Kuinka tipu taipuu?
Onko se tiput vai tivut?
Seuraava
Onnistuneimmat ja epäonnistuneimmat käytännön pilat. Edellinen
Olet voittanut 76 litraa liukuvoidetta.
Onnistuneimmat ja epäonnistuneimmat käytännön pilat. Edellinen
Olet voittanut 76 litraa liukuvoidetta.
82 kommenttia
-
Lassin vanhemmat hänet varmaan vahingossa tivuttaneet lapsena liian monta kertaa.
-
yliopisto - yliopistojen vai yliopistoiden? omena - omenien vai omenoiden? kitara - kitaroita vai kitaria? itara - itaroita (ihmisiä) vai itaria (ihmisiä)? Ensimmäisen kuulin juuri ylen vaalitentissä, kun kysyttiin yliopistoiden tilasta ja mun mielestä se on "yliopistojen". Omenoista on riidelty moneen kertaan, ja mun mielestä vika on "itaria", mutta miksi sitten sanotaan "kitaroita" eikä "kitaria"?
-
-
Keskustelufoorumi = Tieteellinen artikkeli... Tässähän tuntee itsensä ihan tutkijaksi, kun kerran foorumille kirjoittaminen on tieteellisen artikkelin julkaisemista!
-
Anteeks, mut munanetti ei oikeesti oo mikään tieteellinen mesta, siel ainoostaan siivekkäitten harrastajat jakavat tietoa ja kyselevät jos on ongelmia ja mistä tunnistaa jos elukalla on esim. flunssa tai marek.
-
-
Leipä: Leipä leivät
Leipä leivät leipiä, tipu tiput tipuja. -
Rapuja ravut: Leipä leivät leipiä, tipu tiput tipuja.
kehari,, kehis... -
luulin: yliopisto – yliopistojen vai yliopistoiden? omena – omenien vai omenoiden? kitara– kitaroita vai kitaria? itara – itaroita (ihmisiä) vai itaria (ihmisiä)? Ensimmäisen kuulin juuri ylen vaalitentissä, kun kysyttiin yliopistoiden tilasta ja mun mielestä se on “yliopistojen”. Omenoista on riidelty moneen kertaan, ja mun mielestä vika on “itaria”, mutta miksi sitten sanotaan “kitaroita” eikä “kitaria”?
- yliopistojen - omenoiden - kitaroita - (?) -
Itse tykkään Aku Ankassa Tuvun, Huvun ja Luvun seikkailuista.
-
Eiköhän se nyt yleensä mene niin kuin se parhaimmalta ja oikeimmalta kuullostaa. Ei kukaan sano että tivut, kuullostaa typerältä, joten tottakai se on tiput.
-
Muistaakseni koulussa opetettiin, että joillakin sanoilla käyvät monet eri taivutusmuodot, toisilla taas on yksi tietty - en muista enää mitkä säännöt niissä oli, tai että miksi mikäkin taipuu tietyllä tavalla tai ei taivu, mutta ainakin juuri tällaiset sanat kuten leipä, tipu ja kenkä, taipuvat AINA leivät, tiput, kengät (tai eri sijamuodoissa esim. leipien, kenkien). Sitten on taas sanoja, joilla kieliopillisesti on monta oikeaa taivutusmuotoa, ja näihin kuuluvat juuri esimerkiksi yllä mainittu omena, joka voi taipua esim. omenien, omenoiden tai omenain - kaikki ovat yhtä oikein. Älkää tosiaan lynkatko minua nyt, koska väitteilläni ei ole mitään perustaa, kun en muista näitä kielioppisääntöjä ja olen liian laiska etsimään niitä. :3 Näin vain muistelisin jostain yläasteen äidinkielen tunneilta... (Ja toisaalta, kyllähän sen nyt äidinkielikorvakin jo sanoo, että tipu = tiput = tipujen, kenkä = kengät = kenkien jne.)
-
-
No nyt mä tipuin pettymyksestä,oli kokolailla heikot mokat tälle aamuu.Toivokaamme et ihmiset mokailis paremmin naamakirjaillessaan,jään innolla odottamaan.
