Ihana kielemme, osa 96
Kuinka Tuula taipuu?
Muistatko vielä miten Joonatan taipuu?
Seuraava
Elina on aina käyttänyt parkkikiekkoa väärin. Edellinen
Miksi Linnanmäelle halutaan lapsia?
Elina on aina käyttänyt parkkikiekkoa väärin. Edellinen
Miksi Linnanmäelle halutaan lapsia?
62 kommenttia
-
Kuka ihmeessä tuntee joukoittain.. Tuuloja.. Joista on tarve puhua kollektiivina?
-
ETTÄ, Mutta mitä vikaa Lapin kansassa, siis niissä ihmisissä? Kai ne nyt on ihan yhtä hygieenisiä kuin muutkin? Jos kyseessä se lehti, niin ei kai sekään kovin likainen voi olla? 🤷🏻♂️
-
-
Entäs se kammottava tyty-yde? Sitä ei luojan kiitos missään enää kuule.
-
Mites olis vaan "mies"? Mun mies. Kaikki tajuaa että se kenen kanssa hän elää olkoonkin sitten naimisissa tai ei. Me ei olla naimisissa eikä mennä mutta silti hän on vaimo ja minä mies. Toki tutuille ollaan ihan etunimiä.
-
En ymmärrä ongelmaa. Poikaystävä on esim. englanniksikin boyfriend. Vanhemmasta äijästä voi käyttää sanaa miesystävä - se kuulostaa yhtä vähän mieheltä, joka on ystävä kuin poikaystävä pojalta, joka on ystävä. Mutta aviomiehestä ei ole olemassa hyvää sanaa suomeksi! On aviovaimo ja aviomies. Ensimmäistä voi kutsua ihan vaan vaimoksi, jälkimmäinen onkin vaan mies 😑
-
-
Meillä päin kutsutaan poikaystäviä/avokkeja helluksi, toimii myös naispuoliselle kumppanille
-
Ruskea majava: Listasta puuttuu Tuulan verbimuoto 'tuulastaa'.
Eli kun lähtee baariin iskemään Tuuloja niin tuulastaa? 😁 -
Heitettävä timantti: Entäs se kammottava tyty-yde? Sitä ei luojan kiitos missään enää kuule.
Mulle tulee aina tyty-ydestä mieleen Anatude 😂 -
Kissakuustinen: Mites olis vaan "mies"? Mun mies. Kaikki tajuaa että se kenen kanssa hän elää olkoonkin sitten naimisissa tai ei. Me ei olla naimisissa eikä mennä mutta silti hän on vaimo ja minä mies. Toki tutuille ollaan ihan etunimiä.
Tähän olen itse päätynyt, mutta huomasin monen olettavan miehen tarkoittavan aviomiestä. Tai siis kun puhuin mun "miehestä" niin monelle tuli oletus, että ollaan naimisissa. Toi on kuitenkin käytännöllisin sana, joten toivotaan että se vakiintuisi naimattomillakin niin säästyttäisiin väärinkäsityksiltä. 😄 -
Tuula lähti aivan Tuulien teille. Tai joutui Tuuliajoille. Tässä teille repskops huumorpläjäys tähän aamuun, olkaatten hyvät.
-
-
Tuttuni käytti aikanaan termiä "se nainen joka asuu kanssani samassa osoitteessa"
-
Liittoutumaton pussieläin: Tuttuni käytti aikanaan termiä "se nainen joka asuu kanssani samassa osoitteessa"
Olen kuullut version "jääkaapin jakaja". -
Ace: Tähän olen itse päätynyt, mutta huomasin monen olettavan miehen tarkoittavan aviomiestä. Tai siis kun puhuin mun "miehestä" niin monelle tuli oletus, että ollaan naimisissa. Toi on kuitenkin käytännöllisin sana, joten toivotaan että se vakiintuisi naimattomillakin niin säästyttäisiin väärinkäsityksiltä. 😄
Tämä on suomen kielessä erikoista, että jos puhut "miehestäsi", niin lähes kaikki ajattelevat teidän olevan naimisissa. Kuitenkin puolisosi voi puhua sinusta "naisenaan" ilman, että sinun automaattisesti oletetaan olevan vaimo. Suomen kielessä aviopari on siis "mies ja vaimo". -
Kisakireä kiikkustuoli: Olen kuullut version "jääkaapin jakaja".
