Tiedekeskus teinilä
Painaako kilo jäätä kilon?
86 kommenttia
-
näit on aina kiva lukee ku teinit miettii ja on jännien asioiden äärella :D
-
-
just,just..vai että supistuu! no sitä vaan laittamaan pullo täyteen vettä ja pakastimeen..jos se ei siel poksaha niin ihme on. Eli sitte mietitte uudesta supistumisen ja laajenemisen ero veden jäätyessä.
-
No onhan niitä tyhmiä miehiä/poikiakin. Yksi litra vettä painaa yhden kilogramman.
-
-
Mutta tiesittekö että jännittynyt jousi painaa enemmän kuin normaalissa tilassa oleva? Nim. "tiedekeskus insinöörilä"
-
Litra vettä ei välttämättä aina paina tasan tismalleen kiloa, lämpötilalla on muistaakseni vaikutusta siihen massan tiheyteen ja painoon. Tais olla niin että litra 4-asteista (celsius) puhdasta vettä painaa tasan kilon.
-
No mikäs tässä nyt on mokana? Ihan fiksujahan tytöt tässä miettii. Aijai, laatu heikkenee....
-
Mutta mikä on vastaus perusteluineen alkuperäiseen kysymykseen? Myönnän olevani epävarma.
-
-
Duke: Mutta mikä on vastaus perusteluineen alkuperäiseen kysymykseen? Myönnän olevani epävarma.
jää kelluu siksi että sen tiheys on pienempi kuin veden. Jos jäädytät kilon vettä, se painaa edelleen kilon, mutta vie enemmän tilaa (tilavuus kasvaa), jolloin tiheys pienenee. -
Ei helvetti.. "molekyylien koko vaihtuu".. dumbass...
juoppo: Miten 020202 ei osaa tuohon vastata ?
Koska se ei ole tiedelinja vaan numeropalvelu, jossa on pienipalkkainen ja kouluttamaton ihminen siellä toisessa päässä.. -
Manjaana: Litra vettä ei välttämättä aina paina tasan tismalleen kiloa, lämpötilalla on muistaakseni vaikutusta siihen massan tiheyteen ja painoon. Tais olla niin että litra 4-asteista (celsius) puhdasta vettä painaa tasan kilon.
Juurikin niin, sentakia järven pohjassa oleva vesi on 4 asteista aina kun tarpeeksi syvälle mennään, 4ºC vesi on painavampaa kun muun lämpöinen. -
enelyn: jää kelluu siksi että sen tiheys on pienempi kuin veden. Jos jäädytät kilon vettä, se painaa edelleen kilon, mutta vie enemmän tilaa (tilavuus kasvaa), jolloin tiheys pienenee.
Jos onnistut jäädyttämään kilon vettä alle millisekunnissa ja pitämään sen vakiotilaisessa ympäristössä, niin paino ei muutu, mutta jos normaalia jäätymistä ajatellaan ottaen huomioon ympäristö, paino todennäköisesti muuttuu hieman johtuen jään ja veden erilaisista olomuotosuhteista ja siitä miten ne reagoivat ympäristönsä kanssa. Mutta painonmuutos on kuitenkin niin todella pieni, joten voidaan melkeinpä sanoa kilo vettä jäätyessä painaa kilon. -
Temppu: Mutta tiesittekö että jännittynyt jousi painaa enemmän kuin normaalissa tilassa oleva? Nim. “tiedekeskus insinöörilä”
Juu ei paina. -
ingengööri: Juu ei paina.
Painaa. E=mc² ja niin edelleen. -
Joo, teoriassa, mutta itse jousi ei paina enempää, vaan siihen sitoutunut energia kasvattaa massaa. Yhtälailla 1kg vettä jäädytettynä painaa enemmän, kuin sulana, koska siihen jäähän sekottuu ilmaa.
-
Ei jumalauta... miten nuokaan eivät kokeilematta älyä noinkin yksinkertaista asiaa... idiootit.
-
Empiirisen perustutkimuksen tekeminen kannattaa aina! MOT!
-
Onks tämä v'ähän sama ku se, että kumpi painaa enemmän: kilo kiviä vai kivi höyheniä. Ja kaikkihan muistaa, kun pienenä aina vastattiin, että kivet painaa enemmän.
-
-
Joskus koulussa väännettiin siitä kumpi putoo nopeammin, tyhjä vai täysi kokispullo. Pitäisköhän kysyä joltain teiniltä, kun he tuntuvat tietävän?
-
"fakinfukin vesivitunmolekyylihomot" Täydellinen repeäminen :D
-
Neme: “Paskapuhetta mutta uskon.”Niiin hyvä heitto!
huoh. no tervetuloa internetiin -
Voi olla että oon nyt väärillä jäljillä, mutta käsittääkseni litra ei ole sama asia kuin kilo ( AINA ) Koska muistaakseni ingamin litran jäätelössä lukee 450grammaa, tämä ei tietenkään ole sama asia mut what ever.