-
randomname: Muistaakseni koulussa opetettiin, että joillakin sanoilla käyvät monet eri taivutusmuodot, toisilla taas on yksi tietty – en muista enää mitkä säännöt niissä oli, tai että miksi mikäkin taipuu tietyllä tavalla tai ei taivu, mutta ainakin juuri tällaiset sanat kuten leipä, tipu ja kenkä, taipuvat AINA leivät, tiput, kengät (tai eri sijamuodoissa esim. leipien, kenkien). Sitten on taas sanoja, joilla kieliopillisesti on monta oikeaa taivutusmuotoa, ja näihin kuuluvat juuri esimerkiksi yllä mainittu omena, joka voi taipua esim. omenien, omenoiden tai omenain – kaikki ovat yhtä oikein. Älkää tosiaan lynkatko minua nyt, koska väitteilläni ei ole mitään perustaa, kun en muista näitä kielioppisääntöjä ja olen liian laiska etsimään niitä. :3 Näin vain muistelisin jostain yläasteen äidinkielen tunneilta… (Ja toisaalta, kyllähän sen nyt äidinkielikorvakin jo sanoo, että tipu = tiput = tipujen, kenkä = kengät = kenkien jne.)
Kyl ku ottaa ihan fyysisen sanakirjan käteen ni sanan taivutus menee tivut. Tiput on vaihtoehtoinen taivutusmuoto joka nimenomaan kuuluu näihin poikkeuksiin säännöissä -
randomname: Muistaakseni koulussa opetettiin, että joillakin sanoilla käyvät monet eri taivutusmuodot, toisilla taas on yksi tietty – en muista enää mitkä säännöt niissä oli, tai että miksi mikäkin taipuu tietyllä tavalla tai ei taivu, mutta ainakin juuri tällaiset sanat kuten leipä, tipu ja kenkä, taipuvat AINA leivät, tiput, kengät (tai eri sijamuodoissa esim. leipien, kenkien). Sitten on taas sanoja, joilla kieliopillisesti on monta oikeaa taivutusmuotoa, ja näihin kuuluvat juuri esimerkiksi yllä mainittu omena, joka voi taipua esim. omenien, omenoiden tai omenain – kaikki ovat yhtä oikein. Älkää tosiaan lynkatko minua nyt, koska väitteilläni ei ole mitään perustaa, kun en muista näitä kielioppisääntöjä ja olen liian laiska etsimään niitä. :3 Näin vain muistelisin jostain yläasteen äidinkielen tunneilta… (Ja toisaalta, kyllähän sen nyt äidinkielikorvakin jo sanoo, että tipu = tiput = tipujen, kenkä = kengät = kenkien jne.)
Hassu,periaatteessa vastaavat kommentit alkaa huolella ärsyttää mut tälläkertaa ei vaan joutu antaan plussapeukun. -
Nimien kanssa tulee myös välillä vääntämistä. Matti - Matit (olen menossa Matin luokse) Atte - Attet (olen menossa Atten luokse) Meri - Merit, Meret (olen menossa Merin/Meren luokse) Itse käytän Matin luokse, ja Aten luokse ja Merin luokse. Mutta suurimman osan ihmisistä olenkuullut käyttävän atesta atten luokse. Ja meristä kumpaakin
-
luulin: yliopisto – yliopistojen vai yliopistoiden? omena – omenien vai omenoiden? kitara– kitaroita vai kitaria? itara – itaroita (ihmisiä) vai itaria (ihmisiä)? Ensimmäisen kuulin juuri ylen vaalitentissä, kun kysyttiin yliopistoiden tilasta ja mun mielestä se on “yliopistojen”. Omenoista on riidelty moneen kertaan, ja mun mielestä vika on “itaria”, mutta miksi sitten sanotaan “kitaroita” eikä “kitaria”?
Joku jo ehtikin. Nuo on kaikki vakiintuneet oikeiksi, kuten salamoita-salamia. Näin siis ainakin koulussa opetetaan, voihan nekin olla väärässä. -
Aadolf Kärki: Lassin vanhemmat hänet varmaan vahingossa tivuttaneet lapsena liian monta kertaa.
Se on tiPuttaa, verbistä tippua. Suomen kielessä ja muissakin kieleissä on tärkeää osata myös kommunikoida kirjallisesti oikein. Muutoin ei tule ymmärretyksi. Näitä elämänkoululaisia on jo liikaa, ei ihme että Suomi menee konkurssiin. Vitsikin on varastettu toiselta keskustelupalstalta ja vieläpä väärin. Rosson kokki pysyisi vaan lestissään. -
Jamppe: Nimien kanssa tulee myös välillä vääntämistä. Matti – Matit (olen menossa Matin luokse) Atte – Attet (olen menossa Atten luokse) Meri – Merit, Meret (olen menossa Merin/Meren luokse) Itse käytän Matin luokse, ja Aten luokse ja Merin luokse. Mutta suurimman osan ihmisistä olenkuullut käyttävän atesta atten luokse. Ja meristä kumpaakin
Meren on erisnimestä lähtökohtaisesti väärin. Itselläkin yleissana etunimenä ja koulussa jo opetettiin, että tällaisia nimiä tulisi lähtökohtaisesti taivutttaa kuten erisnimeä, jolloin henkilöstä puhuttaessa Merin on oikea muoto, jollei Meri itse halua, että nimi taivutetaan toisin. -
http://www.kielikukkanen.fi/kielikoulu/kielikoulu_0411.html Olkaa hyvät. Lisäksi, omenalla on viisi monikon genetiivimuotoa (omenojen, omenoiden, omenoitten, omenien, omenain).