Huonekalujen vartija -
Tosikko huonekalu: ETTÄ, Mutta mitä vikaa Lapin kansassa, siis niissä ihmisissä? Kai ne nyt on ihan yhtä hygieenisiä kuin muutkin? Jos kyseessä se lehti, niin ei kai sekään kovin likainen voi olla? 🤷🏻♂️
Menee arvailuksi, mutta voisiko tuossa olla taustalla jotain sellaista, että Lapin kansa -lehdessä on valitettu kyseisen paikan hygienian tasosta? Ja tämä on sitten olevinaan jonkinlainen kosto? -
Itse käytän vaan kumppania tai puolisoa. Tuntemattomat voivat sitten itsekseen pohtia sukupuolta tai avioliittostatusta, jos sattuu kiinnostamaan. :D Jostain syystä inhoan sanaa avokki.
-
Akrasia: En ymmärrä ongelmaa. Poikaystävä on esim. englanniksikin boyfriend. Vanhemmasta äijästä voi käyttää sanaa miesystävä - se kuulostaa yhtä vähän mieheltä, joka on ystävä kuin poikaystävä pojalta, joka on ystävä. Mutta aviomiehestä ei ole olemassa hyvää sanaa suomeksi! On aviovaimo ja [...]
Täähän on kiinnostava kielellinen normi ainakin euroopassa - mies on mies aina nuoresta miehestä aviomieheen, mutta nainen on neidosta vaimoon. Herää kysymys, miksi toinen brändätään erityissanoill riippuen hänen suhteestaan toiseen sukupuoleen, toinen taas on kaikissa rooleissaan muuttumaton perussanan osalta… -
Puuhin mielelläni ottavani viintä, ja syöväni kaalea - luova taivuttaminen on siis iloni. Tuulain kohdalla saattaisin silti selvyden vuoksi sanoa että Tuula-nimisten.
-
Hetkinen - minusta taas mies tarkoittaa nimenomaan aviomiestä ja puoliso on neutraali ja voi olla aviopuoliso, miesystävä tai avopuoliso. Miesystävä on siis musta myös puoliso, eikä ystävä, joka on mies.
-
-
Pidetään Tuula-nimi harvinaisena, niin ei tule ongelmaa lukuisista Tuuloista.
-
just: Itse käytän vaan kumppania tai puolisoa. Tuntemattomat voivat sitten itsekseen pohtia sukupuolta tai avioliittostatusta, jos sattuu kiinnostamaan. 😁 Jostain syystä inhoan sanaa avokki.
Sama juttu. Viimeksi yksi työkaveri väärinoletti puolisoni olevan kanssani samaa sukupuolta kun viljelin noita neutraaleja termejä. -
En tajua myn(myyn?) kommenttia "viimeinen on paras vaihtoehto jos ei oo puoliso tai avopuoliso". Miksei vaan käytä sitä puolisoa? Se on oikein hyvä vaihtoehto.
-
Nythän ei enää saa olla sukupuoliroolittuneita termejä: käytetään siis vain ilmaisuja "henkilöystävä" ja "aviohenkilö" (saattaa sisältää pieniä määriä sarkasmia). Ja Lapin kansan tapauksesta sen verran, että veikkaan, että lehti on ollut saniteettitiloissa jonkun istunnon aikana luettavana ja siksi tulkittu kontaminoituneeksi.
-
Liittoutumaton pussieläin: Tuttuni käytti aikanaan termiä "se nainen joka asuu kanssani samassa osoitteessa"
"Hallitus" 😁 "Pitää hallitukselta kysyä ehdinkö huomenna sulkapalloon ja kaljalle." -
Kumppani ja puoliso on hyviä, sukupuolineutraalejakin vielä. Miesystävään en olisi henkisesti valmis, se kuulostaa siltä, että edellinen mies on kuollut. Vanhuuteen.
-
Tervattu maito: Täähän on kiinnostava kielellinen normi ainakin euroopassa - mies on mies aina nuoresta miehestä aviomieheen, mutta nainen on neidosta vaimoon. Herää kysymys, miksi toinen brändätään erityissanoill riippuen hänen suhteestaan toiseen sukupuoleen, toinen taas on kaikissa rooleissaan muuttumaton perussanan osalta…
Ai mikä miesten maailma missä?...Sitten vielä on kieliä, joissa miestä tarkoittavalla sanalla viitataan myös yleisesti ihmiseen (man, homme, hombre). Nainen nyt vaan on joku poikkeustapaus ihmisestä, joka määritetään suhteessa mieheen. -
Mihin kieleen tässä sitten verrataan, josta löytyy se sopiva sana? Itsekin käytän pääosin kumppania (ei asuta yhdessä, niin puoliso on hassu).
