Valheella on lyhyet jäljet
"Sakot, ja kortti pois!"
Seuraava
"Oletko nähnyt tämän ohjatun toiminnon?" Edellinen
"Lääkärisetä halusi tutkia mun kilpirauhaset..."
"Oletko nähnyt tämän ohjatun toiminnon?" Edellinen
"Lääkärisetä halusi tutkia mun kilpirauhaset..."
67 kommenttia
-
-
Jereltä lähti... *Laittaa aurinkolasit* ...mopo käsistä. JEAAAAH!
-
-
Haha :D varmaan paras täältä lukemani, väkisinkin nauroin ääneen.
-
Jukkapalmu: kumpikaan ei valehdellu.
Serkkutytön synttäreillä tuskin dokaillaan. -
Kyllä tää oli näistä "uusista" paras :D Voi mikä myötähäpeä :D on varmaan ollu sit kiva ruveta myöhemmin selittelee kuinka kovat bileet oli 3v. serkulla... Aika pahat !
-
-
Ministeri Nieminen: Serkkutytön synttäreillä tuskin dokaillaan.
Vähänpä olet kokenut :D -
Chigurh: “Yhtiin”
Tuo on muuten yllättävän yleinen moka. Oikea muotohan on "yksiin". -
Ministeri Nieminen: Tuo on muuten yllättävän yleinen moka. Oikea muotohan on “yksiin”.
Eikä se edes ole moka, vaan murresana. -
Kirjaimellisesti Jonne. En vaan ymmärrä miksi pitää valehdella tälläisestä asiasta?
-
aasi: Eikä se edes ole moka, vaan murresana.
Kerro ihmeessä missä päin Suomea tuollainen muoto on osa murresanastoa. Ainuttakaan viitettä moiseen en yrityksistä huolimatta ole löytänyt. Olen itse törmännyt tuohon muotoon ympäri Suomea, ja sana on kyllä mielestäni taivutusvirhe (yksi-sanan monikon illatiivi). Suomea äidinkielenäänkin puhuvat tekevät tuollaisia virheitä. Toinen esimerkki on sana "ollee", jonka oikea muoto on tietysti "lienee". Jos olen mielestäsi väärässä, otan kiitollisena vastaan linkkejä tai muuten vain tarkempaa tietoa. -
Hei, mä en nyt käsitä. On ko tuo "jonne" tuossa oikeana nimenä vaiko substantiivina?
-
hahah mie käytän sanaa yhtiin :D "meen yhtiin bileisiin" kyl mieki tuota käytän ;o
-
Bethos: Hei, mä en nyt käsitä. On ko tuo “jonne” tuossa oikeana nimenä vaiko substantiivina?
eiköhän tuo oikee nimi... ainki mie tunen monta Jonnee.. ihmeellistä?! -
Kyllä Oulun seudulla käytetään ainaki jonkuverran tuota yhtiin-sanaa. Voi sanua esimerkiksi että "yhtiin juhuliin". Mutta ei kaikki sano nuin, eikä tuo aina sovi lauseeseenkaan. Tuota käytetään ehkä useimmiten sillon, ku ei haluta kertua tarkemmin.
-
-
Pohojosen poika: Kyllä Oulun seudulla käytetään ainaki jonkuverran tuota yhtiin-sanaa. Voi sanua esimerkiksi että “yhtiin juhuliin”. Mutta ei kaikki sano nuin, eikä tuo aina sovi lauseeseenkaan. Tuota käytetään ehkä useimmiten sillon, ku ei haluta kertua tarkemmin.
Duh. Hyvä minä :) Todellakin käytetään sillon, ku ei haluta (välttämättä) kertua tarkemmin, mutta niinhän sitä yksiin-sanaakin käytetään. Näin siinä käy, ku ei ajattele ennenku kirjottaa :0) -
Pohojosen poika: Kyllä Oulun seudulla käytetään ainaki jonkuverran tuota yhtiin-sanaa. Voi sanua esimerkiksi että “yhtiin juhuliin”. Mutta ei kaikki sano nuin, eikä tuo aina sovi lauseeseenkaan. Tuota käytetään ehkä useimmiten sillon, ku ei haluta kertua tarkemmin.
