin minä häntä.Avioliitto on -tai voi olla, jos sattuu tällainen -eräänlainen yhteinen yritys, jonka eteen kaikki tekevät mitä suinkin voivat. Rahaa tai muuta. Toki jos on samanlaiset palkat eikä lapsia, niin ei sitten mitään, en tosin tiedä miksi sitten tarvitsee mennä naimisiinkaan, romantiikka on kivaa, mutta eihän kyse loppujen lopuksi ole häistä, vaan firmasta nimeltä "perhe ja lapset". -
Hela Pojken: Millä ihmeen logiikalla? Olen kuullut että yhteistalous on suhteellisen yleistä, mutta itse en kyllä siihen suostuisi. Omakaan puolisoni ei näe siinä mitään järkeä. Eikö se ole kaikista suurinta tasa-arvoa että molemmat suhteen osapuolet hoitavat omat taloutensa. Ja eikö se ole kaikista romanttisinta, ettei suhteeseen sotketa mitään raha-asioita, vaan kukin niistä tahollaan vastaa itse?
Itseltäni lähtisi järki, jos puolisoni olisi sekuntiakaan rahaton ja minulla ei olisi huolen häivää. Ehkä meidän juttu sitten pyörii enemmän rakkauden kuin tasa-arvon ehdoilla. Jos se loukkaa moderneja ihmisiä, olen pahoillani. -
Epäluotettava muovipussi: Itse olen ainakin kokenut, että monet, itse ja omat kumppanit mukaanlukien voimakkaasti sukupuolittaa ostokset käyttökohteen mukaan. Miehet olettaa naisten maksavan kodin sisustukseen ja viihtyvyyteen liittyvät asiat (säilytystilat, sänky, tv-tasot, pöydät, sohvat, keittiötarvikkeet). Ja naiset olettaa miehen maksavan viihteeseen, liikkumiseen liittyvät asiat sekä erilaiset "pakolliset kulut" (yhteinen nettiliittymä, modeemi, auto, televisiot, tietokoneet, lämpö, vesi).
Olet (luultavasti) havainnut ilmiön ihan oikein, mutta tulkinnut sen väärin.Kyse ei ole sukupuolesta, vaan yksinkertaisesti siitä, kummalla sattuu olemaan kyseiseen hankintaan liittyen enemmän osaamista/näkemystä.Aika harvassa pariskunnassa esimerkiksi päätetään, että tietokoneen hankinta on automaattisesti miehen tehtävä, vaan ennemminkin sovitaan, että tietokoneen hankkii se, joka tietää niistä enemmän. -
-
Tornipöllö: Toisaalta jos itseään ei saa edes yrittämällä innostumaan hommasta sitten millään, niin ei sillekään oikein voi mitään Siinä ei sitten oikein auta muu kuin yrittää kehitellä joku kompromissi, jolla saadaan kaikki osapuolet edes suht tyytyväisiksi - ikäväähän se on, jos kumppania ei omat lempipetipuuhat nappaa, mutta [...]
Sinällään surullista, kuinka harmittoman oloiset kysymykset ja "kompromissit" tuhoavat parisuhteita.Kaverin extyttökaveri aikoinaan ehdotti kaverille reilun vuoden seurustelun jälkeen, että nämä ottaisivat kolmannen pyörän mukaan kuvioihin.Vaikka kyseessä oli pelkkä "ehdotus", niin kaverilta meni kertarysäyksellä itsetunto, ja osittain kiinnostus palasiksi. Erosivat pian tämän jälkeen. -
Pahamaineinen piikkisika: Olet (luultavasti) havainnut ilmiön ihan oikein, mutta tulkinnut sen väärin.Kyse ei ole sukupuolesta, vaan yksinkertaisesti siitä, kummalla sattuu olemaan kyseiseen hankintaan liittyen enemmän osaamista/näkemystä. Aika harvassa pariskunnassa esimerkiksi päätetään, että tietokoneen hankinta on automaattisesti miehen [...]
Tämä. Itse en edes ajokorttia omista, joten kaikki autoihin liittyvä oli aikapaljon naiapuolisen kumppanin päätetättävissä. Itselläni oli sanottavaa pääosin vain väriin. -
Kohtelias taikuri: Miehille tulee usein olo, että he joutuvat maksamaan seksistä ja siitä, että nainen ylipäätään on heidän kanssaan. Se ei luo oloa, että nainen todella välittäisi hänestä ja olisi hänen kanssaan sen takia. Toiset miehet ovat joko liian tossukoita tai epätoivoisia ja uskottelevat itselleen, [...]
