Pyörävaras
Varkauden uhri pyytää apua netistä – tilanne ratkeaa yllättävällä tavalla.
Seuraava
Tunnistaako kukaan tätä sinistä kasvia? Edellinen
Ranskalainen verkkokauppa menee sekaisin suomalaisesta asiakkaasta.
Tunnistaako kukaan tätä sinistä kasvia? Edellinen
Ranskalainen verkkokauppa menee sekaisin suomalaisesta asiakkaasta.
29 kommenttia
-
Ehkä Liisa nyt vielä odottaa että joku tuo sen hänen kotiinsa mitä pikimmin.
-
Ehkäpä Liisalla ei nyt ollutkaan tarve olla ajoissa töissä :D
-
-
Mikä tässä nyt oli niin vaikeeta? Ekan kuvan tultua Liisa ois vaan voinu sanoa, et "Hitsi oma moka, miten en huomannukaan, kiitos kaikille." The end.Mutta ei, vaikeimman kautta pitää mennä niinku huonossa komedialeffassa.
-
Luulis Liisaa kiinnostavan enemmän kun ensin oli niin kova himo polkemaan.
-
Mulle kyllä kävi joskus samoten, luulin että pyörä on varastettu kun en muistanu menneeni pianotunnille kävellen. :D Tosin olin sillon 12-vuotias enkä kirjoittanut siitä Facebookiin, mutta vanhemmat sai hyvät naurut.
-
Aijaa... Sitä ootte mieltä että mun pyörä on siellä.. Pitäkää mielipiteemme!
-
-
Ihme tyyppi. Ja jos sitä nolottaa, niin voishan se hakea pyöränsä kaikessa hiljaisuudessa, kommentoimatta asiaa mitenkään fb:ssa. Aika erikoinen ratkaisu jättää ilmeisesti tärkeäkin pyörä hakematta. Kohta sen joku varastaa oikeasti, tai muuten vaan rikkoo. Ja sitten Liisa pääseekin tilittämään asiasta faceen.
-
Olisiko tämä kaveri ollut asialla? http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005334584.html ...tai sitten on vain mokannut itse.
-
Hölömö: Mulle kyllä kävi joskus samoten, luulin että pyörä on varastettu kun en muistanu menneeni pianotunnille kävellen. Tosin olin sillon 12-vuotias enkä kirjoittanut siitä Facebookiin, mutta vanhemmat sai hyvät naurut.
Minäkin olen kokenut vastaavia kauhun hetkiä ylä-asteella, kun en muistanut pitkän päivän jälkeen päässeeni aamulla autokyydillä kouluun. -
Hölömö: Mulle kyllä kävi joskus samoten, luulin että pyörä on varastettu kun en muistanu menneeni pianotunnille kävellen. Tosin olin sillon 12-vuotias enkä kirjoittanut siitä Facebookiin, mutta vanhemmat sai hyvät naurut.
Mun veli meni pyörällä kauppaan ja tuli kävellen kotiin. Seuraavana aamuna hirveä huuto, kun piti lähteä kouluun ja joku olikin varastanut pyörän. Pari päivää se sitä valitti ja oli menossa tekemään ilmoitusta poliisille, kun äiti sattui käymään kaupassa ja näki tutun lukitun pyörän pihalla. -
Tuli aikanaan jätettyä fillari täysin poikkeuksellisesti kadulle, kun kävin vain nopeasti heittämässä ostokset ylös ja nappaamassa vähän välipalaa. N. 20 min myöhemmin tulin alas ja huomasin pyörän hävinneen. Oli sitten pakko vielä kävellä läheiselle S-Marketille tarkistamaan olisinko sittenkin ajatuksissa kävellyt kotiin. Kun pyörää ei löytynyt mistään, oli vain pakko uskoa, että joku oli murtanut kaksi lukkoa keskellä päivää rapun edessä. Varkaiden pokkaa täytyy kyllä arvostaa, koska naapureina oli kaksi poliisiasemaa ja puolustusministeriö. Jos asia olisi kiinnostanut poliisia, niin varkaat olisivat taatusti olleet aika monella varlvontakameralla, mutta eihän se kiinnostanut...
-
-
Ensin on kova hätä varastetusta pyörästä ja kun se ei olekaan varastettu niin se voi jäädä sinne missä se olikin. En ymmärrä. Ellei ehtinyt tehdä jo rikosilmoitusta ja ilmoittaa vakuutusyhtiöön..
-
Tota leikkiä mekin lapsena leikittiin. Piilotettiin yhden Peran pyörä ja sitten kun se kävi hakemassa juopon faijansa avuksi etsimään niin palautettiin pyörä omalle paikalleen. Sen faija haukku Peran hulluks paviaaniks ja semmonenhan siitä aikuisena tulikin. Tai siis ensin hampuusi ja sitten gangsteri.
-
Hölömö: Mulle kyllä kävi joskus samoten, luulin että pyörä on varastettu kun en muistanu menneeni pianotunnille kävellen. Tosin olin sillon 12-vuotias enkä kirjoittanut siitä Facebookiin, mutta vanhemmat sai hyvät naurut.