-
-
tyyppi: No nyt mä tipuin pettymyksestä,oli kokolailla heikot mokat tälle aamuu.Toivokaamme et ihmiset mokailis paremmin naamakirjaillessaan,jään innolla odottamaan.
Vai ehkä "tivuit"? -
Miarez_93: Keskustelufoorumi = Tieteellinen artikkeli… Tässähän tuntee itsensä ihan tutkijaksi, kun kerran foorumille kirjoittaminen on tieteellisen artikkelin julkaisemista!
Enpä tiennyt aamulla kirjoittavani ihan tietteellistä artikkelia, kun päätin kirjoittaa "www.feissarimokat.com" sivuston osoitekenttään ja lähettää esim. tämän kommentin tänne. -
pipa: Anteeks, mut munanetti ei oikeesti oo mikään tieteellinen mesta, siel ainoostaan siivekkäitten harrastajat jakavat tietoa ja kyselevät jos on ongelmia ja mistä tunnistaa jos elukalla on esim. flunssa tai marek.
et sitten haistanut ylläolevassa kommentissa sen sarkasmia? -
Näitäki varmaan koulussa jauhettu päähän satoja kertoja mutta ittellä menee ainavaan sekasin että onko se venäläinen vai venäjäläinen ja seinäjokinen vai seinäjokelainen. :D
-
K.: Joku jo ehtikin. Nuo on kaikki vakiintuneet oikeiksi, kuten salamoita-salamia. Näin siis ainakin koulussa opetetaan, voihan nekin olla väärässä.
Salamia saa leikkelehyllystä. -
luulin: yliopisto – yliopistojen vai yliopistoiden? omena – omenien vai omenoiden? kitara– kitaroita vai kitaria? itara – itaroita (ihmisiä) vai itaria (ihmisiä)? Ensimmäisen kuulin juuri ylen vaalitentissä, kun kysyttiin yliopistoiden tilasta ja mun mielestä se on “yliopistojen”. Omenoista on riidelty moneen kertaan, ja mun mielestä vika on “itaria”, mutta miksi sitten sanotaan “kitaroita” eikä “kitaria”?
Mä en ymmärrä, miksi vielä nykyaikana tällaisista kinastellaan, jos ei tiedetä. Asian voi tarkistaa www.kielitoimistonsanakirja.fi Mitä noihin sanoihin tulee,niin kaikki taivutusmuodot on oikein. -
Kieli on sosiaalista muodostetta ja kehittyy tai ainakin muuttuu koko ajan. Kielioppissäännöt yms. tulevat aina perässä ja niillä vain yritetään mallintaa kieltä. Todellisuus ei vastaa teoriaa, kumpaahan sitä muuttaisi. Eipä siitäkään ole pitkälti vettä Vuoksessa virrannut kun kielitoimisto totesi suomenkieleen pesiytyneen, ennen niin rajusti virheellisen, "alkaa satamaan". Korvaan koskee ja kovasti, vaan nuoremmalla väestönosalla ei tunnu missään.
-
Hammaspeikko: Meren on erisnimestä lähtökohtaisesti väärin. Itselläkin yleissana etunimenä ja koulussa jo opetettiin, että tällaisia nimiä tulisi lähtökohtaisesti taivutttaa kuten erisnimeä, jolloin henkilöstä puhuttaessa Merin on oikea muoto, jollei Meri itse halua, että nimi taivutetaan toisin.
