Huomio on huorattu, osa 7
Moi. Et ole vielä tykännyt kuvistani.
37 kommenttia
-
Kyllä ihmisillä on köyhä elämä, kun pitää kytätä somessa kuka on jättänyt kommentoimatta ja kuka tykkäämättä. Mua ei edes jaksa kiinnostaa, tuleeko keneltäkään kommenttia mun laittamiin kuviin.
-
-
Arvioisin, että hyvin heikko itsetunto, enkä usko että fb siihen näissä tapauksissa juuri auttaa.
-
Kummikäki: Tietääkö Katri mitä sensuuri tarkoittaa?
Ilmeisesti ei. -
Ammattiopiston luokkakavereissa oli aikoinaan tällainen kovasti somehuomiota kaivannut parikymppinen nuori nainen. Suretti, kun hän teki muuten tosi hyvää jälkeä ja oli sekä tunnollinen että ahkera, mutta hän itse laittoi kaikkein suurimman painoarvon tykkäyksille ja kommenteille eikä arvostanut omaa työnsä jälkeä pätkääkään, jos somessa oli hiljaista, ei vaikka kuinka olisi hänelle livenä vakuuttanut, että upeita juttuja valmistit. Alunperin kävin monien muiden luokkakavereiden lailla toki katsomassa ja tykkäämässä, mutta kun alkoi vaikuttaa siltä, että some muuttui etenkin hänen kohdallaan epäterveellä tavalla tarkoitusperäksi työvälineen sijaan, vähensin ja lopulta lopetin tykkäyksien annon kokonaan ja muutenkin luovuin naamakirjan käytöstä jo toisen opiskeluvuoteni aikana. En tiedä, oliko tästä enemmän harmia vai hyötyä, mutta en halunnut olla osaltani rakentamassa nuoren ammattilaisen ja mahdollisen tulevan työkaverin itsetuntoa pelkän somenäkyvyyden varaan sen lisäksi, että se hänen jatkuva tykkäyksien kyttäämisensä alkoi syödä omia henkisiä voimavarojani. Koin, etten ole ainakaan osa ongelmaa, jos jään leikistä kokonaan pois.
-
Jotain kivaa? Entäs jos se kuva on vaikkasta niin onneton, kamala ja ruma, siis se kuva, ettei siitä hyvällä omallatunnolla voi sanoa mitään kivaa?
-
Miten mulle tuli tunne, että nää on kaikki samalla kaverilistalla...
-
-
Muistan kun tätä huomiohuorausta tehtiin joskus 2011 ja silloin tuntui siltä, että eikö tää oo jo vuosia vanha juttu? No jaa, toisaalta joku 2008 oli parempi vuosi kuin 2020 aika monella mittarilla, joten ehkä tää throwback oli ihan paikallaan.
-
Nyhtyri: Muistan kun tätä huomiohuorausta tehtiin joskus 2011 ja silloin tuntui siltä, että eikö tää oo jo vuosia vanha juttu? No jaa, toisaalta joku 2008 oli parempi vuosi kuin 2020 aika monella mittarilla, joten ehkä tää throwback oli ihan paikallaan.
Mitä nää seliität? -
Olen kerrran kokenut itse sen perverssin endorfiiniryöpyn mikä tulee kun muutama sata ihmistä tykkää jostain kommentista, joten sinällään ymmärrän miksi nämä heikkoitsetuntoiset ihmiset jäävät siihen koukkuun. Introverttinä olen kuitenkin vetänyt aina I got no fucks to give -asenteella muiden ihmisten minuun kohdistuvia mielipiteitä kohtaan varsinkin livenä, mutta sieltä se on levinnyt myös minun somekäyttäytymiseen, joten en ole jäänyt kaipaamaan sellaisia tilanteita. On sääli miten suuri vaikutus somella on joidenkin ihmisten itsetuntoon ja jopa koko elämään.
-
Luulin ettei tällaisia enää ole. Että ovat kuolleet sukupuuttoon. Ilmeisesti uusi sukupolvi puskee tulemaan.