-
Kuulin joskus, että eräs mies oli tuttavani seurassa puhunut, että pitää kohta lähteä, kun on karhunsyötti autossa odottamassa. Meni hetki, ennen kuin tuttavani ymmärsi miehen tarkoittavan, että vaimo istuu autossa odottamassa.
-
-
Miun mies sanoo kavereille kysyvänsä edunvalvojaltaan, sopiiko esim joku meno 🤭. Kieltämättä minulla on paremmin kalenterissa ylhäällä sovitut ja muistettavat asiat.
-
"Kumppani" on musta just kaikkein paras termi, koska se kuvastaa hyvää, tervettä parisuhdetta: mielestäni siinä on kyse nimenomaan (elämän)kumppanuudesta. Kumppanuus on enemmän kuin seuralaisuutta. Mielestäni se implikoi kiinteää yhteistyötä, ja siitähän parisuhteessa pitäisi olla kyse. (Ja ihan samasta syystä yrityskumppanuus-termikin käy järkeen. Yhteistyön tyyppi vaan on ihan toinen.)
-
Räjähdysaltis pelikaani: Miun mies sanoo kavereille kysyvänsä edunvalvojaltaan, sopiiko esim joku meno 🤭. Kieltämättä minulla on paremmin kalenterissa ylhäällä sovitut ja muistettavat asiat.
Edunvalvojasta seuraava taso onkin sitten holhooja kun pääsee holhouksenalaisuuteen - virallisesti 🤯🤣 -
Tehokas leijona: Kuka ihmeessä tuntee joukoittain.. Tuuloja.. Joista on tarve puhua kollektiivina?
Tuula itse varmaankin, ehkä hän tekee Tuuluudestaan ison asian ja puhuu siitä jatkuvasti tyyliin "Meidän Tuulain keskuudessa on tapana sanoa että parempi Tuula tuulessa kuin kymmenen Turussa". Jospa Tuulilla on oikein oma Tuula-yhdistys kuten eräillä Markuilla liittonsa. -
Kaksoiskovera metsämarja: Nythän ei enää saa olla sukupuoliroolittuneita termejä: käytetään siis vain ilmaisuja "henkilöystävä" ja "aviohenkilö" (saattaa sisältää pieniä määriä sarkasmia). Ja Lapin kansan tapauksesta sen verran, että veikkaan, että lehti on ollut saniteettitiloissa jonkun istunnon aikana luettavana ja siksi tulkittu kontaminoituneeksi.
Ihan hyvä yritys, mutta meillä on jo sukupuolineutraalit termit kumppani ja puoliso. -
akka, muija,vaimoke, ukko, äijyli - ei vielä mainittu täällä miten ois "holho" (=holhokki/holhooja)
-
Piintynyt tomaatti: Kuulin joskus, että eräs mies oli tuttavani seurassa puhunut, että pitää kohta lähteä, kun on karhunsyötti autossa odottamassa. Meni hetki, ennen kuin tuttavani ymmärsi miehen tarkoittavan, että vaimo istuu autossa odottamassa.
Olen kuullut kumppania (naista) puhuteltavan sanalla haitta. Särki korvaa ihan kunnolla. -
Hyljätty marsu: Ai mikä miesten maailma missä?... Sitten vielä on kieliä, joissa miestä tarkoittavalla sanalla viitataan myös yleisesti ihmiseen (man, homme, hombre). Nainen nyt vaan on joku poikkeustapaus ihmisestä, joka määritetään suhteessa mieheen.
Mielenkiintoisena poikkeuksena meille niin tuttu ruotsi, jossa människa on feminiini ja siihen viitataan persoonapronomiinilla hon. -
Kynätön kenguru: Pidetään Tuula-nimi harvinaisena, niin ei tule ongelmaa lukuisista Tuuloista.
Vain yksi Tuula voi olla kerrallaan niin pysyy yksikössä. Vähän niin kuin arkkiatri. -
Heitettävä timantti: Entäs se kammottava tyty-yde? Sitä ei luojan kiitos missään enää kuule.