Nyt pitää muistaa, että erisnimistäkin sukunimillä ja etunimillä on eri säännöt. Eli tuo ensimmäinen lauseesi pätee vain etunimeen, mutta sukunimestä Meri vain ja ainoastaan Meren on oikea taivutusmuoto; Veijo Meren kirja jne. Sukunimi taivutetaan pääsääntöisesti samalla tavalla kuin vastaava yleisnimi silloin kun sellainen on olemassa. Ja Meri niminen tyttö saa haluta nimeään taivutettavan miten tahansa, mutta toivottavasti kukaan ei noudata hänen tästä säännöstä poikkeavaa toivomustaan. Sukunimien kohdalla joskus hyvin harvoissa tapauksissa on kuitenkin noudatettu henkilön omaa toivomusta. Presidentti Risto Ryti halusi aikanaan sukunimensä taivutettavan Rytin, ei Rydin, mikä olisi ollut kieliopillisesti oikein. Kun kyseessä oli presidentti, niin hänen toivomustaan kunnioitettiin. Nyt ministeri Petteri Orpo on lähtenyt samalle linjalle, ja julkisesti toivonut, että hänen sukunimensä taivutettaisiin Orpon, ei Orvon, koska se on heidän suvussaan ollut tapana. Jotkut toimittajat ovat noudattaneet hänen toivomustaan (imo valitettavasti), toiset taas eivät. Mitä tähän tipu sanaan tulee, niin suomen kielessäkin on poikkeuksia, ja tipu sattuu olemaan yksi niistä. Lähin vastaava sanahan on kipu, ja kukaan tuskin puhuu kipun lievityksestä. Tipu sanan ainoa oikea genetiivimuoto kuitenkin on tipun, kunnes kielitoimisto toisin ilmoittaa. -
Egologinen akateemikko: Se on tiPuttaa, verbistä tippua. Suomen kielessä ja muissakin kieleissä on tärkeää osata myös kommunikoida kirjallisesti oikein. Muutoin ei tule ymmärretyksi. Näitä elämänkoululaisia on jo liikaa, ei ihme että Suomi menee konkurssiin. Vitsikin on varastettu toiselta keskustelupalstalta ja vieläpä väärin. Rosson kokki pysyisi vaan lestissään.
Taisi mennä vähän ohitse sinulta. -
-
Egologinen akateemikko: Se on tiPuttaa, verbistä tippua. Suomen kielessä ja muissakin kieleissä on tärkeää osata myös kommunikoida kirjallisesti oikein. Muutoin ei tule ymmärretyksi. Näitä elämänkoululaisia on jo liikaa, ei ihme että Suomi menee konkurssiin. Vitsikin on varastettu toiselta keskustelupalstalta ja vieläpä väärin. Rosson kokki pysyisi vaan lestissään.
Akateemikko voisi myös opetella tunnistamaan sarkasmin. -
Mites tämä? Satu, kun kyse esim fiktiivisestä tarinasta, taipuu sadun. Entä kun Satu on nimi? Moni kääntää silloinkin Sadun, mutta minusta oikein olisi Satun.
-
Egologinen akateemikko: Se on tiPuttaa, verbistä tippua. Suomen kielessä ja muissakin kieleissä on tärkeää osata myös kommunikoida kirjallisesti oikein. Muutoin ei tule ymmärretyksi.
"Muissakin kieleissä"? Aijaijai... Kannattaa opetella ensin itse ennen kuin lähtee neuvomaan muita. -
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=tipu&SearchWord=tipu&page=results helppoo. yksinkertaista. oikea muoto on tiput
-
luulin: yliopisto – yliopistojen vai yliopistoiden? omena – omenien vai omenoiden? kitara– kitaroita vai kitaria? itara – itaroita (ihmisiä) vai itaria (ihmisiä)? Ensimmäisen kuulin juuri ylen vaalitentissä, kun kysyttiin yliopistoiden tilasta ja mun mielestä se on “yliopistojen”. Omenoista on riidelty moneen kertaan, ja mun mielestä vika on “itaria”, mutta miksi sitten sanotaan “kitaroita” eikä “kitaria”?
kolmen vikan suhteen molemmat on oikein; omenia ja omenoita, sekä myös omenoja, on kaikki kieliopillisesti oikein; sama on kitaran ja itaran kanssa; Kaikki oppii jostain sen itselle sopivan tavan sanoa, mutta kieliopillisesti kaikki käy :) -
luulin: yliopisto – yliopistojen vai yliopistoiden? omena – omenien vai omenoiden? kitara– kitaroita vai kitaria? itara – itaroita (ihmisiä) vai itaria (ihmisiä)? Ensimmäisen kuulin juuri ylen vaalitentissä, kun kysyttiin yliopistoiden tilasta ja mun mielestä se on “yliopistojen”. Omenoista on riidelty moneen kertaan, ja mun mielestä vika on “itaria”, mutta miksi sitten sanotaan “kitaroita” eikä “kitaria”?
Kaikki oikein. Myös omenojen ja omenain ovat hyväksyttäviä. -
kipu, kivut vipu, vivut tipu, tiput On se suomi jännä kieli.