-
Nyt täälä vastaa taas yksi teini Kun jäädytät kilon/litran vettä, veden massa ei muutu, vaan veden tiheys pienenee, eli tilavuus muuttuu. ELI JOS JÄÄDYTÄT KILON VETTÄ, NIIN SEN MASSA ELI PAINO EI MUUTU!
-
Päivää: Voi olla että oon nyt väärillä jäljillä, mutta käsittääkseni litra ei ole sama asia kuin kilo ( AINA ) Koska muistaakseni ingamin litran jäätelössä lukee 450grammaa, tämä ei tietenkään ole sama asia mut what ever.
Toivottavasti olet trolli. -
Suomi on tuhoontuomittu. T.Pitkä fysiikka ja pitkä matikka.
-
Fakinfukin Einstein: Suomi on tuhoontuomittu. T.Pitkä fysiikka ja pitkä matikka.
Totta, edes äidinkieli ei ole hallussa! -
badumbidum: Nyt täälä vastaa taas yksi teini Kun jäädytät kilon/litran vettä, veden massa ei muutu, vaan veden tiheys pienenee, eli tilavuus muuttuu. ELI JOS JÄÄDYTÄT KILON VETTÄ, NIIN SEN MASSA ELI PAINO EI MUUTU!
Koska tykkään nillittää, niin massa != paino. Massaa mitataan yleensä (kilo)grammoina, ja painoa eli lähinnä maan vetovoiman aiheuttamaa painovoimaa newtoneina. Puhekielessä monesti puhutaan sekaisin, mutta koska ollaan fyssan luennolla niin soosoo. -
-
ingengööri: Joo, teoriassa, mutta itse jousi ei paina enempää, vaan siihen sitoutunut energia kasvattaa massaa. Yhtälailla 1kg vettä jäädytettynä painaa enemmän, kuin sulana, koska siihen jäähän sekottuu ilmaa.
Herran jeesus sua ingenööri? Tyhjiössäkö sinä vetesi mittaat? Joko olet todella pilkun tarkka, tai sitten häpeäksi ammattikunnallesi! Vesi painaa olomuodosta riippumatta ihan yhtä paljon, vain sen tiheys muuttuu. -
No mutta. Kerrankin täällä mokissa teinit pohtivat (suhteellisen järkevästi) järkevää asiaa, eikä sitä, sopiiks pinkki huulipuna kenellekään. Eikä kukaan edes esittänyt söpösti tyhmää tai perustellut idioottiväitettään idioottimielipiteellä. Yllätyin postiivisesti. Teinit, teissä on sittenkin ainesta ihmisiksi! Ja kilo ja lira eivät ole sama asia. Veden tiheys sattuu olemaan sellainen, että litra vettä painaa kilon. Litra höyheniä ei paina kiloa saati litra kiviä.
-
Temppu: Mutta tiesittekö että jännittynyt jousi painaa enemmän kuin normaalissa tilassa oleva? Nim. “tiedekeskus insinöörilä”
Tämä siis siksi, että paino ei ole sama asia kuin massa. Jousen massa on sama, mutta paino, eli kuinka paljon jousi "painaa" mittalaitetta maata kohti. Sama juttu: Petterin massa on 70 kg, hän painaa Maan päällä 700 Newtonia. Kuussa Petteri painaakin vain 70 N, mutta massa on edelleen 70 kg. Yläastefysiikkaa. -
"Vesiv***nmolekyylihomot". NO SEHÄN ON SELVÄ. Nyt ei oo totta, mää meen tappaan itteni banaanilla.
-
kk: Joskus koulussa väännettiin siitä kumpi putoo nopeammin, tyhjä vai täysi kokispullo. Pitäisköhän kysyä joltain teiniltä, kun he tuntuvat tietävän?
Jos ajatellaan että putoava tyhjä pullo muuttaa helpommin asentoaan satunnaisten ilmavirtausten seurauksena kuin täysi pullo, niin sen aerodynaamiset ominaisuudet tietty muuttuu ja saattaa pudota hitaammin... tai nopeammin. -
Pieni korjaus. 1l vettä painaa 1kg kun lämpötila on +20astetta. 1l +4asteista vettä paina enemmän kuin kilon. Juurikin tähän vakioon perustuu kaikkien muiden nesteiden määritellyt tiheydet.
-
Tää keskustelu pitäis laittaa feissarimokiin. Tytöt pohtii, että jos on kilogramman verran vettä (on se sitten 0,99 tai 1,0001 litraa, mutta se määrä mikä sen yhden kilogramman ihan nyt jonkinlämpöisenä painaa) jäädytetään, niin muuttuuko sen paino. Sillä ei tässä tapauksessa ole väliä paljonko se jäätyneenä painaa, vaan ainoastaan, että muuttuuko se paino. Onko massa sama asia kuin paino, tai se että 4°C:inen vesi on painavinta, tai mikä on suhteellisuusteorian kaava, on täysin epäolennaista. Kun laitat astian vaa'alle ja kaadat astiaan sen verran vettä, että se painaa yhden kilogramman ja laitat astian vesineen pakastimeen ja otat sen pois kun vesi on varmasti täysin jäätynyt, ja punnitset sen uudestaan, niin onko paino (olennaisesti?) muuttunut.