Älä nyt helvetti omia traumojasi yleistä koskemaan kaikkia miehiä. Suurimmalla osalla meistä miehistä ei todellakaan ole tuollaisia ongelmia. Suosittelen terapiaa sinulle, sen verran katkeran oloista settiä. Kuulostaa vähän "siivellä eläjältä" kyllä jos myydään miehen tavaroita ja pidetään "tuotot" itse, ja maksatatetaan vaatteista lähtien kaikki. Ei kyllä ole tervettä sekään että jos toinen maksaa jonkun ravintolakäynnin (pikaruoasta puhumattakaan) niin sitten olet velkaa sen oman osuutesi. Kavereiden kesken ihan ok käytäntö mutta parisuhteessa tosi erikoista. Riippuu tietenkin myös siitä että maksaako itse koskaan mitään kumppanille. Jos toinen maksaa aina kaiken niin kyllähän se ennemmin tai myöhemmin alkaa vähän kaivertamaan, ihan sama vaikka avioliitossa olisikin. Tasapaino pitäisi olla raha-asioissa, ihan sama vaikka toinen olisi kyvytön työelämään. -
Parantava gaselli: Kannattais miettiä kummankin, haluaako olla yhdessä vai ei. Kumppanuus on muun muassa toisen tukemista eri elämäntilanteissa. Ihan liikaa on niitäkin, että äiti maksaa itsensä ja lastensa elämisen tuista, kun työssä käyvä isä "uhrautuu" vastikkeen ja auton maksamisessa ja sijoittaa loput.
Itse olen juuri sellaisen isän lapsi. Ei silläkään rahaa ollut liikoja, mutta lapsilleen ei yhtään. Äiti maksoin kaikki lasten mekot, lahjat, lomat jne. Avioerossa pahinta isälle oli, että joutui maksamaan elatusmaksua ja silti se on niitä urhiutujia, joka ei saanut lapsia vaan lapset jäivät äidille. Toi kukaan ulkopuolinen ei oikeasti luule, että me lapset oltaisiin haluttu asua sen kanssa. -
Kuulas laama: Näin kaupantätinä voin kertoa, että ei todellakaan kiinnosta. Jotkut asiakkaat alkaa oikein selittämään miksi ovat jotain tuotetta ostamassa, ja olen aina ihmetellyt miksi. Mua ei vois vähempää kiinnostaa miksi joku random ostaa minkäkin hilavitkuttimen. Kuuntelen toki kohteliaasti.
Ostin ekaa kertaa elämässäni kortsuja, niin kaupan myyjä alkoi tirskua kassalla. Ei ollut sen aikaiselle teinille kiva, joten parempi jos myyjiä ei oikeasti kiinnosta tai osaavat edes käyttätyä. -
Suonensisäinen lokki: Heh, mä tiedän yhden pariskunnan jolla kolme lasta, äiti kotona lasten kanssa ja kaikki kulut lapsille pitää maksaa äidin "tuloista". Lapset pienissä ja usein rikkinäisissä vaatteissa. Mies käy hyväpalkkaisessa töissä ja käy yksin aina pari kertaa vuodessa parin viikon luksuslomalla joka kustantaa 5k-7k kerta.Ja jos [...]
Tuo on taloudellista väkivaltaa. Todennäköisesti muulla perheellä menisi paremmin ilman isää samassa osoitteessa. -
Tanssiva katkarapu: Kannattaa myös muistaa raha-asioissa tuo Suomen kiva progressiivinen verotus. Mä tienaan 2900 ja avovaimo 2300. Nettona siis 2100 ja 1850. Eipä yhtäkkiä olekaan siin suuret palkkaerot..
Tuota noin.... Mun palkka oli aiemmin 2900 € ja tulille tuli silloin kyllä paljon enemmän kun sulla nyt. Ja maksan aina etukenossa verottajalle, joten sain kyllä palautuksia. Nykyään saan tuon 2300 € ja palkkaa tilille ~1750 €, eikä ole tulossa mätkyjä. Onkohan teillä veroprosentit tarkistettu? -
Itseasiassa: Tuota noin.... Mun palkka oli aiemmin 2900 € ja tulille tuli silloin kyllä paljon enemmän kun sulla nyt. Ja maksan aina etukenossa verottajalle, joten sain kyllä palautuksia. Nykyään saan tuon 2300 € ja palkkaa tilille ~1750 €, eikä ole tulossa mätkyjä. Onkohan teillä veroprosentit tarkistettu?