-
Otanpa tässä keskustelun jatkoksi esille asian, joka on vaivannut mua yläkoulusta lähtien :D Oli maantiedon tehtävä jossa kysymys alkoi: "Minkä kaupunkien..." Mietin että hetkinen, eikö "minkä" ole yksikkö? Minkä kaupungin, mutta ei kaupunkien. Pyörittelin lausetta päässäni ja loppujenlopuksi tulin siihen tulokseen, että pitäisi olla "miden". Niinkuin "keiden ihmisten" eikä "kenen ihmisten". Olkoon vaan virallisesti kuinka väärin tahansa, olen siitä asti käyttänyt miden-sanaa :D Ehkäpä sekin joskus vakiintuu suomenkieleen.
-
Haettiin "tipu" Kielitoimiston sanakirjasta tipu1 1. ark. kananpoika. Pääsiäistipu. 2. leik. linnusta. Mikähän tipu tuolla lentää? 3. ark. (nuoresta) naisesta. Hyvännäköinen tipu. yks. nom. tipu yks. gen. tipun yks. part. tipua yks. ill. tipuun mon. nom. tiput mon. gen. tipujen mon. part. tipuja mon. ill. tipuihin
-
riesa: “Muissakin kieleissä”? Aijaijai… Kannattaa opetella ensin itse ennen kuin lähtee neuvomaan muita.
Varsinkin jos se "neuvonta" kohdistui sarkasmiseen kommenttiin. Mitä nyt vaan neuvoja ei sattunut huomaamaan. -
Okei toinen samanlainen sana, kipu. Kipu - kivut vai kiput? (Se tunne kun lyöt vasaralla sormeen) Tipu - tivut vai tiput? Monikossa sanan kipu kohdalla ei varmaan kukaan oo koskaan sanonu "Onks sun kiput lieventyny?", kyllä se on kivut. Silti tosin molemmat käsittääkseni oikein, joten mielipide-/tottumuskysymys
-
luulin: yliopisto – yliopistojen vai yliopistoiden? omena – omenien vai omenoiden? kitara– kitaroita vai kitaria? itara – itaroita (ihmisiä) vai itaria (ihmisiä)? Ensimmäisen kuulin juuri ylen vaalitentissä, kun kysyttiin yliopistoiden tilasta ja mun mielestä se on “yliopistojen”. Omenoista on riidelty moneen kertaan, ja mun mielestä vika on “itaria”, mutta miksi sitten sanotaan “kitaroita” eikä “kitaria”?
Kummatkin oikein. Kuten myös enkelien - enkeleiden - enkeleitten omenien - omenoiden - omenoitten (- omenojen - omenain?) -
Panda: Eiköhän se nyt yleensä mene niin kuin se parhaimmalta ja oikeimmalta kuullostaa. Ei kukaan sano että tivut, kuullostaa typerältä, joten tottakai se on tiput.
Jotkut sanoo että "kuullostaa" mutta se on väärin sekä sanottu että kirjoitettu. Jos kielikorva ei toimi niin ei se sitten vaan toimi. -
Pan: Otanpa tässä keskustelun jatkoksi esille asian, joka on vaivannut mua yläkoulusta lähtien Oli maantiedon tehtävä jossa kysymys alkoi: “Minkä kaupunkien…” Mietin että hetkinen, eikö “minkä” ole yksikkö? Minkä kaupungin, mutta ei kaupunkien. Pyörittelin lausetta päässäni ja loppujenlopuksi tulin siihen tulokseen, että pitäisi olla “miden”. Niinkuin “keiden ihmisten” eikä “kenen ihmisten”. Olkoon vaan virallisesti kuinka väärin tahansa, olen siitä asti käyttänyt miden-sanaa Ehkäpä sekin joskus vakiintuu suomenkieleen.
(: Koko elämäni olen vastaavissa kohdissa sanonut "mitten." Hyvä, että joku muukin ymmärtää, että "minkä" on pelkkä yksikkömuoto. Ja kaksoiskonsonantin jättäminen taivutusmuotoihin kuulostaa hirveältä! Toisessa kommentissa "Atte - Atten" muka! Hyi hemmetti! "Aten" sen kuuluu olla. -
-
hmm: Varsinkin jos se “neuvonta” kohdistui sarkasmiseen kommenttiin. Mitä nyt vaan neuvoja ei sattunut huomaamaan.