-
Weeti Weeti, kyllä vettä voi halutessaan mitata myös kiloissa. Jos laittaa esim keittiövaakaan sen astian mihin aikoo kaataa veden, nollaa vaa'an, kaataa vettä niin paljon kunnes tulee kilo täyteen. Ja tadaa, näin ollaa mitattu kätevästi kilo vettä.
-
lol: Juurikin niin, sentakia järven pohjassa oleva vesi on 4 asteista aina kun tarpeeksi syvälle mennään,4ºC vesi on painavampaa kun muun lämpöinen.
Huoh... Neliasteinen vesi painaa aivan yhtä paljon kuin vaikka 20-asteinen. Kilo neliasteista vettä painaa kilon ja samoin kilo 20-asteista. Neliasteinen vesi on rakenteeltaan tiiviimpää, joten sa painuu pohjalle. -
Snaba: Sama juttu: Petterin massa on 70 kg, hän painaa Maan päällä 700 Newtonia. Kuussa Petteri painaakin vain 70 N, mutta massa on edelleen 70 kg. Yläastefysiikkaa.
No sitä justiin. Kuun vetovoima on noin kuudenneksen verran maan vetovoimasta (ei kymmenesosa) joten maassa 700 N painava painaa kuussa sellaiset 110 - 120 N. Juu ja aiempiin viitaten, samalla määrällä vesimolekyylejä on sama massa lämpötilasta riippumatta. Veden tiheys on suurimmillaan +4 asteessa. Jäätyessään vesi alkaa laajeta eikä se johdu ilmakuplista... sama on toistettavissa kiehautetulla vedellä jossa ei ole liuennutta ilmaa nimeksikään. Molekyylit alkavat järjestyä kidehilarakenteeksi joka tässä tapauksessa vie tilaa enemmän kuin toistensa lomasta vapaasti soljahtelevat molekyylit. Tai näin mulle on kerrottu. Kuitenkin tarpeeksi kylmässä jään laajeneminen loppuu ja tiheys kääntyy nousuun. Jousesta puheenollen, otetaan pultti, mutteri ja jousi. Jousi pultin kaulaan ja mutteri perään... saa vääntää mutteria kireämmälle hampaat irvessä eikä yhdistelmä painä yhtään enempää eikä vähempää. Toki kun vaikka ison jousen punnitsee vaa'alla ja sitten puristaa jousta vaakaa vasten tai vetää sitä poispäin, vaa'an lukema kyllä muuttuu mutta se ei johdu jousen painosta vaan jousta jännittävästä voimasta. Tätä voisi verrata yläastefysiikan testiin jossa rautavillaa poltetaan. Rauta toki kuumenee ja villatupon paino nousee. Sekään ei johdu lämpötilasta vaan siitä että rautaan sitoutuneiden happiatomien paino summautuu villatupon painoon. Ja jumanklavita tätä kommenttilomaketta on hankala hallita mobiililaitteella. -
JK: No sitä justiin. Kuun vetovoima on noin kuudenneksen verran maan vetovoimasta (ei kymmenesosa) joten maassa 700 N painava painaa kuussa sellaiset 110 – 120 N. Juu ja aiempiin viitaten, samalla määrällä vesimolekyylejä on sama massa lämpötilasta riippumatta. Veden tiheys on suurimmillaan +4 asteessa. Jäätyessään vesi alkaa laajeta eikä se johdu ilmakuplista… sama on toistettavissa kiehautetulla vedellä jossa ei ole liuennutta ilmaa nimeksikään. Molekyylit alkavat järjestyä kidehilarakenteeksi joka tässä tapauksessa vie tilaa enemmän kuin toistensa lomasta vapaasti soljahtelevat molekyylit. Tai näin mulle on kerrottu. Kuitenkin tarpeeksi kylmässä jään laajeneminen loppuu ja tiheys kääntyy nousuun. Jousesta puheenollen, otetaan pultti, mutteri ja jousi. Jousi pultin kaulaan ja mutteri perään… saa vääntää mutteria kireämmälle hampaat irvessä eikä yhdistelmä painä yhtään enempää eikä vähempää. Toki kun vaikka ison jousen punnitsee vaa’alla ja sitten puristaa jousta vaakaa vasten tai vetää sitä poispäin, vaa’an lukema kyllä muuttuu mutta se ei johdu jousen painosta vaan jousta jännittävästä voimasta. Tätä voisi verrata yläastefysiikan testiin jossa rautavillaa poltetaan. Rauta toki kuumenee ja villatupon paino nousee. Sekään ei johdu lämpötilasta vaan siitä että rautaan sitoutuneiden happiatomien paino summautuu villatupon painoon. Ja jumanklavita tätä kommenttilomaketta on hankala hallita mobiililaitteella.