Jaa-a. Piti tuossa tarkistaa kun kuulosti minusta ihan normaalilta verotuksen kannalta. Minulla 3500 euron bruttopalkasta jää 2400 euroa käteen kaikkien verojen ja maksujen jälkeen. -
Itsestä vaikuttaa että suunnilleen tasapuolisessa parisuhteessa (tilanne jossa toinen ei uhraa urakehitystään perheen takia, tai vastaava), paras malli olisi että kumpikin maksaa tuloistaan saman prosenttiosuuden yhteisiin menoihin (joku muu mainitsikin tämän jo, ja ilmeisesti heillä ainakin toimii hyvin). Jos toisella ei silti riitä rahat perusasioihin kuten ruokaan tai vaatteisiin, mielestäni puolison tulisi auttaa, olettaen tietysti että kyseessä on oikeasti tarpeelliset asiat, eikä mitään kohtuuttomia vaatimuksia merkkivaatteista. (Parisuhde ei vaikuta kovin tasa-arvoiselta, jos puolisoiden elintasot ovat todella erilaiset.) Sitten taas jos toinen on uhrannut urakehityksensä yhteisen perheen takia (hoitaa lasta kotona, muuttanut puolison työn perässä jolloin oma ura pysähtyy, jne), niin tasaisen prosenttiosuuden maksu ei enää ole reilu ratkaisu, vaan se joka tienaa paremmin (puolisonsa uhrausten takia) voisi myös maksaa enemmän puolisonsa kuluista. Kuitenkin loppujen lopuksi se miten raha-asiat kannattaa hoitaa riippuu tilanteesta todella paljon, ja itsestä tuntuu että jos tilanne on (tämän mokan kaltainen) suuri tuloero ja ei ole halua maksaa puolison elämästä mitään, paras vaihtoehto olisi vain erota ja etsiä sellainen kumppani jonka kanssa asiat hoituvat paremmin.
-
Heikko ylioppilas: Toisaalta, tosiaan omassakin lapsuudenperheessäni oli järjestely juurikin "äiti hoitaa lapset ja kaikki kotityöt vaikka käy töissä, isä hoitaa kokoaikaisesti parempaa työtä, koska ehtii, kun kaikki perhetyö on toisella. Eron tullessa pitää kaikki rahat, äiti köyhtyy kertaheitolla". Itse olen huolehtinut siitä, että kun kerran olen kotona hoitamassa lasta, tai seuraan muutoissa jotka johtuvat miehen urasta, vaikka joudun sitten taas aina aloittamaan oman työnhakuni alusta, ajastani myös maksetaan eli perheen tulot ovat minun tulojani myös, ilman avioehtoa. Katson, että teen kyllä jotain elatukseni eteen, vaikkei se ole palkkatyötä -ilman minun panostani miehellä ei voisi olla lasta, ei hän ehdi sitä hoitaa, eikä täällä ole tarhaa.
Olet ihan oikeassa, maksetun naisen on pidettävä huoli niistä maksuista, varsinkin jos menee aina miehen perässä minne mies käskee. Kannattaa laittaa sukanvarteenkin kun eläkkeelle jäädessä sinulla ei ole juuri mitään ja mies posottaa mukavilla tuloilla. -
-
Itseasiassa: Ostin ekaa kertaa elämässäni kortsuja, niin kaupan myyjä alkoi tirskua kassalla. Ei ollut sen aikaiselle teinille kiva, joten parempi jos myyjiä ei oikeasti kiinnosta tai osaavat edes käyttätyä.
Olisiko mahdollisesti ollut väärinkäsitys? Itsellä sipsipussille nauranut myyjä, mutta tämä johtui siitä, että tällä oli joku hauska juttu kesken toisen työntekijän kanssa. -
Kohtelias taikuri: Miehille tulee usein olo, että he joutuvat maksamaan seksistä ja siitä, että nainen ylipäätään on heidän kanssaan. Se ei luo oloa, että nainen todella välittäisi hänestä ja olisi hänen kanssaan sen takia. Toiset miehet ovat joko liian tossukoita tai epätoivoisia ja uskottelevat itselleen, [...]