Tyty-yde ja potu-yde -
Akrasia: En ymmärrä ongelmaa. Poikaystävä on esim. englanniksikin boyfriend. Vanhemmasta äijästä voi käyttää sanaa miesystävä - se kuulostaa yhtä vähän mieheltä, joka on ystävä kuin poikaystävä pojalta, joka on ystävä. Mutta aviomiehestä ei ole olemassa hyvää sanaa suomeksi! On aviovaimo ja [...]
No se on tietty huspanti -
Suomeksi käytän sanaa kumppani, se tuntuu tasa-arvoiselta, en itsekään pidä sanoista poikaystävä tai miesystävä. Ruotsiksi käytän sanaa sambo, mutta suomeksi avopuoliso ja varsinkin avokki kuulostavat aika karseilta. Englanniksi käytän useimmiten sanaa partner. Näistä suosikkini ja kaikkein kuvaavin on ruotsin sambo, yhdessähän tässä asutaan. Ystäväni käyttää poikaystävästään sanaa ukko, vaikka molemmat ovat parikymppisiä, niin onko se sitten parempi kuin pöttö-öttö?
-
Kissakuustinen: Mites olis vaan " mies"? Mun mies. Kaikki tajuaa että se kenen kanssa hän elää olkoonkin sitten naimisissa tai ei. Me ei olla naimisissa eikä mennä mutta silti hän on vaimo ja minä mies. Toki tutuille ollaan ihan etunimiä.
Ja siitä vastine "nainen"?Joskus nuorena jotkut kutsui tyttöystäviään muijiksi. Ei mun mielestä kuulosta kivalta -
Mielenkiintoista, jos nimenä esimerkissä olisi Neela, ei tulisi mieleenkään sanoa "Neelien", vaan joko "Neelojen" tai "Neelain".
-
Kaksoiskovera metsämarja: Nythän ei enää saa olla sukupuoliroolittuneita termejä: käytetään siis vain ilmaisuja "henkilöystävä" ja "aviohenkilö" (saattaa sisältää pieniä määriä sarkasmia). Ja Lapin kansan tapauksesta sen verran, että veikkaan, että lehti on ollut saniteettitiloissa jonkun istunnon aikana luettavana ja siksi tulkittu kontaminoituneeksi.
Heko heko. Mene roskiin, jooko? -
Tuuloja on myös oikein. Rautalankaporissa on keskusteltu näistä. Kuten kissa-kissoja, kukka-kukkoja, pulla-pulloja. Vaimo pyytää tuomaan keltaisia kukkia niin mies tuo 12 kpl Kukko-olutta, tai pullaa vieraille niin hän tuo olutpulloja XDXD
-
Pirkka-Pirkkoja onkin jo kinkkisempi koska siinä vaihtuu jo sukupuolikin XDXD
-
Sisin piikkisika: Menee arvailuksi, mutta voisiko tuossa olla taustalla jotain sellaista, että Lapin kansa -lehdessä on valitettu kyseisen paikan hygienian tasosta? Ja tämä on sitten olevinaan jonkinlainen kosto?
Mulle tuli mieleen, että Lapin kansa -lehden väliin on joku tehnyt jekkuja ja esim. piilottanut ruokaa. -
-
Tervattu maito: Täähän on kiinnostava kielellinen normi ainakin euroopassa - mies on mies aina nuoresta miehestä aviomieheen, mutta nainen on neidosta vaimoon. Herää kysymys, miksi toinen brändätään erityissanoill riippuen hänen suhteestaan toiseen sukupuoleen, toinen taas on kaikissa rooleissaan muuttumaton perussanan osalta…
Siksi koska nainen on käsitetty omaisuutena tai muuten miehensä kautta. Esim. Suomen alueella vielä joskus 1700-luvulla oikeudessa ollut nainen oli yleensä holhoajansa nimellä, eli siis tavanomaisesti isän tai aviomiehen. Jos nainen raiskattiln, oikeudessa korvausta haettiin isälle tai miehelle. Neitejä olivat rikkaiden tyttäret, neiti tarkoittaa neitsyttä ja hänen holhoojansa kunnia oli kiinni siitä. Holhooja luovutti kirkon keskikäytävällä holhottavansa omaisuutena, myös hänen seksuaalisuutensa, seuraavalle holhoajalle eli aviomiehelle. -
Itseasiassa: Siksi koska nainen on käsitetty omaisuutena tai muuten miehensä kautta. Esim. Suomen alueella vielä joskus 1700-luvulla oikeudessa ollut nainen oli yleensä holhoajansa nimellä, eli siis tavanomaisesti isän tai aviomiehen. Jos nainen raiskattiln, oikeudessa korvausta haettiin isälle tai miehelle. Neitejä olivat [...]
