Kiitos ryhmään pääsystä, osa 2
Kerrankin hyvä syy poistua ryhmästä.
Seuraava
Raili tietää, miksi epäonnistut kaikessa. Edellinen
Mitä yhteistä on Naistenhuoneella ja holokaustilla?
Raili tietää, miksi epäonnistut kaikessa. Edellinen
Mitä yhteistä on Naistenhuoneella ja holokaustilla?
37 kommenttia
-
Erosin viherkasvit-ryhmästä samasta syystä, kuin Tarja. :D
-
On kyllä tosiaan vaikeaa kirjoittaa kun on nakki sormilla.
-
-
Laiska laama: On kyllä tosiaan vaikeaa kirjoittaa kun on nakki sormilla.
Nauratti ihan sama, näin jo sieluni silmin tilanteen... :D(Ja juu, siis mun mielikuvissa ihan vaan tavallinen, kuoreton nakki sormien päällä jostain kumman syystä, ei mitään kaksimieliyyksiä! Tuon likaisemman version tajusin vasta nyt...yäk!) -
Suomalaiset ollaan kyllä hulluja. Ihmisestä melkein kaikki sanoo se ilman että kukaan ihmettelee, mutta hän-sanaa varmaan aletaan kohta käyttää jo aamukakakastakin, ei ole kaukana se.
-
Kerrankin järkevä suhtautuminen kun huomaa olleensa väärässä, irmalla siis.
-
-
Kasveista, esineistä yms "hän" on semmoinen leikkisä, murteellinen ilmaisu. Itse vedän rajan siihen, että en ole lemmikkikoirani vanhempi, enkä ole adoptoinut sitä, vaan ottanut koiran, kuten suomeksi sanotaan. No, leikkiä kai nääkin "dog parents", mutta cheezuz!
-
Lajittelematon ahven: Erosin viherkasvit-ryhmästä samasta syystä, kuin Tarja. :D
Huonon kirjoitustaidon takia? Oman. -
Horisko kavioeläin: Suomalaiset ollaan kyllä hulluja. Ihmisestä melkein kaikki sanoo se ilman että kukaan ihmettelee, mutta hän-sanaa varmaan aletaan kohta käyttää jo aamukakakastakin, ei ole kaukana se.
Ihan normaalia kielioppia: kaikki muut ovat ”se” paitsi omat lapset ja lemmikit (ja huonekasvit) ovat ”hän”.Lapsissakin tosin vain vauva ja taapero ovat ”hän”. Vähän vanhemmat ovat ”se” ja yläasteesta eteenpäin ”se helvetin teini”. -
Minä käytän eläimistä ja kasveista sanaa hän, mutta vain jos haluan korostaa jotain ärsyttävää asiaa. "Murre on alkanut haukkua öisin. Hän selvästi luulee olevansa viihdyttävä." "[uusi viherkasvi] toi ötököitä mukanaan. Hän saa nyt sit seuraa puhdistusoperaatioon, kun ne ehti levitä viereisiinkin rehuihin."
-
Pitääkin liittyä Viherkasvit-ryhmään. En kestä kun kasveista sanotaan se.
-
Immuuni kavioeläin: Minä käytän eläimistä ja kasveista sanaa hän, mutta vain jos haluan korostaa jotain ärsyttävää asiaa. "Murre on alkanut haukkua öisin. Hän selvästi luulee olevansa viihdyttävä." "[uusi viherkasvi] toi ötököitä mukanaan. Hän saa nyt sit seuraa puhdistusoperaatioon, kun ne ehti levitä viereisiinkin rehuihin."
Näinhä tä yleensä tuppaa menemään. Joskus koitin selittää italialaiselle kaverille miten me käytetään se ja hän sanaa. Rupes kyl vähä huvittaa ku tajusin et 'se' on puhekielessä kohteliaampi ku 'hän', mitä lähinnä käytetään negatiivises mieles: "No hän nyt kuvittelee olevansa parempi ku muut". Poikkeuksena toki vauvat (jos niistä pitää) ja söpöt eläimet: "Voi onpa hän sulonen pikku kissanpentu!"
-
-
Kerrankin viesti, jossa tuollainen ihmis-emoji ei ole ärsyttävä (Tarjan siis).