Näinpä. "Yhtiin pilleisiin." Ministeri Nieminen on torvi. -
Ministeri Nieminen: Kerro ihmeessä missä päin Suomea tuollainen muoto on osa murresanastoa. Ainuttakaan viitettä moiseen en yrityksistä huolimatta ole löytänyt. Olen itse törmännyt tuohon muotoon ympäri Suomea, ja sana on kyllä mielestäni taivutusvirhe (yksi-sanan monikon illatiivi). Suomea äidinkielenäänkin puhuvat tekevät tuollaisia virheitä. Toinen esimerkki on sana “ollee”, jonka oikea muoto on tietysti “lienee”. Jos olen mielestäsi väärässä, otan kiitollisena vastaan linkkejä tai muuten vain tarkempaa tietoa.
Ootko tietonen siitä, että kieli elää. Enää ei puhuta samoin kuin sata vuotta sitten. -
"Yksiin" vai "eräisiin"? :O Ehkei sanavalinnoilla tosin ole Facebookissa niin kauheesti väliä! Kumpikaan ei muuten valehdellut, he kiersivät vain totuutta. :-)
-
Ministeri Nieminen: Kerro ihmeessä missä päin Suomea tuollainen muoto on osa murresanastoa. Ainuttakaan viitettä moiseen en yrityksistä huolimatta ole löytänyt. Olen itse törmännyt tuohon muotoon ympäri Suomea, ja sana on kyllä mielestäni taivutusvirhe (yksi-sanan monikon illatiivi). Suomea äidinkielenäänkin puhuvat tekevät tuollaisia virheitä. Toinen esimerkki on sana “ollee”, jonka oikea muoto on tietysti “lienee”. Jos olen mielestäsi väärässä, otan kiitollisena vastaan linkkejä tai muuten vain tarkempaa tietoa.
Muun muassa täällä. Useissa pohjois- ja keskipohjalaisissa murteissa ts ääntyy ht:nä. Esim. mehtä [metsä], kahtoa [katsoa], yhtiin [yksiin]. -
skörä: Muun muassa täällä. Useissa pohjois- ja keskipohjalaisissa murteissa ts ääntyy ht:nä. Esim. mehtä [metsä], kahtoa [katsoa], yhtiin [yksiin].
Muuten hyvä, mutta missä on tämä mainitsemasi "ts" sanassa "yksiin"? -
Ministeri Nieminen: Tuo on muuten yllättävän yleinen moka. Oikea muotohan on “yksiin”.
Niin ja tuohan on ihan yleinen puhekielessä. Itse en puhu minkäänlaista murretta ja kyllä saatan sanoa "yhtiin". Harva muutenkaan mitään kirjakieltä netissä kirjottaa, saatika facessa. -
-
kolme: Muuten hyvä, mutta missä on tämä mainitsemasi “ts” sanassa “yksiin”?
Hyvä kysymys! Mietin ite ihan samaa kun olin vaivalla ensin kännykällä rustannut viestin... Liian pieni näyttö tuommosten asioiden huomaamiseen. Mutta enivei, sekä ts että ks muuttuu ht:ksi monissa sanoissa tääläpäin. -
Ministeri Nieminen: Kerro ihmeessä missä päin Suomea tuollainen muoto on osa murresanastoa. Ainuttakaan viitettä moiseen en yrityksistä huolimatta ole löytänyt. Olen itse törmännyt tuohon muotoon ympäri Suomea, ja sana on kyllä mielestäni taivutusvirhe (yksi-sanan monikon illatiivi). Suomea äidinkielenäänkin puhuvat tekevät tuollaisia virheitä. Toinen esimerkki on sana “ollee”, jonka oikea muoto on tietysti “lienee”. Jos olen mielestäsi väärässä, otan kiitollisena vastaan linkkejä tai muuten vain tarkempaa tietoa.