-
Olen varmasti kasvanut täti-ikäiseksi, kun ajattelen aina näistä, että miksei sitä huomiota voi vaan antaa, kun sitä ne kerran tarvitsevat. Selvästikin ovat jääneet sitä vaille, ja se mitä ilmeisimmin tuntuu pahalta. Jos vielä ihan viattomilta konsteilla kerjää huomiota ja onnistuu sitä saamaan, ei ehkä tarvitse ryhtyä kovin hurjiin huomionhakutempauksiin.
-
-
Mitä siihen ihmisen pärstän kuvaan sitten kuuluisi kommentoida, varsinkin näille jotka todennäköisesti kommenttien toivossa vaihtaa sitä useemmin kun paitaa? "Kiva, sulla on vielä sama naama kuin viime viikolla!" ? Minusta olis ainakin kiusallista jos joka kuvaan tulisi väkinäisiä kommentteja.
-
Jos Juulialla olisi yhtään enemmän älliä niin Juulia ehkä miettisi miksi nämä hänen ns. "ystävät" eivät halua/viitsi/jaksa olla kommentoimassa yhtään mitään.
-
Nää on teinien sosiaalisissa piireissä tärkeitä juttuja. Sääli vaan niitä jotka parikymppisinä ei pääse teinikuvioistaan eroon.
-
Vaikka lapsuudessani ei ollut sosiaalista mediaa, tämä kuulostaa sellaiselta joka on mahdollista vain noin 12-vuotiaiden (tai nuorempien) sosiaalisissa suhteissa. Mutta kun eihän sen ikäisiä kiinnosta Facebook...
-
Itsellä oli kyllä FBssä päinvastainen tilanne. Halusin vaihtaa profiilikuvaa ihan hissukseen, jotta en juuri saisi tykkäyksiä saati kommentteja ihmisiltä joita ei ole tavannut sitten yläasteen.
-
Woodrow: Nää on teinien sosiaalisissa piireissä tärkeitä juttuja. Sääli vaan niitä jotka parikymppisinä ei pääse teinikuvioistaan eroon.
Ei parikymppiset vielä mitään... mutta miulla on 40-vuotias tuttu joka tekee tätä samaa 😐 Kaks vuotta kun olin reagoimatta huomionhuorauksiin, tulin lopulta poistetuksi kaverilistalta. Harhaanjohtava kultakala: Kun se ei auta vaikka sitä huomiota antaisi miten ja kuinka. Vaatimukset vaan lisääntyy ja lisääntyy ja siinä oikeasti uupuu, kun koko ajan pitäis olla kehumassa ja tsemppaamassa ja vannomassa ikuista ystävyyttä. Koska "poistan kavereista kaikki ne, jotka ei tunnin sisällä kommentoi tähän päivitykseen!" Ehkä ja toivottavasti se miu tuttu on kuitenkin ihan ääripään esimerkki näistä... -
Se Netflixin BlackMirrorin somejakso jossa ihmisten elämä pyöri ”tykkäysten” ympärillä ei välttämättä ole kovin kaukaa haettua, valitettavasti siltä näyttää.
-
Woodrow: Nää on teinien sosiaalisissa piireissä tärkeitä juttuja. Sääli vaan niitä jotka parikymppisinä ei pääse teinikuvioistaan eroon.
Tiiän yhen nelikymppisen jolle oli tosi tärkeetä että hänen face kaverit tykkää hänen kuvistaan. Kauhea valitus jos oli vaan 10 tykkäystä, miksi ei kaikki tykkää 😁 sanoin että ehkä ihmisillä myös elämä eikä aina ehdi kyylätä facea oisko joku laittanut kuvaa ja tykkäillä niistä.Ja hirveä ylpeily jos oli jossain kuvassa 100 tykkäystä ja jollain toisella vaa 50. Voi elämä 😂 -
Kummikäki: Tietääkö Katri mitä sensuuri tarkoittaa?