Se että molemmat laittaa saman verran rahaa yhteiselle tilille, ei toimi jos puolisoiden tuloero on iso. Esim. yhden lapsen kotihoidontuella elävä vanhempi saa noin 370e/kk käteen, tai opiskelija sen 280e. Ei sillä makseta edes puolikasta vuokraa ja ruokia ellei työssäkäyvä puoliso ota isompaa vastuuta kuluista. Me juuri mietittiin puolison kanssa yhteistilin luomista niin, että molemmat laittaisi esim joku 50-70% omista tuloistaan yhteiseen pottiin. Näin molemmille jäisi hieman käyttörahaa omiin harrastuksiin, säästöihin tai mihin haluaakaan. Yhteiseltä tililtä maksettaisiin sitten kaikki yhteiset menot, vuokra, auton kulut, lapsen vaatteet, ruoka yms. Tähän mennessä meillä on ollut joku epämääräinen jako että se maksaa kumpi pystyy, mutta koska itse olen ehkä vähän liiankin tunnollinen niin omista säästöistäni on huvennut jopa 500e/kk kun tulot on niin olemattomat. -
Ja peilikeissi on mitä luultavimmin mennyt jotenkin näin: -Hei mä löysin kirpparilta halvalla kivan peilin, saanko myydä ton sun vanhan varastosta pois kun tää uus sopii meidän asuntoon paremmin? -Häh, ai joo ihan miten vaan -Sain peilin myytyä parillakympillä, jee! -Nonii sit voitki maksaa mulle takas sun tupakat joista ei aiemmin ollu sovittu mitään
-
Heikko ylioppilas: Toimiihan se niin, jos tosiaan on eri taloudet. Silloin on tosiaan parasta, että molemmat katselevat omat vuokransa ja jos haluaa jotain erityistä, voi tarjota, ja sitten sanotaan kiitos kauniisti. Mutta tosiaan esim. omassa taloudessani teimme molemmat uraa, joka olisi vaatinut paljon muuttamista, eli kyseessä [...]
Lähiomaisuus ja perintöasiat on ihan järkeviä syitä lapsettomien parien avioliitolle. -
Kukin toki järjestää suhteissaan raha-asiansa kuten parhaaksi katsoo, mutta kyllä minusta tässäkin jokin progressio olisi paikallaan. Me esim saadaan kumppanin kanssa nyt hyvin sama raha, joten kaikki menee aikalailla tasan (molemmat sit maksaa erikseen semmoiset omat juttunsa), mutta ollaan jo pohdittu että kun kumppani vuoden päästä valmistuu, niin jos hänen rahatilanteensa selkeästi paranee, niin vuokrassa ym kuluissa noudatetaan sit jonkinlaista progressiota, minä kun elän sillon vielä tuilla. Mutta kuten sanottu, kukin taaplaa tyylillään.
-
Taitaa olla keräilijälle semmoinen kiirus, ettei hirveästi ehdi ihmetellä, miksi samassa tilauksessa on peräkkäin banaaninippu ja liukkaria.
-
Hela Pojken: Tervetuloa 1800-luvulle.
Kyllä silloin tupakointi oli hyvä asia kaikille. -
Yllättävän moni tuntuu kuvittelevan, että puolisot voivat keskenään sopia rahanjaosta avioliitossa. Kuitenkin avioliittolain mukaan ”kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen.” Käytännössä elatusvelvollisuus tarkoittaa, että jos toinen aviopuoliso jää esimerkiksi työttömäksi tai kotiin hoitamaan lapsia ja hänen tulonsa lakkaavat tai jäävät erittäin pieniksi, on työssä käyvän annettava hänelle rahaa ruoka- ja asumismenojen lisäksi myös henkilökohtaisiin menoihin kuten kampaajalla käyntiin ja tarpeellisten vaatteiden hankintaan. Ilman tätä lakia pitäisi pienempituloisella olla oikeus esim. asumis- tai toimentulotukeen puolison suurista tuloista huolimatta tai sitten suurempituloisen pitäisi maksaa puolisolleen hyvitystä menetettyjen tukien verran. Joitain avioliittolain pykäliä sovelletaan myös silloin, kun avoliitto on kestänyt yli viisi vuotta tai avoparilla on tai on ollut yhteinen lapsi.
-
Anteeksi mut kuulostaa jotenki erittäin ällöttävältä se et mies haluis tuijottaa persereikää :'D Fetissinsä kullakin mut hyi ite en antais tehä nii
-
Tornipöllö: Toisaalta jos itseään ei saa edes yrittämällä innostumaan hommasta sitten millään, niin ei sillekään oikein voi mitään Siinä ei sitten oikein auta muu kuin yrittää kehitellä joku kompromissi, jolla saadaan kaikki osapuolet edes suht tyytyväisiksi - ikäväähän se on, jos kumppania ei omat lempipetipuuhat nappaa, mutta [...]