Nyt on ministeri tainnut ymmärtää väärin sen, mitä murteella oikeastaan tarkoitetaan - olkoonkin että yhtä hyväksyttyä yleistä määritelmää ei ole (josta kertoo mm. se että on murteita jotka eroavat toisistaan paljon enemmän kuin vaikkapa ruotsi ja norja). Tyypillisimmillään kuitenkin murteeksi kielen sijaan kutsutaan puhetapaa (yhteisön tai yksilön) jota myös muita kielen puhetapoja puhuvat voivat ymmärtää, etenkin jos murre on vain puhuttu. Ja ihan nippelitietona: "yhtiin" on dokumentoitu jo kymmeniä, kymmeniä vuosia sitten nimenomaan murresanana. Koskapa muoto on vanha ja murteiden tutkimus nojaa tyypillisesti murteen puhujien suullisiin haastatteluihin sillä esim. painotukset ja yleiskielestä eriävät äänteet (mieti vaikkapa eräissä murteissa esiintyviä "laulavampia" sävyjä) eivät tule muuten esiin joudut mitä todennäköisimmin hinaamaan ahterisi hyvinvarustettuun kirjastoon löytääksesi edes jonkinlaista referenssimateriaalia - murretutkimus ei ihan oikeasti ole kovinkaan seksikäs ala, jonka lisäksi tutkimus on kallista ja aikaavievää ja murteiden eläessä jatkuvasti lähinnä tuulimyllyjä vastaan taistelemista, joten tutkimusta tehtäneen voittopuolisesti harrastetyönä jolloin voinet arvata aineiston laadun ja laajuuden myös vaihtelevan. Sainpas muuten julmetun pitkän virkkeen aikaiseksi! Murremuotoja sanoista esimerkkeinä sisältävä keruuopas jossa "yhtiin" esiintyy löytyy kyllä osoitteesta http://www.helsinki.fi/sup/tutkimus/ma_keruuopas.pdf jos koet sille tarvetta. -
Jukkapalmu: kumpikaan ei valehdellu.
Eivät niin, molemmat kertoivat vain paremmin tarkoitukseen soveltuvana. -
Bethos: "...onko tuo Jonne tuossa oikeana nimenä vai substantiivina?" Sori, mutta nauroin :D
-
Piipe: Niin ja tuohan on ihan yleinen puhekielessä. Itse en puhu minkäänlaista murretta ja kyllä saatan sanoa “yhtiin”. Harva muutenkaan mitään kirjakieltä netissä kirjottaa, saatika facessa.
Joka ainoa joka kirjoittaa faceen tai mihin tahansa, kirjoittaa kirjakieltä (=kirjoitettua kieltä) :) -
Harmi: Nyt on ministeri tainnut ymmärtää väärin sen, mitä murteella oikeastaan tarkoitetaan – olkoonkin että yhtä hyväksyttyä yleistä määritelmää ei ole (josta kertoo mm. se että on murteita jotka eroavat toisistaan paljon enemmän kuin vaikkapa ruotsi ja norja). Tyypillisimmillään kuitenkin murteeksi kielen sijaan kutsutaan puhetapaa (yhteisön tai yksilön) jota myös muita kielen puhetapoja puhuvat voivat ymmärtää, etenkin jos murre on vain puhuttu. Ja ihan nippelitietona: “yhtiin” on dokumentoitu jo kymmeniä, kymmeniä vuosia sitten nimenomaan murresanana. Koskapa muoto on vanha ja murteiden tutkimus nojaa tyypillisesti murteen puhujien suullisiin haastatteluihin sillä esim. painotukset ja yleiskielestä eriävät äänteet (mieti vaikkapa eräissä murteissa esiintyviä “laulavampia” sävyjä) eivät tule muuten esiin joudut mitä todennäköisimmin hinaamaan ahterisi hyvinvarustettuun kirjastoon löytääksesi edes jonkinlaista referenssimateriaalia – murretutkimus ei ihan oikeasti ole kovinkaan seksikäs ala, jonka lisäksi tutkimus on kallista ja aikaavievää ja murteiden eläessä jatkuvasti lähinnä tuulimyllyjä vastaan taistelemista, joten tutkimusta tehtäneen voittopuolisesti harrastetyönä jolloin voinet arvata aineiston laadun ja laajuuden myös vaihtelevan. Sainpas muuten julmetun pitkän virkkeen aikaiseksi! Murremuotoja sanoista esimerkkeinä sisältävä keruuopas jossa “yhtiin” esiintyy löytyy kyllä osoitteesta http://www.helsinki.fi/sup/tutkimus/ma_keruuopas.pdf jos koet sille tarvetta.