-
Horisko kavioeläin: Suomalaiset ollaan kyllä hulluja. Ihmisestä melkein kaikki sanoo se ilman että kukaan ihmettelee, mutta hän-sanaa varmaan aletaan kohta käyttää jo aamukakakastakin, ei ole kaukana se.
Sitte? -
Lajittelematon ahven: Erosin viherkasvit-ryhmästä samasta syystä, kuin Tarja. :D
Kai muistit tehdä siitä ison mainoskampanjan? -
Pittoreski kultakala: Kasveista, esineistä yms "hän" on semmoinen leikkisä, murteellinen ilmaisu. Itse vedän rajan siihen, että en ole lemmikkikoirani vanhempi, enkä ole adoptoinut sitä, vaan ottanut koiran, kuten suomeksi sanotaan. No, leikkiä kai nääkin "dog parents", mutta cheezuz!
Koiran adoptoimisella viitataankin kodittoman koiran ottamiseen esim. eläinsuojeluyhdistykseltä. Se nyt vaan on sellainen sanonta joka on vakiintunut, mahdollisesti englannin kielestä koska siinä se tarkoittaa samaa. Kasviasiasta samaa mieltä, sehän on tarkoituksellista kielellä leikittelyä, ei kukaan oikeasti kuvittele että kasvi olisi hän. -
Lajittelematon ahven: Erosin viherkasvit-ryhmästä samasta syystä, kuin Tarja. :D
Oikein. Oon yhdessä ryhmässä ylläpitäjänä ja potkin kaikki ryhmään pääsystä kiittäjät samantien ulos. Siinähän ihmettelee saatana. Tarvi olla sellanen nöyristelevä lammas. -
Komppaan Tarjaa. Samoilla perusteilla eroaisin kaikista lemmikkiryhmistäkin.
-
-x-x-: Ihan normaalia kielioppia: kaikki muut ovat ”se” paitsi omat lapset ja lemmikit (ja huonekasvit) ovat ”hän”. Lapsissakin tosin vain vauva ja taapero ovat ”hän”. Vähän vanhemmat ovat ”se” ja yläasteesta eteenpäin ”se helvetin teini”.
Se on muuten juuri näin. -
Horisko kavioeläin: Suomalaiset ollaan kyllä hulluja. Ihmisestä melkein kaikki sanoo se ilman että kukaan ihmettelee, mutta hän-sanaa varmaan aletaan kohta käyttää jo aamukakakastakin, ei ole kaukana se.
Minä annan kaikille kakkakavereille nimen! Ja toivotaan hyvää matkaa, kun painan liipasinta vai mikä se on. -
Olisi ollut jotenkin kaunis ympyrä, jos Viherkasvit-ryhmästä poistunut olisi ollut ekan mokan Laila.
-
-
Pittoreski kultakala: Kasveista, esineistä yms "hän" on semmoinen leikkisä, murteellinen ilmaisu. Itse vedän rajan siihen, että en ole lemmikkikoirani vanhempi, enkä ole adoptoinut sitä, vaan ottanut koiran, kuten suomeksi sanotaan. No, leikkiä kai nääkin "dog parents", mutta cheezuz!
Minäkään en tykkää kun kutsutaan itseä eläimen vanhemmiksi, kuulostaa todella oudolta omaan korvaan. "Hän" on nimenomaan leikkisä ilmaisu, mutta kommentit tyyliä "Ressua harmittaa kun äiti joutuu lähtemään töihin" ovat vain kiusallisia.(Adoptoiminen tosin eri asia, se kun viittaa löytöeläimen adoptoimiseen 'uuden' ostamisen sijaan.) -
Piparjuuri: Minäkään en tykkää kun kutsutaan itseä eläimen vanhemmiksi, kuulostaa todella oudolta omaan korvaan. "Hän" on nimenomaan leikkisä ilmaisu, mutta kommentit tyyliä "Ressua harmittaa kun äiti joutuu lähtemään töihin" ovat vain kiusallisia. (Adoptoiminen tosin eri asia, se kun viittaa löytöeläimen adoptoimiseen 'uuden' ostamisen sijaan.)