Ei tiedä muitakaan sanoja, kun kirjoittaa ne kaikki väärin. -
Minkä ikäisiä nämä henkilöt ovat jotka vaativat (tai edes miettivät asiaa) kommentteja uuteen profiilikuvaan? 😅
-
-
Vähän väliä tulee muutamalta ihan oikeesti kaverilta facebookkiin joku ns siivoan facebook kavereita ja teksti että jos olet tosi kaveri laita joku yms. Ja ikinä en oo laittanu mitään. Aloin mielenkiinnosta ihan seuraamaan sit näitten kaveri listaa nii sieltä ei oo ikinä vähentyny ne kaverit vaan ne on lisääntyneet :D
-
Niinno somen idea on tykätä ja kommentoida miksi siinä muuten olisi tykkää ja kommentoi mahdollisuus mut ehkä jotku on vaan niin tylsiä ettei kukaan viitti reagoida mitenkään
-
Macho maksamato: Niinno somen idea on tykätä ja kommentoida miksi siinä muuten olisi tykkää ja kommentoi mahdollisuus mut ehkä jotku on vaan niin tylsiä ettei kukaan viitti reagoida mitenkään
Ai? Kukas tämän "somen idean" on sinulle paljastanut? Some = sosiaalinen media. Kannattaa tutkia että onko "sosiaalisen median idea" tosiaan tykkäyspainikkeiden painelu vai ehkä joku muu. -
Läsnä oleva oppilas: Itsellä oli kyllä FBssä päinvastainen tilanne. Halusin vaihtaa profiilikuvaa ihan hissukseen, jotta en juuri saisi tykkäyksiä saati kommentteja ihmisiltä joita ei ole tavannut sitten yläasteen.
Tämä! Tekisi myös mieli vaihtaa vanha huono kuva, mutta miten, kun en halua että se hyppää kiljuen kaikkien silmille!?!? -
Belem: Kyllä ihmisillä on köyhä elämä, kun pitää kytätä somessa kuka on jättänyt kommentoimatta ja kuka tykkäämättä. Mua ei edes jaksa kiinnostaa, tuleeko keneltäkään kommenttia mun laittamiin kuviin.
Höpö höpö, kyllä jokainen käy kattomassa onko tykätty tai kommentoitu ja jos ei, niin kyllähän sitä vähän pettyy. Mutta nää jutut menee kyllä liian pitkälle. -
Tykkään: Höpö höpö, kyllä jokainen käy kattomassa onko tykätty tai kommentoitu ja jos ei, niin kyllähän sitä vähän pettyy. Mutta nää jutut menee kyllä liian pitkälle.
Kyllä niistä tulee ilmoitus, jos jotain on tullut. Itse en ainakaan käy erikseen kyttäämässä, että tuliko jotain vai ei. -
Sileä maksamato: Tämä! Tekisi myös mieli vaihtaa vanha huono kuva, mutta miten, kun en halua että se hyppää kiljuen kaikkien silmille!?!?
Hieno stoori. Ja me kaikki uskotaan että sinä haluat vaihtaa kuvan mutta et halua että se kuva nähdään. Enää puuttuu selitys sille että miksi sitten haluat sen kuvan vaihtaa? -
Tykkään: Höpö höpö, kyllä jokainen käy kattomassa onko tykätty tai kommentoitu ja jos ei, niin kyllähän sitä vähän pettyy. Mutta nää jutut menee kyllä liian pitkälle.
Kutsuit? En mä ainakaan tsekkaa. Paitsi jos olen pyytänyt neuvoa jossain ryhmässä niin sitten. Ok pari kertaa itsekin neuvoa ja mielipidettä tarjonnut ja katsonut onko minua kokeneemmat ja asiohin, joista kussakin ryhmässä keskustellaan, paremmin vihkiytyneet korjanneet minua. Näin saatan oppia jotain mutta kuinka moni tykännyt, mitä väliä. -
Kudottu sarvikuono: Hieno stoori. Ja me kaikki uskotaan että sinä haluat vaihtaa kuvan mutta et halua että se kuva nähdään. Enää puuttuu selitys sille että miksi sitten haluat sen kuvan vaihtaa?