Kiitos selvityksestä. Tuo linkkaamasi dokumentti on kuitenkin irrelevantti, koska sana "yhtiin" on siinä mainittuna ainoastaan "yhtään"-sanan murremuotona, ja kuten varmaan itsekin tiedät, tähän asiayhteyteen se ei sovi - tosin et niin väittänytkään : ) Pitänee ottaa yhteys Kotukseen; sieltä saanen selvyyttä tähän asiaan. Ei sillä, että tämä olisi maailman oleellisin asia, mutta asia rupesi nyt askarruttamaan minua entistä enemmän. -
Spede: Joka ainoa joka kirjoittaa faceen tai mihin tahansa, kirjoittaa kirjakieltä (=kirjoitettua kieltä)
et vittu ole tosissas -
Ministeri Nieminen: Kiitos selvityksestä. Tuo linkkaamasi dokumentti on kuitenkin irrelevantti, koska sana “yhtiin” on siinä mainittuna ainoastaan “yhtään”-sanan murremuotona, ja kuten varmaan itsekin tiedät, tähän asiayhteyteen se ei sovi – tosin et niin väittänytkään : )
Tuosta kyseisestä dokumentista löytyy kuitenkin partitiivimuoto yhtiä (~yksiä). Ja onhan murteiden keruututkimuksen tarkoitus muutenkin selvittää, millaisia murresanoja ja -ilmiöitä puhekielessä on käytössä, vaikka niitä ei aiemmin olisi dokumentoitukaan. Tähän mennessä murretutkimus on kuitenkin ollut melko pienimuotoista (pl. Itkosen ansiokas työ), joten paljon on vielä dokumentoimatta. -
Hei mitä ihmettä te selitätte? Yhtiin on murresana, Ja jos ei sitä muka ole (en kyllä ymmärrä kuka niin edes väittäisi), niin puhekieltä se ainakin on. Naurettavaa pilkunnussintaa, ja yksi ei-kieliopillinen sana ei ole tämän jutun moka, vaan joku ihan muu.
-
En tajuu tätä intoa tarttua pieniin kielioppiasioihin FEISSARIMOKISSA. :----------D
-
Tiedoksenne: juttelin tänään erään Kotuksen ystävällisen ihmisen kanssa. Hän summasi asian näin: "Yhtiin" on puhekieltä (no, sen kyllä tiesimmekin). Hän ei tunnistanut muotoa "yhtiin" varsinaiseksi murresanaksi, vaan sanoi, että kyse on lähinnä huolimattomasta kielenkäytöstä - käytti myös sanaa lapsus tässä yhteydessä. Eräs toinen hyvinkin ansioitunut kielenhuoltaja oli sitä mieltä, että kyseessä on huvittavasta virheestä, joka mahdollisesti alkujaan on ollut leikillinen (kuten viini ; viintä). Hän oli myös sitä mieltä, että "yhtiin" ei luonteeltaan muistuta murrevaihtelujen yleisiä tyyppejä. Samainen kielenhuoltaja jatkoi vielä, että yksi-sanan vartalonvaihtelussa (yksi : yhte- : yhde- ym.) on kyllä murre-eroja, mutta ne koskevat lähinnä yleiskielen d:n vastineita (yhde- ~ yhre- ~ yhyre- ~ yhle- ~ yhe-). Oman näkemykseni mukaan ratkaisevaa tässä asiassa on se, miten koko murre-käsite halutaan määritellä. Tarpeeksi lavean määrittelyn avulla kaikki mahdolliset virheet ja lapsukset saadaan murre-otsikon alle. Joku voi esimerkiksi sanoa näin "Lähden ensi viikolla Thaimaaseen. Siellä ollee kuuma", ja samaan hengenvetoon todeta heittonsa olleen murretta. Kunpa kaikki virheet voisi kuitata noin helposti : ) Voin joidenkin kommentoijien mielestä olla tiukkapipoinen pilkunviilaja, mutta samapa se. Kuulun siihen ilmeiseen vähemmistöön, joka niin tekstiviesteissä kuin Facebookissakin haluaa käyttää mahdollisimman hyvää kieltä, ja tämä minulle ja kaltaisilleni sallittakoon. Kieli elää - totta - mutta tämän ei soisi tarkoittavan sitä, että kauniin kielemme annetaan rappeutua.