Minulle tulee noista "kisun äippä" -jutuista elävä mielikuva siitä, että olisin synnytyselimilläni puskemassa kissaa vaginasta ulos. Tiedän, että tämä on kohtuutonta, mutta puistatus on ja pysyy. -
Lajittelematon ahven: Erosin viherkasvit-ryhmästä samasta syystä, kuin Tarja. :D
Miksi? Tai oliko ainut syy pelkkä hän-sanan käyttö?Itse puhun niin ihmisistä, koirista kuin esineistä ja viherkasveistakin "se", mutta ei minua ärsytä toisten ihmisten jutut niin paljoa, että lähtisin muutoin mielenkiintoisesta ryhmästä pois siksi, että joku puhuu jukkaplmusta "hän". -
Kyöpeli: Minulle tulee noista "kisun äippä" -jutuista elävä mielikuva siitä, että olisin synnytyselimilläni puskemassa kissaa vaginasta ulos. Tiedän, että tämä on kohtuutonta, mutta puistatus on ja pysyy.
Yep, jos joku puhuu minusta kissan "äitinä" niin totean kuivasti, että jos olisin synnyttänyt kissan niin luulenpa, että muistaisin sen. Perheenjäseniä kyllä, lapsia ei.Itse käytän kissasta sanaa "hän" jos pyrin korostamaan sen henkilöyttä: "Kamala eläinlääkärinlasku, veisit sen vaan piikille". "_Hän_ kuuluu perheeseen, en vie". Muuten mies ja lapsi ja kissat ja kasvit ja kaikki ovat "se". -
Kyöpeli: Minulle tulee noista "kisun äippä" -jutuista elävä mielikuva siitä, että olisin synnytyselimilläni puskemassa kissaa vaginasta ulos. Tiedän, että tämä on kohtuutonta, mutta puistatus on ja pysyy.
Hyi, itse en ole ajatellut noin pitkälle. Kiitos puistattavasta mielikuvasta... -
Harmaa kivi: Yep, jos joku puhuu minusta kissan "äitinä" niin totean kuivasti, että jos olisin synnyttänyt kissan niin luulenpa, että muistaisin sen. Perheenjäseniä kyllä, lapsia ei. Itse käytän kissasta sanaa "hän" jos pyrin korostamaan sen henkilöyttä: "Kamala eläinlääkärinlasku, veisit sen vaan [...]
Eli jos adoptoit vauvan, et ole senkään äiti? Ihan yhtä eläin sekin on kun kissa etkä synnyttänyt sitä, joten sillä logiikalla se ei ansaitse myöskään sun lapsen titteliä eikä "hän" -pronominia. Se ei eroa kissasta millään muulla tavalla kuin sillä että ihmiskunta on kehittynyt pitämään itseään jotenkin parempana kuin muita eläimiä, vaikka asia on oikeastaan ihan toisin päin. Onneksi tähän ollaan hitaasti mutta varmasti heräämässä, etenkin kun tiede koko ajan enemmän ja varmemmin osoittaa, että muut eläimet ovat itseasiassa myös kognitiivisilta kyvyiltään todella kehittyneitä, mutta ihminen ei kykene ymmärtämään sitä, koska se kehitys on erilaista kuin meidän. -
Varhaiskypsä kana: Minä käytän eläimistä sanaa hän mutta kasveista? EI.
Eläimestä Hän? Juu Ei -
Horisko kavioeläin: Suomalaiset ollaan kyllä hulluja. Ihmisestä melkein kaikki sanoo se ilman että kukaan ihmettelee, mutta hän-sanaa varmaan aletaan kohta käyttää jo aamukakakastakin, ei ole kaukana se.
Onhan se Suomeen tunkeutunut valehteleva taksirenki, joka alkujaan oli juurikin aamukakka. -
Horisko kavioeläin: Suomalaiset ollaan kyllä hulluja. Ihmisestä melkein kaikki sanoo se ilman että kukaan ihmettelee, mutta hän-sanaa varmaan aletaan kohta käyttää jo aamukakakastakin, ei ole kaukana se.
Mr.Hankey the Christmas poo... 💩 -
Immuuni kavioeläin: Minä käytän eläimistä ja kasveista sanaa hän, mutta vain jos haluan korostaa jotain ärsyttävää asiaa. "Murre on alkanut haukkua öisin. Hän selvästi luulee olevansa viihdyttävä." "[uusi viherkasvi] toi ötököitä mukanaan. Hän saa nyt sit seuraa puhdistusoperaatioon, kun ne ehti levitä viereisiinkin rehuihin."