Kaikenlaista voikin sitten laittaa sarkasmin piikkiin. Kohta varmaan kouluttamattomat kyselevät sarkasmitutkan perään. Enään puuttuu pari mukahauskaa meemiä. Köyhillä on halvat huvit ja minä maksan ne verorahoilla. -
Panda: Eiköhän se nyt yleensä mene niin kuin se parhaimmalta ja oikeimmalta kuullostaa. Ei kukaan sano että tivut, kuullostaa typerältä, joten tottakai se on tiput.
Sanoo tyyppi, joka kirjoittaa "Kuulostaa" kahdella l:llä.. -
Egologinen akateemikko: Se on tiPuttaa, verbistä tippua. Suomen kielessä ja muissakin kieleissä on tärkeää osata myös kommunikoida kirjallisesti oikein. Muutoin ei tule ymmärretyksi.
Ekologinen... kielissä... Nyt kopsahti akateemikkoa nilkkaan. Ja sarkastinen kielellä leikkiminen jäi ymmärtämättä. -
Egologinen akateemikko: Se on tiPuttaa, verbistä tippua. Suomen kielessä ja muissakin kieleissä on tärkeää osata myös kommunikoida kirjallisesti oikein. Muutoin ei tule ymmärretyksi. Näitä elämänkoululaisia on jo liikaa, ei ihme että Suomi menee konkurssiin. Vitsikin on varastettu toiselta keskustelupalstalta ja vieläpä väärin. Rosson kokki pysyisi vaan lestissään.
oot aika urpo. et varmaan huomannu sitä sarkasmia minkä kaikki muut huomas -
Aadolf Kärki: Lassin vanhemmat hänet varmaan vahingossa tivuttaneet lapsena liian monta kertaa.
Tai ihan ite pudonnut pää edellä ravut alas. -
Jamppe: Nimien kanssa tulee myös välillä vääntämistä. Matti – Matit (olen menossa Matin luokse) Atte – Attet (olen menossa Atten luokse) Meri – Merit, Meret (olen menossa Merin/Meren luokse)
"Attet"? Ja takaisin kouluun siitä. -
"3-vuotiaan lauseet monipuolistuvat. Lapsi alkaa käyttää aikamuotoja ja taivuttaa verbejä yhä taitavammin. Hän ei niinkään matki valmiita malleja, vaan päättelee ja luo itse kielioppia kuulemastaan. Kun lapsi siis taivuttaa väärin, esim. tipu – tivut, se on osoitus hänen luovasta päättelykyvystään,"
-
Kuusmetrinenkaulahuivi: Näitäki varmaan koulussa jauhettu päähän satoja kertoja mutta ittellä menee ainavaan sekasin että onko se venäläinen vai venäjäläinen ja seinäjokinen vai seinäjokelainen.
Jälkimmäisen nyt ymmärtää jos asut jossain ihan muualla etkä oo koskaan seinäjokisten kanssa tekemisissä. Mutta venäläiset... Oikeesti?!? o_O Etkö sä koskaan puhu venäläisistä? Et lue koskaan lehtijuttuja missä mainitaan venäläiset? What?! -
luulin: yliopisto – yliopistojen vai yliopistoiden? omena – omenien vai omenoiden? kitara– kitaroita vai kitaria? itara – itaroita (ihmisiä) vai itaria (ihmisiä)? Ensimmäisen kuulin juuri ylen vaalitentissä, kun kysyttiin yliopistoiden tilasta ja mun mielestä se on “yliopistojen”. Omenoista on riidelty moneen kertaan, ja mun mielestä vika on “itaria”, mutta miksi sitten sanotaan “kitaroita” eikä “kitaria”?
Suomen kielessä on kuusi erilaista monikon genetiivin päätettä: -in, -en, -den, -ten tai -tten, joten kahteen ensimmäiseen kohtaan molemmat ovat oikein. Omena sanalle on mahdollista jopa nämä kaikki muodot monikossa: omenain, omenien, omenojen, omenoiden, omenoitten. Kitara ja itara sanasta en ole ihan satavarma, mutta niissä on kyse partitiivin päättestä -ta/tä tai -a/ä. Partitiivin pääte on -ta/tä, jos sanan monikon vartalon lopussa on diftongi oi, öi, ei -> kitarOI-lla joten monikon partitiivi olisi kitaroi-ta. Itarassa sama juttu! -
-
Nimitähännäin: (: Koko elämäni olen vastaavissa kohdissa sanonut “mitten.” Hyvä, että joku muukin ymmärtää, että “minkä” on pelkkä yksikkömuoto.