-
…: et vittu ole tosissas
Totta, oli aika tyhmästi sanottu. Kirjakieli siis tarkoittaa kirjoitettua kieltä, mutta sitä käytetään myös merkityksessä yleiskieli. -
Spede: Totta, oli aika tyhmästi sanottu. Kirjakieli siis tarkoittaa kirjoitettua kieltä, mutta sitä käytetään myös merkityksessä yleiskieli.
Ei. Kirjakieli ei tarkoita mitä tahansa kirjoitettua kieltä, vaan nimenomaan kirjoitettua YLEISkieltä, joka siis noudattaa yleiskielen sääntöjä. On olemassa myös puhuttua yleiskieltä (joka myös noudattaa yleiskielen sääntöjä) sekä arkityylistä kirjoitettua kieltä, jota usein sanotaan kirjoitetuksi puhekieleksi. Näistä jälkimmäistä monet käyttävät esimerkiksi tekstiviesteissä ja verkkokeskusteluissa. -
Nämä kommentit kaipaavat lisää pilkkuja, kas tässä olkaapa hyvä ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
-
Voi tuota ministeri niemistä :) Yhdelle oluelle - Yhelle oluelle/oluselle/keppanalle... Yhden tutun kaima - Yhen tutun kaima Yksiö - Yksiö (ei ollutkaan yllättäen yhtiö) Yhdelle kaverille - yhelle kaverille Yksille tutuille - yhille tutuille Yksiin bileisiin - yhtiin pileisiin Yhden ministerin tyhmät kommentit - Yhen Niemisen tyhymät kommentit ;) Muita: Me lähdetään kesäkisoihin - Me lähetään kesäkissoihin Älä omi koko peittoa - Elä omi koko peittua (voijjaan sanua myös älä) Olen oulusta, pelkään yksiä poliiseja - Oon oulusta, pelekään yhtiä polliiseja Me menemme Kempeleelle - Me mennään Kempeleeseen.
-
-
EI HERRAJUMALA hienoa kun ihmiset osaavat kiinnittää huomionsa oleelliseen... Onko sillä jotain suurta painoarvoa minkä kielioppisääntöjen mukaan joku Jonne kirjottelee fasessa?? :DDD
-
Jos teidän kielipoliisien pilkunviilaaminen tulee sallia, silloin myös teidän tulee hyväksyä, että kaikki eivät halua/jaksa kirjoittaa täydellistä suomea internetissä, vapaa-ajallaan. Suvaitsevaisuus pitäisi olla kahden suuntaista. Vai kuinka?
-
Pohojosen poika: Voi tuota ministeri niemistä Yhdelle oluelle – Yhelle oluelle/oluselle/keppanalle… Yhden tutun kaima – Yhen tutun kaima Yksiö – Yksiö (ei ollutkaan yllättäen yhtiö) Yhdelle kaverille – yhelle kaverille Yksille tutuille – yhille tutuille Yksiin bileisiin – yhtiin pileisiin Yhden ministerin tyhmät kommentit – Yhen Niemisen tyhymät kommentit *snip*
Met sanothaan tosiaan vielä täälä vähän pohjosempana, että "lähethään yhthiin..." eli "lähdetään yksiin..." ja jos bileisiin on välttämättä menossa, niin "bilheissiin" mutta sitä tuskin kukhaan itseään kunnioittava lappilainen suostuis sanohmaan :D -
@"Kielinero" Nope. Puhekielessä käytettäessä ilmaisua "kirjakieli", tarkoitetaan yleensä yleiskieltä, kyllä, mutta sanan varsinainen merkitys on sekä "kirjoitettu kieli", että "kirjoitettu yleiskieli".