NOBODY CARES! -
A.K: näit on aina kiva lukee ku teinit miettii ja on jännien asioiden äärella
Olisi vaihteeksi kiva lukea, miten 65-vuotiaat tämän järkeilisivät. Vieläkö olisi muistissa seikka nimeltä aineen tiheys, joka jäällä on pienempi kuin vedellä johtuen aineen järjestymisestä kidemuotoon, jossa on välissä paljon tyhjää tilaa muille aineille tai tyhjiölle, ihan miten halutaan. Minusta on surkeaa, että pakollinen peruskoulu á 60 000 € per idiootti tuottaa tuollaista satoa. Nuo pystyisivät samaan ihan ilmankin, paitsi että meidän ei tarvitsisi lukea sitä, kun he eivät osaisi kommunikoida kirjoittamalla. -
bethos: Ei jumalauta… miten nuokaan eivät kokeilematta älyä noinkin yksinkertaista asiaa… idiootit.
Feissarimokien idiootit eivät näemmä myöskään älyä noinkin yksinkertaista asiaa. Idiootit! -
^^ Kaikki eivät opi samoilla tekniikoilla tehokkaasti mutta peruskoulu tuppaa edelleen luottamaan yhden menetelmän malliin. Luokkakoot ovat suuria ja suurenemaan päin joten oppilaiden yksilöllisiä tarpeita on hankalampi huomioida. Toinen pulma on että opettajan vastuuta oppimisesta vähennetään ja oppilailta odotetaan omaehtoisempaa tiedonhakua. Tietysti nykyään on kännykät jotka ovat ainakin hyvä syntipukki. Ehkä niiden potentiaalia ei osata tai uskalleta hyödyntää koska ne nähdään uhkana. Toki IhQtekstarien kirjoittelu ja naamakirjailu tunneilla on pois opiskelusta. Siihen aikaan kun minä kävin yläastetta, oli tiiliskivi-nmt huipputekniikkaa ja koulujen tietokoneet luokkaa pc/xt. Ja tuolla juhlarusakon asenteella pääsi käytävän puolelle miettimään asioiden tärkeysjärjestystä.
-
-
Lainaus ei nyt toimi kännykällä, mutta viittaan yllä olevaan kommentiin ↑. Meillä Säkylän yhteiskoulussa on ensimmäisinä Suomessa otettu käyttöön oppimistyylikohtaiset luokat, ennen yläasteelle siirtymistä testeillä määritetyt. Yksi luokka on kuuntelemalla hyvin oppiville, toinen visuaalisesti ja kolmas on näiden välimuoto. Luokkakootkaan eivät ole liian suuret, noin 15 oppilasta per luokka. Luokka-asteita on kolme niinkuin useimmilla yläasteilla.
-
Asasasa: Kilo neliasteista vettä painaa kilon
Todellako? -
Hävettää kyllä jos ovat oikeasti näin helvetin tyhmiä. Itse pysyin selittämään tämän aikakin 8 vuotiaana
-
Jäätymisen aikana vettä haihtuu hieman (samoin kuin jäätymisen jälkeen pikku hiljaa), etenkin kotioloissa pakkasessa, eli kyllä - paino muuttuu piirun verran. Tosin tällaista pilkunnussimista tytöt eivät varmaankaan tarkoittaneet.
-
Haha: Herran jeesus sua ingenööri? Tyhjiössäkö sinä vetesi mittaat? Joko olet todella pilkun tarkka, tai sitten häpeäksi ammattikunnallesi! Vesi painaa olomuodosta riippumatta ihan yhtä paljon, vain sen tiheys muuttuu.
Jassoo! Jos näin olisi, niin höyrysaunassa, jossa on höyryä on tuhansia litroja ilmassa, ihmiset rusentuisivat kuoliaaksi. -
JK: No sitä justiin. Kuun vetovoima on noin kuudenneksen verran maan vetovoimasta (ei kymmenesosa) joten maassa 700 N painava painaa kuussa sellaiset 110 – 120 N. Juu ja aiempiin viitaten, samalla määrällä vesimolekyylejä on sama massa lämpötilasta riippumatta. Veden tiheys on suurimmillaan +4 asteessa. Jäätyessään vesi alkaa laajeta eikä se johdu ilmakuplista… sama on toistettavissa kiehautetulla vedellä jossa ei ole liuennutta ilmaa nimeksikään. Molekyylit alkavat järjestyä kidehilarakenteeksi joka tässä tapauksessa vie tilaa enemmän kuin toistensa lomasta vapaasti soljahtelevat molekyylit. Tai näin mulle on kerrottu. Kuitenkin tarpeeksi kylmässä jään laajeneminen loppuu ja tiheys kääntyy nousuun. Jousesta puheenollen, otetaan pultti, mutteri ja jousi. Jousi pultin kaulaan ja mutteri perään… saa vääntää mutteria kireämmälle hampaat irvessä eikä yhdistelmä painä yhtään enempää eikä vähempää. Toki kun vaikka ison jousen punnitsee vaa’alla ja sitten puristaa jousta vaakaa vasten tai vetää sitä poispäin, vaa’an lukema kyllä muuttuu mutta se ei johdu jousen painosta vaan jousta jännittävästä voimasta. Tätä voisi verrata yläastefysiikan testiin jossa rautavillaa poltetaan. Rauta toki kuumenee ja villatupon paino nousee. Sekään ei johdu lämpötilasta vaan siitä että rautaan sitoutuneiden happiatomien paino summautuu villatupon painoon. Ja jumanklavita tätä kommenttilomaketta on hankala hallita mobiililaitteella.