Totta tuokin. Toisaalta jos toinen kehuu omaa vartaloa, vaikka niitäkin paikkoja mistä itse on epävarma, niin pitäisi voida ottaa kehut vastaan. Katsominen ei ole kovin extremeä, aika lailla miedoimmasta päästä ja hyvinkin vaniljaa. Hienohan se on ihailla puolisoa ja jopa kehua. Aivot on aika tärkeä väline tuossakin hommassa. Parantaa itsetuntoakin, auttaa rentoutumaan ja ottamaan vastaan. Ei ole mitään hävettävää. Game on! -
K:): Anteeksi mut kuulostaa jotenki erittäin ällöttävältä se et mies haluis tuijottaa persereikää :'D Fetissinsä kullakin mut hyi ite en antais tehä nii
Näyttää erittäin hyvälle takaapäin-asennossa kun vähän pakaroita raottaa ja katsoo toimintaa. Jumalattaret ❤️🔥 -
Kloorattu karhu: Ei miehen kuulu ostaa naisen hygieniatuotteita, alusasuja yms. Samaten mies ei saisi tyhjentää pesukonetta jos siellä on naisten alusvaatteita. Miehen ja naisen alusvaatteet tulee pestä erillään.
Lestadiolainen? -
Valittu pelikaani: Voisi kai sen ottaa kohteliaisuutena että miestä kiinnostaa levitellä pakaroita ja kattella. Sehän ei sinällään ole keneltäkään pois eikä edes mitenkään perverssiä. Jotkut naiset olisivat innoissaan että mies jaksaa kiinnostua joka kerta naisestaan.
Kyllä se vähä perverssiä on tuijotella persereikää nussutellessa.Kyllä asia on niin että pimeässä peiton alla pitää hommat tehdä, näin on jämpti. -
Johdoitettu pähkinä: Mikähän oikeus tällä keskimmäisellä nimettömällä, on myydä miehensä tavaroita ja pitää niistä rahat sitten itse? Jotenkin minusta tuntuu, näin yhden tekstin perusteella ei kokonaiskuvaa tosin näe, mutta ihan on sellainen fiba, että hän taitaakin olla enemmän siivellä eläjä.
Fiba on virhe.Viba on tunne, fiilis. -
Messevä sonni: Olet ihan oikeassa, maksetun naisen on pidettävä huoli niistä maksuista, varsinkin jos menee aina miehen perässä minne mies käskee. Kannattaa laittaa sukanvarteenkin kun eläkkeelle jäädessä sinulla ei ole juuri mitään ja mies posottaa mukavilla tuloilla.
Käskee? Juuri näiden kanssa saan aina kiistellä, ei käske. Itse lupasin, enkä koskaan allekirjoita mitään lukematta sitä ensin huolella. En edes aviosoppareita, (tai no, sitä yhtä):En halua olla "tradwife" enkä ole; nämä nyt ovat meidän elämämme taloudelliset realiteetit. Sitä tuntuu olevan tosi monelle vaikea ymmärtää. Ja kiitos kun kiltisti huolehdit tulevaisuudestani, mutta kyllä minä olen varmistanut, että sijoituksia on ihan hyvin myös omissa nimissäni, ja nyt kun alkaa näyttää siltä, että elän aika kauan kuitenkin, olen alkanut katsella eläkevakuutuksia. Koska oikeassa olet, työeläkkeestä on turha haaveilla.Ymmärrän kyllä, että tarkoitat "maksetun naisen" loukkaukseksi. En ota, koska seksi on meillä ilmaista kyllä. Hoivatyö ja loputon kompromissi omien urahaaveideni kanssa ei ole. Mutta ilmeisesti et pysty tajuamaan, että kaksi tasa-arvoista ihmistä voivat puhaltaa samaan hiileen eri suunnista?(Ja jos ei olisi sitä lapsiasiaa, olisi aika 50-50, että se urallinen olisin minä. Tällä alalla se nyt vaan on "publish or perish"). -
Tyytyväinen aprikoosi: Yllättävän moni tuntuu kuvittelevan, että puolisot voivat keskenään sopia rahanjaosta avioliitossa. Kuitenkin avioliittolain mukaan ”kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin [...]
Ja mm. tuosta syystä avioliitto on huonoin diili ikinä, sisältää enemmän pakkoja ja yksilöiden hyötyä vähentäviä säädöksiä kuin niitä parantavia. Ilman avioehtoa ymmärtääkseni esimerkiksi toisen ollessa yrittäjä, konkurssin tapauksessa velat muuttuvat yhteisiksi. -
Kaikki vaan jauhaa rahasta eikä kukaan puhu pyllyreijästä.
-
Jokapaikan Raivomarsu ääriöyhö: Lestadiolainen?
Äh.lämi? -
Keskimmäisen nimettömän suhdetta voi huoletta kutsua kämppäkaveruudeksi. Kämppikset jakavat kaikki kulut keskenään, oikeassa ja toimivassa parisuhteessa ei toimita noin.
-
Kannattaa maksaa oma kulutuksensa jossei tykkää rahasta puhua. Kumma on että kaikki pitää saada mutta mistään ei pitäisi maksaa jos jollain muulla on enemmän rahaa
-
-
Laimea pingviini: Ennemmin asiasta pitäisi keskustella eikä heti vain ehdottaa eroa ja yhteiskunnan tuilla elämistä.