Itelle käynyt saman suuntaisesti. Aamulla olin lähdössä töihin ja kas! Mun pyörä ei ollut telineessä. Koko päivän ketutti ja kirosin mielessäni sitä ihmispersettä,joka pölli mun ainokaisen ajopelin. Iltapäivällä menin kauppaan ja siellähän se mun rakas Tunturi odotteli telineessä tasan siinä, mihin sen edellispäivänä olin unohtanut. Lahopään ei koskaan pitäis poiketa rutiineista ja esim. mennä lähikauppaan pyörällä kävelyn sijaan... -
Kirjastopummi: Aijaa… Sitä ootte mieltä että mun pyörä on siellä.. Pitäkää mielipiteemme!
Luulen kyllä että vastaus oli kommenttiin; "Liisa on kadottanut itsensäkin" -
Tekis kovasti kyllä mieli tietää, että miten tämä tarina päättyi?
-
Mä olen tehnyt melkein Liisat! Hukkasin autoni ison tavaratalon parkkihalliin. Kerkesin jo itkua vääntäen kipasta Info-pisteelle poraamaan, että mun auto on varastettu kun se kolahti... kerros p1... ei 2!
-
Täytyypä tässä tunnustaa, että itsekin olen hölmöillyt tällä tavalla. Ajoin auton töistä tullessa lähikaupan pihaan ja kävin kaupassa. Kaupasta poistuessa kävelin kotiin muistamatta että olin auton vienyt epätavalliseen paikkaan. Kotona sitten tyytyväisenä muutaman tunnin, kunnes tulee jotain menoa, mihin tarviin autoa. Auto ei parkkipaikalla. Tietenkin varastettu! Onneksi lähistöllä poliisiauto parkissa. Oikopäätä menen jututtamaan poliiseja ja kertomaan tästä rikoksesta. Poliisit vielä varmistelee, että onko nyt ihan varmaa, että tämä pieni valkoinen micra on varastettu? Ehkä laitoit sen johonkin epätavalliseen paokkswn
-
Jatkoa. Vastaan poliosedille: ei, kyllä se on varastettu, ei voi olla mitään muuta. Niinpä asiasta tehdään rikosilmoitus. Annan tiedot autosta ja itsestäni ja saan poistua. Poliisit kehoittavat ilmoittamaan kaikista havainnoista. Paluumatkalla oikaisen lähikaupan pihan läpi. Parkkipaikalla tutun näköinen valkoinen micra... Avaimet sopii... Äkkiä takaisin jututtamaan poliisisetiä. Ovat edelleen samassa paikassa. Yllättäen kykenevät suoriutumaan sähläilystäni kertaakaan repeämättä nauruun. Ilmoittavat asiallisesti poistavansa rikosilmoituksen. Poistun paikalta hattu kourassa. Ainiin, toki tästä oli pitänyt tietenkin jo ilmoittaa kavereille ja yhdessä ehdimme puhelimessa päivitellä kuinka mihinkään ei enää voi luottaa ja kuinka maailma on mennyt pahempaan suuntaan. Onneksi
-
-
Ole arvokas ja vakuutus toki korvaa... Tuo lähetä kommentti -nappi jotenkin sins onnistuu eksymään sormen alle ennen aikojaan. Uskomatonta.
-
Legendan mukaan Liisa odottaa edelleen pyöräänsä tuotavaksi ******katu ykköseen, Poris
-
Varmaan oli vielä lukossakin :) Aikoina ennen viranomaisverkkoa tuli kuunneltua poliisien taajuutta radiolla ja ei ollut yhtään harvinainen juttu että poliisit löysivät varastetuksia ilmoitettuja autoja siitä paikasta mistä joku oli ilmoittanut sen varastetuksi, tai sitten niin että poikkesi työmatkalla kauppaan autolla, käveli kotiin ja aamulla ilmoitti auton varastetuksi.
-
Mun isä etsi kerran autoaan citymarketin parkista, totesi ärtyneenä että tähän paikkeille hän sen jätti mutta ei näy missään. Oli jo puhelin kädessä soittamassa poliisille, kun alkoi katsoa että tuossa viereisessä autossa on kyllä jotain tuttua. No kun oli vaihtelun vuoksi ajellut mun autolla sinne kauppaan... :'D Ihme kun ei omaa menopeliä alkanu näkyä. Sen siitä saa, kun lainailee tyttären autoa huvikseen.
-
Nnad: “käsivaihteinen pyörä”
Käsivaihteinen ehkä tarkoittaa suurinta osaa pyöristä mutta itellä on ollu 2 nopsaa 3-vaihteisia joissa vaihteen vaihtaminen tapahtui polkaisemalla taaksepäin sievästi vauhdissa. On muuten tosi kätevä eikä vaihde vaihdu jos kovemmin polkaiset taaksepäin jarruttaaksesi.
Kommentoi
Kommentti