Tässä onkin kaikki tarvittava, eipä tarvinnut sitten itse lähteä tekemään vastaavan kaltaista selostusta. Kiitos. -
aivotonapina: Jassoo! Jos näin olisi, niin höyrysaunassa, jossa on höyryä on tuhansia litroja ilmassa, ihmiset rusentuisivat kuoliaaksi.
Mistäköhän revit ton "tuhansia litroja". Paskat ole. Ehkä parikymmentä jos sitäkään. -
Groke: Mistäköhän revit ton “tuhansia litroja”. Paskat ole. Ehkä parikymmentä jos sitäkään.
Kyllä siellä on tuhansia litroja vesihöyryä.Tosin litra vesihöyryä ei paina 1 kg -
Asasasa: Huoh… Neliasteinen vesi painaa aivan yhtä paljon kuin vaikka 20-asteinen. Kilo neliasteista vettä painaa kilon ja samoin kilo 20-asteista. Neliasteinen vesi on rakenteeltaan tiiviimpää, joten sa painuu pohjalle.
Kilogramma painaa aina kilogramman. Mutta, eikös niin että litra neliasteista vettä sisältää kuitenkin enemmän vesimolekyylejä (koska on tiiviimpää) ja on näin ollen painavempi kuin litra 20 asteista vettä :) -
-
Hmm, nyt on kyllä oikeasti järkevää pohdintaa teineillä, ja vastaavasti typerää kommentointia mukana paljon. Litra mitä tahansa ainetta painaa eri määrän eri lämpötilassa ja paineessa, aivan sama asia vedelläkin. Pohdinta siitä, muuttuuko 1,00000...(riittävällä tarkkuudella) kilogramman (joka on hyvin lähellä yhtä litraa, mutta ei riittävän tarkka molekyylitason laskujen arviointiin) huoneenlämpöisen vesimäärän massa jäädytettäessä on aika mielenkiintoista. Jäädyttämisessä, tai pakastamisessa, osa veden massasta häviää tietenkin aina, koska vesi haihtuu kaikissa lämpötloissa, jopa jäänä. Toisaalta veden bipolaarinen ja muu luonne muokkaa hyvin paljon sen käyttäytymistä olomuodosta toiseen siirtyen. Jäätynyt vesi sitoo ilmakuplia, joiden tietenkin voidaan ajatella nostavan systeemin massaa. Lopputulos on TIETENKIN se, että jotain muutosta painossa tapahtuu väistämättä, mutta sen suuruus on kyllä hyvin paljon olosuhteista kiinni. Ja nuo teinikin tuntuvat ymmärtävän fysiikasta hyvinkin paljon, täällä kommentoijat eivät ole aivan samalla tasolla vielä ajatuksessa.
-
Mä en oikee tiiä et kuka noista oikeesti tajusi homman nimen...
-
aivotonapina: Jassoo! Jos näin olisi, niin höyrysaunassa, jossa on höyryä on tuhansia litroja ilmassa, ihmiset rusentuisivat kuoliaaksi.
Miks tää on saanu miinusta, ihan asiallinen vastaus vaikka onkin hieman ivaileva. Litra vesihöyryä ei todellakaan paina saman verran kuin litra nestemäistä vettä. Kuutio 100 asteista vesihöyryä painaa 580 g. Ja sata asteinen ilma painaa 945 g, koska ilma on vesihöyryä raskaampaa. -
meh: Miks tää on saanu miinusta, ihan asiallinen vastaus vaikka onkin hieman ivaileva. Litra vesihöyryä ei todellakaan paina saman verran kuin litra nestemäistä vettä. Kuutio 100 asteista vesihöyryä painaa 580 g. Ja sata asteinen ilma painaa 945 g, koska ilma on vesihöyryä raskaampaa.
juurikin näin, ihmiset eivät täällä ymmärrä näemmä oikein mitään oikeita fysiikan asioita, eivätkä osaa ilmeisesti sisäistää kirjoitettua tekstiäkään. -
Niin vielä jatkona, että tässä koko "feissarimokassahan" on ainoat huvittavat kommentit noi Weetin ja Joonaksen pari kommenttia (vettä ei mitata kilogrammoissa, litra painaa aina kilon wtf??), kaikki muu ihan asiallista pohdintaa.