Siis ehdottaa keskustelua tilanteessa, jossa mies ei halua maksaa itse siittämistään lapsista? Ei minun maailmassani, anteeksi vain.Ja tietysti tuilla elämisen pitäisi olla ihan viimesijainen keino, mutta itsekin äitinä, lapsen tai lasten etu tulee aina ensin. Itse en ole hakenut muita tukia kuin opinto, (lapsilisä tulee hakematta), mutta hakisin vaikka maailmanvalloitustukea jos sillä saisin lapseni leivällä pidettyä leikkelettä. Ja ensitöikseni avioeron, ei mikään mies ole sen arvoinen ettei lapsella pitäisi olla parasta minkä voi jostain saada.(Mieheni haki juuri lapselle paikkaa kaupungin parhaaseen yksityiseen esikouluun. Ei minulla olisi sinne varaa edes katsoa -jo sisäänpääsyhaastattelustakin pitää maksaa -mutta mies "no, pitää leikata paljon muusta, mutta pitää saada varhaiskasvatusta, ei leikkikenttä riitä?" Kannatan täysin, vaikka se tarkoittaakin että saan jatkaa opiskeluaikanani oppimallani kaalisalaattilinjalla). -
Tukkeutunut myyrä: Älä nyt helvetti omia traumojasi yleistä koskemaan kaikkia miehiä. Suurimmalla osalla meistä miehistä ei todellakaan ole tuollaisia ongelmia. Suosittelen terapiaa sinulle, sen verran katkeran oloista settiä. Kuulostaa vähän "siivellä eläjältä" kyllä jos myydään miehen tavaroita ja pidetään "tuotot" itse, ja [...]
Ei ollut katkeraa. Se oli kyllä lukijan omissa silmissä. -
HuuHaa_77: Ei taida kuulua sen enempää faktakaan. Nostin kerran virheet esille yhdessä väittämässä näissä kommenteissa niin tulihan siitä kurat niskaan.
Jos kommentoidaan NH mokaa niin siitä ei saa tehdä pilaa sarkasmilla eikä tulla oikomaan faktoilla. -
Tanssiva katkarapu: Kannattaa myös muistaa raha-asioissa tuo Suomen kiva progressiivinen verotus. Mä tienaan 2900 ja avovaimo 2300. Nettona siis 2100 ja 1850. Eipä yhtäkkiä olekaan siin suuret palkkaerot..
Katos, heti miinusta kun progressiota ymmärtämättömät saapuu paikalle. Ei edes tosielämän esimerkki riitä vakuuttamaan että se on totta. -
Tuossa kun nyt ei selvinnyt, oliko kyse avio- vai avoliitosta. Avioliitossa ei tietenkään puolisoiden välillä ole velkaa, mutta jos on esim. tuore avoliitto niin voin vielä jotenkin ymmärtää, tosin silloinkin vain lähinnä isommissa/turhissa hankinnoissa.
-
Iloton metsämarja: Kannattaa maksaa oma kulutuksensa jossei tykkää rahasta puhua. Kumma on että kaikki pitää saada mutta mistään ei pitäisi maksaa jos jollain muulla on enemmän rahaa
Missasit pointin aika lailla täydellisesti. Saavutus sekin. -
Ensimmäinen saisi olla tyytyväinen jos mies tyytyy pelkkään katseluun. Kiäh kiäh.
-
Pelkäämätön pupu: Tuossa kun nyt ei selvinnyt, oliko kyse avio- vai avoliitosta. Avioliitossa ei tietenkään puolisoiden välillä ole velkaa, mutta jos on esim. tuore avoliitto niin voin vielä jotenkin ymmärtää, tosin silloinkin vain lähinnä isommissa/turhissa hankinnoissa.
Millä perusteella voi olla velkaa? -
just: Lähiomaisuus ja perintöasiat on ihan järkeviä syitä lapsettomien parien avioliitolle.