Mä taas oon aina sanonut sen "miitten". Näyttää kirjoitettuna vaan niin väärältä että useampaan otteeseen on pitäny kirjoittaessa laittaa lause ihan uusiksi ettei sitä tarvitsisi käyttää. Kai se on kieliopillisestikin ihan väärin, mutta silti se mun mielestä kuulostaa paljon paremmalta kuin "minkä". Vaalit mielessä ainoa järkevänpuoleinen mieleentullut esimerkki: "Minkä puolueiden (vai kenties puolueitten?) mielipiteet vastaavat omiasi? Minkä puolueiden pitäisi päästä hallitukseen?" vs "Miitten puolueiden mielipiteet vastaavat omiasi? Miitten puolueiden pitäisi päästä hallitukseen?" -
Moni onkin jo linkannut Kielitoimiston sanakirjan, mutta laitetaan nyt vielä kerta kiellon päälle, ettei enää tarvitse mutuilla. Sieltä löytyy myös vastaus siihen, miten mikä-pronnomini taipuu. (Vinkki: monikon genetiivi ei ole esimerkiksi miitten tai miiden, vaan minkä.) http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
-
Itara-sanasta Kielitoimiston sanakirjan mukaan kävisi myös itaroita ja itaroja, mutta itaria on toki luontevampi: http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=itara&SearchWord=*itara&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1. Kolmitavuiset a-loppuiset adjektiivit taipuvat suuremmalla todennäköisyydellä niin, että a häviää monikossa, kun taas substantiiveissa se muuttuu helpommin o:ksi. Poikkeuksiakin toki löytyy.
-
Cheers: Kyl ku ottaa ihan fyysisen sanakirjan käteen ni sanan taivutus menee tivut. Tiput on vaihtoehtoinen taivutusmuoto joka nimenomaan kuuluu näihin poikkeuksiin säännöissä
Saisikos lähdeviittauksen? -
luulin: yliopisto – yliopistojen vai yliopistoiden? omena – omenien vai omenoiden? kitara– kitaroita vai kitaria? itara – itaroita (ihmisiä) vai itaria (ihmisiä)? Ensimmäisen kuulin juuri ylen vaalitentissä, kun kysyttiin yliopistoiden tilasta ja mun mielestä se on “yliopistojen”. Omenoista on riidelty moneen kertaan, ja mun mielestä vika on “itaria”, mutta miksi sitten sanotaan “kitaroita” eikä “kitaria”?
Että osaat klikkailla itsesi feissarimokiin, mutta et kykene googlettamaan vastauksia kysymyksiisi? Minne maailma oikein on menossa. On hedelmätöntä väitellä "musta tuntuu" meiningillä jos on oikeaakin tietoa tarjolla. - yliopistojen, yliopistoiden, yliopistoitten - omenien, omenoiden, omenoitten, omenojen - kitaroita, kitaroja - itaria, itaroja, itaroita Lähteenä käytin suomisanakirja.fi sivustoa. Osoittautunut luotettavaksi ja on helpoin käyttää. Kuten huomaat, suomen kielessä on monia sanoja, joita voi taivuttaa useammalla kuin yhdellä tavalla. Ketään ei kiinnosta sinun kielikorvasi. Maailma ei pyöri sen ympärillä. Kieli toimii sillä tavalla, että usein oikeita vastauksia on enemmän kuin yksi. -
topi: Mitä tähän tipu sanaan tulee, niin suomen kielessäkin on poikkeuksia, ja tipu sattuu olemaan yksi niistä. Lähin vastaava sanahan on kipu, ja kukaan tuskin puhuu kipun lievityksestä. Tipu sanan ainoa oikea genetiivimuoto kuitenkin on tipun, kunnes kielitoimisto toisin ilmoittaa.
Hei haloo eikö kukaan oo kuullu astevaihtelusta? Ei toi tipu mikään poikkeus ole, uudemmissa sanoissa ei vaan välttämättä tapahdu astevaihtelua. Esim. outo - oudon, mutta auto - auton. Sivistystä löytyy vaikka täältä: http://www.finnlectura.fi/verkkosuomi/Morfologia/sivu223.htm -
Egologinen akateemikko: Kaikenlaista voikin sitten laittaa sarkasmin piikkiin. Kohta varmaan kouluttamattomat kyselevät sarkasmitutkan perään. Enään puuttuu pari mukahauskaa meemiä. Köyhillä on halvat huvit ja minä maksan ne verorahoilla.