Stoori? Olet kai hieman yksinkertainen.Olisit samalla vaivalla voinut neuvoa, voiko vanhan nolon kuvan vaihtaa ilman, että jokaisen seinällä kuulutetaan: "xxx xxx vaihtoi profiilikuvansa!!!! TYKKÄÄ!!! -
-
Leuaton hirvi: Stoori? Olet kai hieman yksinkertainen.Olisit samalla vaivalla voinut neuvoa, voiko vanhan nolon kuvan vaihtaa ilman, että jokaisen seinällä kuulutetaan: "xxx xxx vaihtoi profiilikuvansa!!!! TYKKÄÄ!!!
Niin. Stoori. Tarina. Eikö ensimmäinen kotimainen ole oikein hallussa vai onko ymmärryspuolessa vikaa? Eikä jokaisen seinällä kuuluteta sinun kuvasi vaihtamisia muutenkaan. Turhan isot luulot itsestäsi. Vaihdat kuvan ja odottelet kivoja kommentteja tykkäyksiä kuten tähänkin saakka tai sitten et vaihda, koska sinusta on samantekevää millainen joku profiilikuva on, kun se kuitenkin on jo nähty. Valitse itse. -
Belem: Kyllä ihmisillä on köyhä elämä, kun pitää kytätä somessa kuka on jättänyt kommentoimatta ja kuka tykkäämättä. Mua ei edes jaksa kiinnostaa, tuleeko keneltäkään kommenttia mun laittamiin kuviin.
Sen ymmärrän että on aika omituista kytätä jokaista kommenttia, mutta yhtä älyllisesti vajaata on väittää etteikö yhtään kiinnostaisi muiden kommentit. -
Mun kuvia ei oo koskaa kommentoitu paitti kerran yks kysy että oonko manne ja haukku homoks.
-
Harhaanjohtava kultakala: Olen varmasti kasvanut täti-ikäiseksi, kun ajattelen aina näistä, että miksei sitä huomiota voi vaan antaa, kun sitä ne kerran tarvitsevat. Selvästikin ovat jääneet sitä vaille, ja se mitä ilmeisimmin tuntuu pahalta. Jos vielä ihan viattomilta konsteilla kerjää huomiota ja onnistuu sitä [...]
Voin sanoo omasta kokemuksesta, et yleensä näissä tapauksissa se ei vaan koskaan tuu riittämään, vaikka sitä huomiota ja tykkäyksiä kuinka yrittäis antaa, tai siitä tulee lopulta kokopäivätyö. Oon siis itse ollut siinä huomiota kerjäävän asemassa ihan järjettömän huonon itsetunnon ja ahdistuneisuuden takia. Introverttina ja semi ujona en kerjännyt sitä huomiota somessa, mut kaadoin omat itsetunto-ongelmat läheisimmän ystävän niskaan "vaatimalla" siltä jatkuvasti vahvistusta siitä, että se edelleen musta välittää, niin kauan kunnes tää ystävä ei vaan yksinkertaisesti jaksanu enää. Oon satavarma että tällasilla somehuomionkerjääjillä on samantapaisia asioita taustalla. Se ei oo kenenkään muun velvollisuus huomioida pelkästään sen takia, ettei toiselle tulis paha mieli, kun se ei niitä pohjasyitä siihen huonoon itsetuntoon kuitenkaan korjaa. Pahimmillaan se vaan pahentaa sitä, kun ensin yrität olla kiltti, mut sit kun et enää jaksakaan niin sille epävarmalle ihmiselle tulee vielä pahempi olo, että mikset enää tykkää jos kerta ennenkin tykkäsit. Näissä tilanteissa kannattaa vaan antaa olla, epävarman ihmisen on kuitenkin jossain vaiheessa opittava, että sen itsetunnon pitää lähteä nimensä mukaisesti itsestä sisältä, eikä toisten ihmisten kautta. Sitten kun se alkaa aidosti kohentua, niin vähitellen sitä huomaa, että toisetkin alkaa viihtyä seurassa ja huomioida ihan pyytämättäkin.
Kommentoi
Kommentti