Luetunymmärtäminen, mitä se on? Tarttis varmaan mennä nukkumaan.Lähiomaisuus? Omaisuus mikä on lähellä?Päivän kysymys: Aviopari syö hampurilaiset ja työssäkäyvä (syö) maksaa. Jääkö tuilla ... -
Jotenkin tuntuu että jotkut pariskunnat saa joka asiasta riidan aikaan kun taas meillä molemmat pitää omalta osalta huolen siitä ettei vastaavista asioista saada riitaa aikaan, mikä on ikään kuin tuplavarmistus. Ensinnäkin kun avioon on menty niin rahat on yhteisiä, eikä niitä lasketa. Toisekseen luulisi tuollaisessa tilanteessa ymmärtävän että elää täysin toisen siivellä ja olevan siitä nöyrä ja kiitollinen. Mutta ilmeisesti ei. Toki jos toinen käy töissä ja toinen ei, niin ei töissäkäyvä usein tekee suurimman osan kotitöistä. Jos talous on yhteinen niin se on kohtuullistakin, mutta samalla tekee rahojen jakamisesta kohtuullista. Esimerkiksi meillä vaimo tekee vajaata työaikaa eli tienaa vähemmän mutta tekee enemmän kotitöitä. Tämä on molemmille ok, koska tuon enemmän rahaa talouteen, ja toisaalta vaimolla enemmän voimavaroja kotitöihin. Ei kuitenkaan niin että vaimo tekee kotona kaiken.
-
Hela Pojken: Millä ihmeen logiikalla? Olen kuullut että yhteistalous on suhteellisen yleistä, mutta itse en kyllä siihen suostuisi. Omakaan puolisoni ei näe siinä mitään järkeä. Eikö se ole kaikista suurinta tasa-arvoa että molemmat suhteen osapuolet hoitavat omat taloutensa. Ja eikö se ole kaikista romanttisinta, ettei suhteeseen sotketa mitään raha-asioita, vaan kukin niistä tahollaan vastaa itse?
Jos olet nainen, olet harvinaisen tyhmä.Jos olet mies, harvinaisen itsekäs. -
Irvikisu: Fiba on virhe.Viba on tunne, fiilis.
kiitos kun korjasit tämän. 🥰 Olen syntymästäni asti ollut lähes kuuro, eikä kukaan ole tätä aiemmin minulle korjannut. Olen aina ajatellut, että fiba tulee sanasta fiilis. 😁 -
Olen siis kuullut sen sanan aina väärin ja ajatellut siitä sitten, että fiba on varmaan sanottu ja kun olen sanonut fiba, niin sitä ei oo kukaan korjannu mulle koskaan. 😂
-
Kuulostaa väärältä, ettei auta taloudellisesti kumppaniaan.. mutta joillainhan raha-asiat ovat pahasti hakusessa, ja jos omaa rahaa ei ole, puolisoa voi harmittaa maksella loputtomasti toisen kulutusta. Esim. Toiset ostaa vaatteita vasta sitten kun entiset on hajoamassa ja silloinkin alesta, kirpparilta jne. Toiset ostaa joka viikko uutena jonkun extempore paidan, kivan mekon, pari käsilaukkua hintaa katsomatta vaikka vaatekaappi pursuaa kerrankäytettyjä vaatteita, kunnes tili on tyhjä. Samoin ruokakaupoilla joku katsoo kilohintoja, halpoja sesonkituotteita yms. Toinen ostaa makaronilaatikkoon jotain käsintehtyä italialaista pastaa, kun se sattuu olemaan hyllyssä ensimmäisenä käden ulottuvilla ja samalla torkkupeiton ja pari tuikkukippoa, koska tahtoo ne. Siinä menee kuukauden ruokarahat viikossa. Ei oikein voi tuomita kun ei tiedä mikä tilanne noilla on.
-
Laineeton metso: Jos ei ole varaa tupakkaan, pitäisiköhän harkita tupakoinnin lopettamista? Juoksevia kuluja (vuokra, sähkö, vesi, netti, ruoka, jne) voisin - kohtuuden rajoissa - maksaa pienituloisemmalle puolisolle, mutta pidempiaikaisten hankintojen, kuten vaatteiden oston, tulkitsemisen lainaksi ymmärrän [...]
Itse olen ollut parisuhteessa sellaisen kanssa jonka tiesin elävän siivellä jos sen mahdollistaa (olin nuori, rakastunut ja toivoin muutosta) ja hänelle tuumasin että molemmat maksaa omat menot vaikka hän oli opiskelija ja minä työssä käyvä.Sitten taas edellisessä parisuhteessa ei haitannut maksaa enemmän sinä aikana kun puoliso opiskeli ja oli työtön koska en tätä samaa asiaa hänessä nähnyt mitä edellisessä ja tiesin ettei hän pysyisi kanssani pelkästään rahan takia (en siis ole varakas mutta tienaan enemmän kuin opiskelija).Näin että hän haki aina töitä tai oikeasti keskittyi siihen opiskeluun eikä kysynyt minulta kuin oikeassa tarpeessa. Sillä tuli sitten osteltua myös toiselle kalliimpia lahjoja tärkeinä merkkipäivinä kuten opiskelua varten läppärin kin pystyi olla varma ettei sillä ole vaikutusta paisuhteeseen (korkeintaan osoitus molemminpuolisesta luotosta). Sitten kun pääsi töihin niin makseltiin yhdessä enkä kokenut että hän olisi mitään velkaa. -
Vakuuttava kirjohylje: Jos olet nainen, olet harvinaisen tyhmä. Jos olet mies, harvinaisen itsekäs.
