Juttuja joukkoliikenteestä, osa 69
Törmäsin bussissa teinipojan ahdinkoon.
Seuraava
Flamingo vie asiakaspalvelun aivan uudelle tasolle. Edellinen
Virpin keksintö pysäyttäisi rikollisen kuin rikollisen.
Flamingo vie asiakaspalvelun aivan uudelle tasolle. Edellinen
Virpin keksintö pysäyttäisi rikollisen kuin rikollisen.
22 kommenttia
-
Siivetön leopardi: Taijan tarina on suomalaisin ikinä.
Lienee ikävää Taijan kannalta olla naimisissa jonkun pölvästin kanssa. -
-
Minullekin on käynyt vähän samalla tavalla kuin tuolle teinille. Olin omissa ajatuksissani, vilkaisin ikkunasta ulos ja luulin näkeväni määränpääpysäkin vilahtavan ohi, joten kiireesti sanoin kuskille että hei minä jään tässä pois. Vasta bussin pysähdyttyä tajusin nähneeni väärin ja oikealle pysäkille oli vielä puoli kilometriä matkaa; ei siinä vaiheessa enää kehdannut sanoa mitään joten kiitin vain kyydistä ja kävelin loppumatkan.
-
Siivetön leopardi: Taijan tarina on suomalaisin ikinä.
Kyllä tuo Reetankin, ja Assin todistaman, tapauksen voisi luokitella niin suomalaiseksi. Ettei vaan aiheuta kellekään harmia ja vaivaa siitä että itse mokasi 😅. -
Mulle kävi kerran niin, että joku toinen matkustaja painoi Stop-nappia ennen mun pysäkkiä, ja se sitten huusikin kuskille että ”väärä pysäkki, en jääkään vielä tässä!”, mutta mun oliskin pitäny jäädä siinä. En kehdannut huudella enää että kyllä pitääkin pysähtyä mun takia 🙈
-
Leuto raadonsyöjä: Lienee ikävää Taijan kannalta olla naimisissa jonkun pölvästin kanssa.
No jos yleisestikin vaimolta kysyy, niin kyllä me miehet ollaan monesti pölvästejä 🤷🏻♂️. Ei ilmeisesti kuitenkaan aina, muuten sitä ois varmaan ex 😅. Ihan perus elämää. -
-
Onneks junissa ei enää oo röökikoppeja. Ne oli yleensä niin täynnä savua, ettei siellä olisi tarvinnut omaa tupakkaa edes sytyttää, jotta olisi saanut ihan riittävän annoksen. Oksetti itseäkin se haju, vaikka olen niissä itsekin käynyt käryttelemässä. Ja koko vaunu haisi jättituhkikselle. Mä jostain syystä tupakoitsijana siedin yllättävän huonosti tupakan hajua, vaikka poltin yli vuosikymmenen. Onneksi jo aikoja sitten tumpannut viimeisen kerran.
-
Hoopo uros: No jos yleisestikin vaimolta kysyy, niin kyllä me miehet ollaan monesti pölvästejä 🤷🏻♂️. Ei ilmeisesti kuitenkaan aina, muuten sitä ois varmaan ex 😅. Ihan perus elämää.
Pölvästeillä vaan on mukavampaa. Aivoja ei ihan aina jaksa käyttää täysillä. :) -
Junien röökikopit oli mahtavia. 15 ihmistä änkee pieneen tilaan, kukaan ei puhu mitään ja jokainen koittaa olla tietämättä, että joku muukin on siellä. Siinä tunsi olevansa Suomessa.
-
Itseasiassa: Onneks junissa ei enää oo röökikoppeja. Ne oli yleensä niin täynnä savua, ettei siellä olisi tarvinnut omaa tupakkaa edes sytyttää, jotta olisi saanut ihan riittävän annoksen. Oksetti itseäkin se haju, vaikka olen niissä itsekin käynyt käryttelemässä. Ja koko vaunu haisi jättituhkikselle. Mä [...]
Joo ne kopit oli ihan hirveitä. Alipaineistettuja ainakin viimeiset, ja aina siellä istui yksi tai kaksi humalaista miestä polttamassa ketjussa. Itsekään en siitä hajusta ikinä tykännyt, mutta kun nikotiinia teki mieli niin pakkohan se oli käydä ottamassa muutamat henkoset. Ja sitten haisi loppupäivän siltä kuin olisi levittänyt "stögiksen" lattialle ja kierinyt siinä. Tosi kiva myös niille matkustajille jotka eivät polttaneet mutta joutuivat istumaan polttajien lähistöllä. -
Siivetön leopardi: Taijan tarina on suomalaisin ikinä.