Mä oon jotenkin naiivisti kuvitellut, että kaikki toimivat näin. Että "hän" eläimestä on lähinnä sarkastinen tai ironinen ilmaus.Mitä tulee itseään koiran "äidiksi" kutsumiseen, onkin vähän monisyisempi juttu. Ei, en kuvittele olevani koiramme äiti eikä _hän_ todellakaan ole lasten kanssa samassa asemassa, mutta kuvittelen olevan koiralle helpompaa, jos lapsi vaikka sanoo: "Missä äiti? Mene äitin luo" koska lapset kutsuvat minua äidiksi, enkä käsitä miten koira voisi yhtäkkiä ymmärtää mihin pitää mennä, jos lapset kutsuisivatkin minua nimellä vastaavissa tilanteissa. Yrittämällä ajatella äidittelyä tällä tavoin koiran yksinkertaisen mielen kautta "äiti" on siis lähinnä tunniste, jolla koira erottaa juuri minut muista perheenjäsenistä ilman että kukaan laittaa "äiti" -sanan varsinaiselle merkitykselle sen enempää painoarvoa. -
-
Pelottava ahma: Mä oon jotenkin naiivisti kuvitellut, että kaikki toimivat näin. Että "hän" eläimestä on lähinnä sarkastinen tai ironinen ilmaus. Mitä tulee itseään koiran "äidiksi" kutsumiseen, onkin vähän monisyisempi juttu. Ei, en kuvittele olevani koiramme äiti eikä _hän_ todellakaan ole lasten kanssa samassa [...]
Jotakuinkin samaa ajattelen itsekin. Ja mitä tulee eläimille lässyttämiseen niin tyhmältähän se kuulostaa ulkopuolisen korvaan mutta täytyy myöntää että huomasin siihen itsekin syyllistyväni, varsinkin jos jommallakummalla oli huono olla. Se otus ei muille merkitse juurikaan mitään mutta vaikka vanhukselle se saattaa olla kaupankassan lisäksi ainut jolle kertoa asioita, sosiaalinen laji kun ollaan. Ni kai vähemmästäkin rupeaa kissat ja koirat kelpaamaan keskustelukumppaniksi ja kuitenkin ne koetaan älyllisesti "alemmiksi" niin siksi lässyn lässynlää kuin lapsille. Sitä paitsi ei ymmärtääkseni lapsillekaan pidä lässyttää vaan puhua normaalisti mutta iän mukaan tietysti. -
Harmaa kivi: Yep, jos joku puhuu minusta kissan "äitinä" niin totean kuivasti, että jos olisin synnyttänyt kissan niin luulenpa, että muistaisin sen. Perheenjäseniä kyllä, lapsia ei. Itse käytän kissasta sanaa "hän" jos pyrin korostamaan sen henkilöyttä: "Kamala eläinlääkärinlasku, veisit sen vaan [...]
Vaikutat lihavalle persulle kommenttiesi perusteella. Me parempi väki emme käytä häntä tai äitiä. Emme ole lihavia emmekä äänestä persuja. -
Mua on jo pitkään risonut eläimistäkin hän-sanan käyttö. Viime aikoina oon törmännyt erityisen paljon sellaseen ihastuneeseen/lässyttävään "Hän!" -huudahdukseen, kun esim. nähdään kuva jostain söpöstä eläimestä. En ihan tiedä miksi, ja ehkä se onkin vaan joku mun oma ongelmani, mut mua siis Ä R S Y T T Ä Ä se aivan valtavasti! Paljon mieluummin kuulisin "Ihana!" ja vaikka spesifimpiä "Mitkä korvat!" tyyppisiä huudahduksia.
-
Kyöpeli: Minulle tulee noista "kisun äippä" -jutuista elävä mielikuva siitä, että olisin synnytyselimilläni puskemassa kissaa vaginasta ulos. Tiedän, että tämä on kohtuutonta, mutta puistatus on ja pysyy.
Äiti voi olla ilman synnyttämistäkin. Esim. Naisparin ei-synnyttävä osapuoli, adoptioäiti, äitipuoli, tai vaikka sijaisäiti. Nämä tuli nyt mieleen, varmasti on vielä muitakin.
Kommentoi
Kommentti