Perustele. -
Tavallaan sympatisoin keskimmäistä, koska onhan se kenkkua kun isot tuloerot ja toisella ei jää mitään käteen. En kyllä tosin uskalla vetää mitään johtopäätöksiä rahojen reilusta tai epäreilusta jaosta kun henkilö ei osaa säästää riippuvuuksistaan (alkoholi, tupakka ja sokerihan on niitä ensimmäisiä mistä säästetään että olis sitten varaa ruokaan jos tulot on pienet, näin ainakin mun mielestä) ja sen lisäksi vielä ilmeisesti myy kumppaninsa omaisuutta ja olettaa että saisi pitää rahat? Itseäni on pitkään harmittanut että elän tuilla sillä aikaa kun kumppani käy töissä ja tienaa. Hän joutuu usein maksumieheksi jos mennään tekemään jotain yhdessä (hänen ehdottamaansa, itse en ehdota mitään kun ei ole varaa). Ruokaan hän investoi enemmän ja minä sen verran kuin suinkin pystyn. Sokeriton kokis on minun paheeni, enkä anna hänen sitä minulle kustantaa vaikka on tarjoutunutkin. Mottoni on, että jos minulla ei ole turhuuksiin varaa, niitä turhuuksia ei osteta. Jonkun aikaa joudun vielä sinnittelemään tuilla kunnes valmistun ja toivon mukaan työllistyn. En todellakaan nauti edes osittain elätettävänä olosta vaikka kumppanini onkin ihana ja on luvannut elättää minut täysin jos tarve vaatisi.
-
Johdoitettu pähkinä: Mikähän oikeus tällä keskimmäisellä nimettömällä, on myydä miehensä tavaroita ja pitää niistä rahat sitten itse? Jotenkin minusta tuntuu, näin yhden tekstin perusteella ei kokonaiskuvaa tosin näe, mutta ihan on sellainen fiba, että hän taitaakin olla enemmän siivellä eläjä.
Hän kuvittelee, että sukupuoliroolit menee edelleen kuten -50 luvulla ja mies tuo ruuan pöytään ja nainen siivoaa. Ainoa vaan, että ei taida hän jaksaa edes siivota, kun kaikki aika menee myydä miehen rojuja, että saa maksettua omat tupakkansa. Vastaus aloittajan kysymykseen. KYLLÄ! Sinun pitäisi pakata kamat ja opetella elämään varallisuutesi mukaan. Monet ihmiset ei saa lähellekkään 3000e/kk ja silti pystyy elättämään perheen ja jopa säästämään siitä ja yks valittaa, että mies ei maksa hänen turhia vaateostoksiaan ja tupakkejaan. Omahyväiset kusipäät taas yrittää ajatella. -
Vihreälle sanoisin, että pakkaa vaan. Parisuhde on tuomittu. Parisuhde on kumppanuutta. Tiimityötä. Siihen kuuluu myös taloudellinen tuki. Toki mielestäni ylimääräiset hupitörsäilyt saisivat jokainen lähtökohtaisesti kustantaa itse, ja rahan ansaitsija päättää, haluaako niitä ostaa toiselle lahjaksi, mutta velkojen pitäminen jostain tupakoista ei kuulu tukevaan (?, siis supportive), sitoutuneeseen parisuhteeseen. On toki sekin mahdollista, että tarinasta on jätetty kokonaan pois vihreän oma käytös, joka onkin tässä relevanttia, kuten vaikka tahallinen pyrkimys elää toisen siivellä ja kustantaa omat hupikulut tällä lähes täysin. Vastauksieni on silloinkin sama: pakkaa vaan, parisuhde on tuomittu.
-
Kuinka perverssi täytyy olla, jos haluaa toisen paskareikää tuijolle? Hyi hemmetti, ota ero ja täyspäinen mies tilalle.
-
Valittu pelikaani: Voisi kai sen ottaa kohteliaisuutena että miestä kiinnostaa levitellä pakaroita ja kattella. Sehän ei sinällään ole keneltäkään pois eikä edes mitenkään perverssiä. Jotkut naiset olisivat innoissaan että mies jaksaa kiinnostua joka kerta naisestaan.
Jaa pitäis ottaa kohteliaisuutena se että kumppani painostaa seksiaktiin jota itse ei halua?
Kommentoi
Kommentti