Onhan noita maita ja kulttuureja missä edelleen ihan sama meno. Ei edes pankkitiliä voi avata ilman aviomiehen lupaa. Ja täysi-ikäisyydestä huolimatta naimattomat naiset tarvii luvan sitten isältä 🤯. Sillä sitä itsenäisyyttä kontrolloidaan. Näitä maita löytyy Euroopastakin eikä tarvi olla muslimimaa. -
Itse käytän poikkeuksetta sanaa puoliso, ellen puhu hänestä nimellä. Tykkään siitä, ettei tarvitse alleviivata suhteen laatua mitenkään (hetero vai homo; avo-, avio- vai joku muu liitto tai suhdetyyppi) ja sana on kaiken lisäksi vielä mukavan lyhytkin. Kumppani on myös ihan hyvä vaihtoehto. Olen itse heteroavioliitossa, mutta en koe tarvetta korostaa asiaa. On myös kiva normalisoida neutraalimpaa kieltä, jotta muissa kuin heteronormatiivisissa suhteissa elävien ei myöskään tarvitse tehdä asiasta numeroa elleivät itse halua.
-
Huomattava mato: Hetkinen - minusta taas mies tarkoittaa nimenomaan aviomiestä ja puoliso on neutraali ja voi olla aviopuoliso, miesystävä tai avopuoliso. Miesystävä on siis musta myös puoliso, eikä ystävä, joka on mies.
Mun näkökulmasta hämmentävää, kun puoliso on nimenomaan minusta hyvin selkeästi aina ihminen, jonka kanssa on virallisesti naimisissa. Ainoastaan lisäämällä siihen sanan avo, siitä tulee muutakin kuin virallinen siviilisääty.Mies taas saattaa olla tai saattaa olla olematta henkilö, jonka kanssa on naimisissa. Naisten kohdalla taas vaimon kanssa ollaan aina naimisissa, jos taas puhutaan naisesta, niin silloin ei olla. Vaimoke toimisi muuten hyvin naiskumppanille, jonka kanssa ei olla naimisissa, mutta itselläni se yhdistyy mm. sanaan korvike ja muihin tällaisiin sanoihin, joilla ilmaistaan jotain huonompaa, vaillinnaisempaa vaihtoehtoa, joten ei kiitos.Yleisesti ottaen huolimatta näistä tulkintaeroista, musta on ihan sama millä nimellä kukin kumppaniaan kutsuu. En keksi tilannetta, jossa kenellekään olisi henkilökohtaisesti väliä, mikä toisten aviosääty on, joten kukin käyttäköön mitä sanaa haluaa. -
Itseä on häirinnyt se, että vanhempi naisväki puhuu joskus (nuoruuden) ystävistään likka- tai tyttökavereina. En tiedä miksi, ehkä se vaan menee niin lähelle tyttöystävää ja sellainen virhetulkintahan saattaisi olla silkka kauhistus tuollekin kansanosalle.
-
Tottelematon unikeko: Itseä on häirinnyt se, että vanhempi naisväki puhuu joskus (nuoruuden) ystävistään likka- tai tyttökavereina. En tiedä miksi, ehkä se vaan menee niin lähelle tyttöystävää ja sellainen virhetulkintahan saattaisi olla silkka kauhistus tuollekin kansanosalle.
Ja sitten jätkä- tai poikakaveri tarkoittaa kuitenkin poikaystävää eikä kaveripoikaa. Tässä taas väistämättä logiikka katoaa johonkin sukupuoliroolien syövereihin. -
Rapee kirsikka: Meillä on käytössä "enemmän kuin tovereita" 😜
Friends with benefits siis 🙂 -
Mä puhun puolitutuille/tuntemattomille aina puolisosta, koska en koe tarvetta eritellä puolisoni sukupuolta ja meidän siviilisäätyämme
-
Jos kokee tunteita oman nimen taivutuksesta, kannattaa todennäköisesti vaihtaa nimeä. Ei tule olemaan sellaista todellisuutta, jossa ihmiset taivuttaisivat nimen oikein ellei siinä ole itsestäänselvä taivutus.
-

Kommentti