Mahdollisesti. Nyt vaan haiskahtaa tekstisi "hyökkäys on paras puolustus" asenteelta. Pelkästään feissarimokien lukeminen kertoisi sen, että täällä tapahtuu paljon lähetettyyn mokaan liittyvää vinoilua. Kuten tässä tapauksessa tuo "Lassin vanhemmat hänet varmaan vahingossa tivuttaneet lapsena liian monta kertaa." teksti. -
Ja herra/rouva Akateemikko toi ihanasti esiin myös tuon ikiaikaisen inhokin "enääN". Köyhä olen, mutta huPiksi tuosta ei kyllä ole.
-
Kauhtana: Mites tämä? Satu, kun kyse esim fiktiivisestä tarinasta, taipuu sadun. Entä kun Satu on nimi? Moni kääntää silloinkin Sadun, mutta minusta oikein olisi Satun.
Erisnimet jotka ovat myös yleisnimiä taipuvat ensisijaisesti erisniminä, niin kuin aikaisemmin mainittiin (Meri -> Merin, Helmi -> Helmin) Mutta mikään sääntö se ei ole, vaan henkilö voi itse päättää miten hänen nimensä taipuu. Kuten myös paikkojen nimien taipumisesta päättävät asukkaat (lehdistö tykkää kirjoittaa Limingalla mutta väittäisin että melkeinpä kaikki Liminkalaiset sanovat Limingassa) Minua ei itseäni kiinnosta miten ihmiset taivuttavat nimeni mutta aina on luokassa siitä tapeltu :D Siksipä opettajalta varmistus. Suosin kylläkin muotoa Sadun. -
Egologinen akateemikko: Kaikenlaista voikin sitten laittaa sarkasmin piikkiin. Kohta varmaan kouluttamattomat kyselevät sarkasmitutkan perään. Enään puuttuu pari mukahauskaa meemiä. Köyhillä on halvat huvit ja minä maksan ne verorahoilla.
Ai nyt me ollaan köyhiä jotka ei maksa veroja? :D Ja vielä tosiaan elämäm koululaisia. Kyllä se olit nyt sinä joka oli väärässä, kaikki muut ymmärsi alkuperäisen vitsin ja ymmärsi sen sarkasmiksi. Se oli jopa aika kekseliäs vitsi. Huono häviäjä sinä hyi hyi. -
Egologinen akateemikko: Se on tiPuttaa, verbistä tippua. Suomen kielessä ja muissakin kieleissä on tärkeää osata myös kommunikoida kirjallisesti oikein. Muutoin ei tule ymmärretyksi. Näitä elämänkoululaisia on jo liikaa, ei ihme että Suomi menee konkurssiin. Vitsikin on varastettu toiselta keskustelupalstalta ja vieläpä väärin. Rosson kokki pysyisi vaan lestissään.
Kärki tarkoittikin kiusallaan, koska tiput on myös sanasta tippua eli jos tiput on tivut niin tiputtaa olisi tivuttaa. Ei ollu mitään tekemistä elämän koululla pelkkää läppää. Tollaset ihmiset pilaa valmiiksi konkurssissa olevan Suomen. -
Pekka Kana: Itse tykkään Aku Ankassa Tuvun, Huvun ja Luvun seikkailuista.
Näköjää tosi paljon.. . Sori pilata intosi, mutta se on Tupun,Hupun ja Lupun seikkailut. Etkö ole lukenut sitä nimeä! Ei oo mikää Tuvun,Huvun ja Luvun seikkailut. Oma äidinkieli on näköjään Suomalaisille erittän hankalaa.Huoh... -
Tässä taas yksi todiste siitä, että Suomi on yksi maailman vaikeimmista kielistä: edes sitä äidinkielenään puhuvat eivät tiedä oikeita taivutusmuotoja!
-
meh: Tässä taas yksi todiste siitä, että Suomi on yksi maailman vaikeimmista kielistä: edes sitä äidinkielenään puhuvat eivät tiedä oikeita taivutusmuotoja!
Tapahtui juuri hirveä moka: siis suomi, ei Suomi. -
Rebeccus: Haettiin “tipu” Kielitoimiston sanakirjasta tipu1 1. ark. kananpoika. Pääsiäistipu. 2. leik. linnusta. Mikähän tipu tuolla lentää? 3. ark. (nuoresta) naisesta. Hyvännäköinen tipu. yks. nom. tipu yks. gen. tipun yks. part. tipua yks. ill. tipuun mon. nom. tiput mon. gen. tipujen mon. part. tipuja mon. ill. tipuihin
Sitten savoks: tipu - tivun :D -
-
Liisa: Puput ei ole puvut. Idiootti: Pupu on eri eläin kuin tipu! [lässytystä ja jankkausta] Idiootti: Niin mutta rapu -> ravut!!!
Kommentoi
Kommentti