-
Karpo-75: Kyllä siellä on tuhansia litroja vesihöyryä.Tosin litra vesihöyryä ei paina 1 kg
Caveat lector: ajatus- ja laskuvirheet seuraavassa tekstissä ovat mahdollisia. Oletetaan että sauna on 2,5m korkea, 2m syvä ja 3m leveä. Sen tilavuus on 15 kuutiometriä. Oletetaan että saunassa on 1 ilmakehän paine, 100 astetta lämmintä ja suhteellinen kosteus on 100% jolloin ilma olisi vielä kirkasta mutta tiivistymistä tapahtuisi heti kun saunaan tuotaisiin jotain alle 100 asteen lämpöistä. Kiukaalta nouseva löylypilvi koostuu suurimmaksi osakseen nestemäisistä vesipisaroista jotka eivät siis ole höyryä eikä niiden osuutta nyt lasketa. Kuutiometriin 30-asteista ilmaa voi olla sekoittuneena noin 30g vesihoyryä. Oletetaan että jokainen 10 asteen lämpötilan nosto noin 1,825 -kertaistaa ilman kyvyn kuljettaa vesihöyryä (huoneenlämmössä tämä pitää aika tarkkaan paikkansa). 100 - 30 = 70 70 : 10 = 7 1,825 ^7 = 67,42 100-asteinen ilma voi kuljettaa noin 67-kertaista määrää vesihöyryä 30-asteiseen nähden. Kuutiossa 100-asteista ilmaa voi siis olla enintään 67 * 30g = 2010g vesihöyryä. Se vastaa paria litraa nestemäistä vettä. Veden moolimassa on 18g ja oletetaan höyryn noudattavan ihannekaasujen moolitilavuuskaavaa: 1 mooli kaasua edellämainituissa suanan olosuhteissa vaatii tilaa 30,6 litraa. 2010g : 18g/mol = 111,67mol 111,67mol * 30,6l/mol = 3417,1l joten jos laskelmat menivät oikein niin kyllä sitä vesihöyryä voi olla runsas kuudennes saunan ilmatilasta, tosiaan tuhansia litroja. Tässä tapauksessa se vastaa noin 30 litraa nestemäistä vettä. Tosin siinä on kyllä löylyssä heittäminen ja todennäköisesti jos 100% suhteellista kosteutta pidetään yllä, hengitysteihin tiivistyy vettä eikä se ole pitkän päälle hyvä juttu. Todennäköisemmin normaaleissa saunomaolosuhteissa toteutuu noin 80% suhteellinen kosteus ja vastaavasti 15 kuution saunassa on höyrystyneenä noin 24 litraa nestemäistä vettä ja se tarvitsee 2734 litraa tilaa saunasta. Siis alle viidenneksen koko tilasta. -
Proisoksen laskelma taitaa heittää hiukan. Täytyypä tuumia asiaa.
-
Materiafyysikko: Niin vielä jatkona, että tässä koko “feissarimokassahan” on ainoat huvittavat kommentit noi Weetin ja Joonaksen pari kommenttia (vettä ei mitata kilogrammoissa, litra painaa aina kilon wtf??), kaikki muu ihan asiallista pohdintaa.
Niin, vettä ei todellakaan mitata kiloissa vaan litroissa. Samoin kuin vaikka nopeutta ei mitata kilometreinä puolessa tunnissa. Kilo nyt vaan ei ole veden yksikkö. -
meh: Miks tää on saanu miinusta, ihan asiallinen vastaus vaikka onkin hieman ivaileva. Litra vesihöyryä ei todellakaan paina saman verran kuin litra nestemäistä vettä. Kuutio 100 asteista vesihöyryä painaa 580 g. Ja sata asteinen ilma painaa 945 g, koska ilma on vesihöyryä raskaampaa.
Mutta kysehän oli samasta asiasta kuin mitä Hanna alkuperäisessä kirjoituksessaan pohdiskeli. Eli: jos heität kiukaalle kilon vettä, painaako siitä muodostuva vesihöyry myös yhden kilon. Tilavuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. -
En ole väittänyt, että litra mitä tahansa ainetta painaisi kilon, mutta koulussa on opetettu että litra nimenomaan _vettä_ painaa yhden kilogramman. Ja vaikkei tuo väite olisikaan totta niin se ei ole tässä oleellista vaan se, että halusin tietää muuttuko veden paino sen jäätyessä, kun se tuli puheeksi ja asiasta oltiin montaa eri mieltä eikä kukaan uskonut toisiaan. Kysymys ei siis todellakaan ollut, että kumpi painaa enemmän: kilo vettä vai kilo jäätä. Ja mulle ei ainakaan peruskoulussa tota kerrottu, mutta hienoa jos joku osasi selittää asian jo 8-vuotiaana :)
-
Talisker: Mutta kysehän oli samasta asiasta kuin mitä Hanna alkuperäisessä kirjoituksessaan pohdiskeli. Eli: jos heität kiukaalle kilon vettä, painaako siitä muodostuva vesihöyry myös yhden kilon. Tilavuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
Olettaisin että massa pysyy samana, mutta litroja tulee enemmän. Korjatkaa jos olen väärässä. -
Facepalm: Hävettää kyllä jos ovat oikeasti näin helvetin tyhmiä. Itse pysyin selittämään tämän aikakin 8 vuotiaana
Se että osasit itse 8-vuotiaana ei tarkoita että muidenkin pitäisi :D Mutta joo... Kouluun siitä! -
Talisker: Mutta kysehän oli samasta asiasta kuin mitä Hanna alkuperäisessä kirjoituksessaan pohdiskeli. Eli: jos heität kiukaalle kilon vettä, painaako siitä muodostuva vesihöyry myös yhden kilon. Tilavuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
On olemassa aineen häviämättömyyden laki ( Lomonosovin-Lavoisier'n laki) eli massan säilymisen laki. Tämä tarkoittaa sitä, että jos aine muuttaa muotoaan sen massa säilyy samana. Eli jos heität kilon vettä kiukaalle ja se menee 100% vesihöyryksi, tämä muodostuva vesihöyry painaa kilon. Tilavuus muuttuu kyllä. Vastaavasti jos sulatat kilon lunta, siitä tuleva vesimäärä painaa tuon kilon. Lämpötilan muutokset eivät vaikuta aineen massaan vaan tiheyteen eli lämpötilan muutos vaikuttaan aineen tilavuuteen ei massaan. -
Kilogrammaahan ei määritellä luonnonvakioilla. Kuinka mitataan metrilaku?