-
"Eräs toinen hyvinkin ansioitunut kielenhuoltaja oli sitä mieltä, että kyseessä on huvittavasta virheestä, joka mahdollisesti alkujaan on ollut leikillinen (kuten viini ; viintä). " Tarkistaisit vain omat huvittavat kielioppivirheesi :D
-
Garza: Kannattaaks niit vanhempii pitää kaverena?? DD
no sä et siitä mitn voi tietää kahjo! xDD -
Ministeri Nieminen: Serkkutytön synttäreillä tuskin dokaillaan.
ei hän niin sanonutkaan, että dokaisi. -
jasimx: ei hän niin sanonutkaan, että dokaisi.
"lähös dokaa?" "oon joo mut en teijän kaa" Aika selvästi Jonne tuon minusta ilmaisi. -
-
Bethos: Hei, mä en nyt käsitä. On ko tuo “jonne” tuossa oikeana nimenä vaiko substantiivina?
Adjektiivina.* Ja Jonne on suomalainen nimi, tiedän parikin Jonne nimistä -
Bethos: Hei, mä en nyt käsitä. On ko tuo “jonne” tuossa oikeana nimenä vaiko substantiivina?
Ette näemmä tajunnu että se oli vitsi. Joka vissiin inspiroi erästä nikO_oa -
Harmi: Nyt on ministeri tainnut ymmärtää väärin sen, mitä murteella oikeastaan tarkoitetaan – olkoonkin että yhtä hyväksyttyä yleistä määritelmää ei ole (josta kertoo mm. se että on murteita jotka eroavat toisistaan paljon enemmän kuin vaikkapa ruotsi ja norja). Tyypillisimmillään kuitenkin murteeksi kielen sijaan kutsutaan puhetapaa (yhteisön tai yksilön) jota myös muita kielen puhetapoja puhuvat voivat ymmärtää, etenkin jos murre on vain puhuttu. Ja ihan nippelitietona: “yhtiin” on dokumentoitu jo kymmeniä, kymmeniä vuosia sitten nimenomaan murresanana. Koskapa muoto on vanha ja murteiden tutkimus nojaa tyypillisesti murteen puhujien suullisiin haastatteluihin sillä esim. painotukset ja yleiskielestä eriävät äänteet (mieti vaikkapa eräissä murteissa esiintyviä “laulavampia” sävyjä) eivät tule muuten esiin joudut mitä todennäköisimmin hinaamaan ahterisi hyvinvarustettuun kirjastoon löytääksesi edes jonkinlaista referenssimateriaalia – murretutkimus ei ihan oikeasti ole kovinkaan seksikäs ala, jonka lisäksi tutkimus on kallista ja aikaavievää ja murteiden eläessä jatkuvasti lähinnä tuulimyllyjä vastaan taistelemista, joten tutkimusta tehtäneen voittopuolisesti harrastetyönä jolloin voinet arvata aineiston laadun ja laajuuden myös vaihtelevan. Sainpas muuten julmetun pitkän virkkeen aikaiseksi! Murremuotoja sanoista esimerkkeinä sisältävä keruuopas jossa “yhtiin” esiintyy löytyy kyllä osoitteesta http://www.helsinki.fi/sup/tutkimus/ma_keruuopas.pdf jos koet sille tarvetta.
Juurikin näin ja Nimisterille tietoon ollee hyvä julkimoida että jos sanastoteoksistasi puuttuu tiettyjä ilmaisuja, se vain johtuu siitä että suomenkieli on ilmaisuistaan rikas ja osa ilmaisuista jätetään teoksistasi pois tilanpuutteen vuoksi. -
Pop: “Yksiin” vai “eräisiin”? :O Ehkei sanavalinnoilla tosin ole Facebookissa niin kauheesti väliä! Kumpikaan ei muuten valehdellut, he kiersivät vain totuutta.
Ja aika nolosti kävi. -
Ministeri Nieminen: Suomea äidinkielenäänkin puhuvat tekevät tuollaisia virheitä. Toinen esimerkki on sana “ollee”, jonka oikea muoto on tietysti “lienee”.
Nykyäänhän jotkut suomalaiset hallitsevat oman äidinkielensä niin heikosti että luulevat sanan "lie" olevan jokin yleinen partikkeli merkityksessä "seuraava verbi on potentiaalissa", kun se on nimenomaan verbin "olla" potentiaali ja toimii siis verbinä ihan itsekseen.
Kommentoi
Kommentti