-
Proisos oli periaatteessa melkein oikeilla jäljillä, mutta... metsään meni sikäli että kuutiossa ilmaa olisi ollut 2700+ litraa höyryä. Koko saunassa sen verran voi hyvinkin olla Löysin aika hyvän todistelun jonka mukaan höyrystynyt vesi 100 asteen kohdalla tarvitsee tilaa noin 1700-kertaisesti nestemäiseen veteen nähden. Karkeasti tuosta laskien jos löylyä on heitetty 2 litraa, ja kaikki höyrystyy, höyryn tilavuus on noin 3400 litraa. Oikeasti kaikki löylyvesi ei koskaan höyrysty ainakaan heti, vaan lähinnä pisaroituu. Itse en toisaalta tyydy 2 litraan löylyvettä. Mutta kyllä ne tuhannet litrat ovat mahdollisia. Mutta edelleen, jos meillä on x massa nestemäistä vettä ja se jäädytetään: Massa ei muutu eikä käytännössä painokaan. Punnituksesta voi osa lastia karata.
-
Litra on litra, kilo on kilo. Kilo vettä jäätyneenä painaa kilon. Jääpalat kelluu koska jäätyessään veden tilavuus kasvaa. Täten jääpalan syrjäyttämä vesi painaa enemmän kuin jää itse, joten se kelluu.
-
Jarkko: Litra on litra, kilo on kilo. Kilo vettä jäätyneenä painaa kilon. Jääpalat kelluu koska jäätyessään veden tilavuus kasvaa. Täten jääpalan syrjäyttämä vesi painaa enemmän kuin jää itse, joten se kelluu.
Arkimedeen lain mukaan kelluva kappale syrjäyttää oman massansa verran ainetta jossa se kelluu. 1kg jäämötti syrjäyttää 1kg vettä. Jos vesi on sen lämpöistä että painaa 1000g/l niin ko. jäämötistä jää pinnan alle 1l tilavuus. Saman lain mukaan rauta kelluu elohopeassa. Sen sijaan uppoava kappale syrjäyttää nestettä oman tilavuutensa. -
a: Painaa. E=mc² ja niin edelleen.
Paitsi että tuo yhtälö kuvaa vain massaan massana varastoitunutta energiaa, ei jouseen varastoitunutta jousienergiaa. Jousienergia vapautuu, kun atomien välinen jännitys purkautuu. Massan energia taas vapautuu vain kun ne atomit todella katoavat kokonaan ja muuttuvat energiaksi. Tai vaihtoehtoisesti osa massan energiasta vapautuu, kun ne atomit muuttuvat toiseksi alkuaineeksi kuten ydinreaktorissa. Jousi ei ole ydinreaktori eikä siihen siten voi soveltaa E=mc²-yhtälöä (tai oikeastaan ΔE = Δmc²). -
JK: Arkimedeen lain mukaan kelluva kappale syrjäyttää oman massansa verran ainetta jossa se kelluu. 1kg jäämötti syrjäyttää 1kg vettä.Jos vesi on sen lämpöistä että painaa 1000g/l niin ko. jäämötistä jää pinnan alle 1l tilavuus.
*syrjäyttää _tilavuutensa_ verran ainetta jossa se kelluu. Kilo jäätä on tilavuudeltaan, edelleen, suurempi kuin kilo vettä. Sinun tekstisi todisti että jää uppoaa/ pysyy nesteen pinnan tasolla, ja sehän ei ihan oikeasti pidä paikkaansa, eihän? -
Voi voi... puhtaan jään tiheys on noin 0,9 kg/dm³. Koska vesi laajenee jäätyessään Jäävuoret selittää...
-
-
synkkis: Paitsi että tuo yhtälö kuvaa vain massaan massana varastoitunutta energiaa, ei jouseen varastoitunutta jousienergiaa. Jousienergia vapautuu, kun atomien välinen jännitys purkautuu. Massan energia taas vapautuu vain kun ne atomit todella katoavat kokonaan ja muuttuvat energiaksi. Tai vaihtoehtoisesti osa massan energiasta vapautuu, kun ne atomit muuttuvat toiseksi alkuaineeksi kuten ydinreaktorissa. Jousi ei ole ydinreaktori eikä siihen siten voi soveltaa E=mc²-yhtälöä (tai oikeastaan ΔE = Δmc²).
Tiesitkö että esimerkiksi 95% massastamme on kvarkkien sidoksiin varastoitunutta potentiaalienergiaa – potentiaalienergia siis oikeasti vaikuttaa massaan. Saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta jännitetty jousi on massiivisempi kuin jännittämätön, vaikka molemmissa olisi täsmälleen sama määrä atomeita. Eroa tosin on niin vähän, ettei sitä huomaa. -
tietämätön: Jos onnistut jäädyttämään kilon vettä alle millisekunnissa ja pitämään sen vakiotilaisessa ympäristössä, niin paino ei muutu, mutta jos normaalia jäätymistä ajatellaan ottaen huomioon ympäristö, paino todennäköisesti muuttuu hieman johtuen jään ja veden erilaisista olomuotosuhteista ja siitä miten ne reagoivat ympäristönsä kanssa. Mutta painonmuutos on kuitenkin niin todella pieni, joten voidaan melkeinpä sanoa kilo vettä jäätyessä painaa kilon.
Wikipedia on kiva kaiffari vai mitä?JK: No sitä justiin. Kuun vetovoima on noin kuudenneksen verran maan vetovoimasta (ei kymmenesosa) joten maassa 700 N painava painaa kuussa sellaiset 110 – 120 N. Juu ja aiempiin viitaten, samalla määrällä vesimolekyylejä on sama massa lämpötilasta riippumatta. Veden tiheys on suurimmillaan +4 asteessa. Jäätyessään vesi alkaa laajeta eikä se johdu ilmakuplista… sama on toistettavissa kiehautetulla vedellä jossa ei ole liuennutta ilmaa nimeksikään. Molekyylit alkavat järjestyä kidehilarakenteeksi joka tässä tapauksessa vie tilaa enemmän kuin toistensa lomasta vapaasti soljahtelevat molekyylit. Tai näin mulle on kerrottu. Kuitenkin tarpeeksi kylmässä jään laajeneminen loppuu ja tiheys kääntyy nousuun. Jousesta puheenollen, otetaan pultti, mutteri ja jousi. Jousi pultin kaulaan ja mutteri perään… saa vääntää mutteria kireämmälle hampaat irvessä eikä yhdistelmä painä yhtään enempää eikä vähempää. Toki kun vaikka ison jousen punnitsee vaa’alla ja sitten puristaa jousta vaakaa vasten tai vetää sitä poispäin, vaa’an lukema kyllä muuttuu mutta se ei johdu jousen painosta vaan jousta jännittävästä voimasta. Tätä voisi verrata yläastefysiikan testiin jossa rautavillaa poltetaan. Rauta toki kuumenee ja villatupon paino nousee. Sekään ei johdu lämpötilasta vaan siitä että rautaan sitoutuneiden happiatomien paino summautuu villatupon painoon. Ja jumanklavita tätä kommenttilomaketta on hankala hallita mobiililaitteella.
-
tietämätön: Jos onnistut jäädyttämään kilon vettä alle millisekunnissa ja pitämään sen vakiotilaisessa ympäristössä, niin paino ei muutu, mutta jos normaalia jäätymistä ajatellaan ottaen huomioon ympäristö, paino todennäköisesti muuttuu hieman johtuen jään ja veden erilaisista olomuotosuhteista ja siitä [...]
Kilo painaa kilon vaikka olisi missä olomuodossa. -
Kysyy: painaako saman verran. Vastaa: EI, ei sen pitäisi muuttua.. Voi hyvänen aika.
-
Kuvassa on minusta hyviä kysymyksiä. Ja kuten tästä kommenttiketjustakin näkee, ei asia missään tapauksessa ole yksinkertainen. Turha kuittailla, vaikka trollaaminen onkin aina kivaa. Insinöörikoulutuksella sanoisin lonkalta, että asiat voi mitata tilavuuksina (litra) tai massana (kg = kilo), josta usein arkikielessä käytetään termiä paino. Kilo nestemäistä vettä ei hävitä tai kerää jäätyessään molekyylejä, joten tuloksena on kilo jäätä. Kilo nestemäistä vettä on tilavuudeltaan noin litra riippuen hieman lämpötilasta. Jäätyessä kuitenkin veden rakenne muuttuu ja tilavuus on eri: kilo jäätynyttä vettä on tilavuudeltaan yli litran. Tämän vuoksi jää kelluu veden päällä. Sen sijaan en uskalla googlaamatta sanoa, mikä jäätymisen rakennemuutos tarkalleen on. Ja minusta on täysin validi kysymys, miten jään rakenteeseen jäävä ilma vaikuttaa _painoon_. Tässä on kyse ihan siitä miten paino ajatellaan: Litran vesiastian painona vai veden itsessään painona? Pääseekö astiaan ilmaa vai ei? En ollenkaan ihmettele, että maallikolla menevät nämä asiat sekaisin.
Kommentoi
Kommentti