Emt mutta jos muilla mailla on jotenkin normaalia istua tuntemattoman viereen niin tiiviisti että käsivarret ja reidet painautuu toisiinsa niin en taida enää koskaan poistua maasta. Onneksi tässä nyt oli kyseessä tosiaan se siippa mutta olisi todella karmivaa jos joku tuntematon tekisi noin, sehän on käytännössä samanlainen kehollinen tilanne kuin jos joku tulisi lupaa pyytämättä halailemaan. Itse kun istun jonkun viereen bussissa niin pidän aina huolen että en kuitenkaan koske häneen enempää kuin ehkä vahingossa hipaisten, ja tämä saisi olla mielestäni kaikkialla maailmassa itsestäänselvä käytöstapa. -
Kuumennettu banaani: Mulle kävi kerran niin, että joku toinen matkustaja painoi Stop-nappia ennen mun pysäkkiä, ja se sitten huusikin kuskille että ”väärä pysäkki, en jääkään vielä tässä!”, mutta mun oliskin pitäny jäädä siinä. En kehdannut huudella enää että kyllä pitääkin pysähtyä mun takia 🙈
Toivottavasti en ole minä ollut se huutaja. Olen muutaman kerran tehnyt sen kun väsyneenä painanut vahingossa nappia. -
-
Kuumennettu banaani: Mulle kävi kerran niin, että joku toinen matkustaja painoi Stop-nappia ennen mun pysäkkiä, ja se sitten huusikin kuskille että ”väärä pysäkki, en jääkään vielä tässä!”, mutta mun oliskin pitäny jäädä siinä. En kehdannut huudella enää että kyllä pitääkin pysähtyä mun takia 🙈
Eii, tiedän tuskan! Mullekin on käynyt noin. Senpä takia, jos joskus satun painamaan väärässä kohdassa nappia, niin annan olla. Ehkä joku muu jää pois kyydistä. Jos ei, niin ei se kuski tiedä kuka sitä nappia on painanut! -
Tulin vain kertomaan, että minä tupakoin. Tai ehkä sekin liittyisi aiheeseen liikaa. En pelaa frisbee-golfia. Niin, ettäs tiedätte!
-
Kyllä on oikeasti elämä vaikeaa jos pitää hypätä pois väärällä pysäkillä koska ei uskalla sanoa että painoi vahingossa. Kyllä jokainen näkee päivittäin niin ihmeellisiä asioita mutta ei niitä kyllä kukaan oikeasti ala tuijottamaan, se on vaan siinä omassa pääkopassa että jokainen bussissa oleva alkaisia nauramaan ja osoittelemaan. Suosittelen oikeasti kerran menemään sinne epämukavuus alueelle, eli vaikka vastaamaan tuntemattomaan numeroon tai sanomalla anteeksi tuntemattomalle, jumankauta että elämä helpottuu ja avartuu kun tajuaa että jokainen ympärillä oleva ihminen ei oikeasti ala tuijottamaan osoittelemaan ja nauramaan
-
Rusehtava mäyrä: Kyllä on oikeasti elämä vaikeaa jos pitää hypätä pois väärällä pysäkillä koska ei uskalla sanoa että painoi vahingossa. Kyllä jokainen näkee päivittäin niin ihmeellisiä asioita mutta ei niitä kyllä kukaan oikeasti ala tuijottamaan, se on vaan siinä omassa pääkopassa että jokainen bussissa [...]
Ei kai kukaan luulekaan, että bussissa alettaisiin osoittelemaan ja nauramaan. Turha pysähdys on kuskille vaivaksi ja hidastaa muidenkin matkantekoa, mikä on se nolouden aihe. Ja tietenkään ei voi sanoa, että painoi vahingossa, koska a) joku muu voi olla jäämässä siinä pysäkillä b) sitten ainakin tiedetään, kuka sitä nappia painoi turhaan. -
Juokseva hirmulisko: Eii, tiedän tuskan! Mullekin on käynyt noin. Senpä takia, jos joskus satun painamaan väärässä kohdassa nappia, niin annan olla. Ehkä joku muu jää pois kyydistä. Jos ei, niin ei se kuski tiedä kuka sitä nappia on painanut!
Jos kukaan ei jää kyydistä, tai tule kyytiin, kun bussi pysähtyy, niin hermoheikko kuski lähtee etsimään sitä joka painoi että nyt jonkun on vaan mentävä ulos tai tunnistettava että kävi virhepainallus 😁 -
Kuumennettu banaani: Mulle kävi kerran niin, että joku toinen matkustaja painoi Stop-nappia ennen mun pysäkkiä, ja se sitten huusikin kuskille että ”väärä pysäkki, en jääkään vielä tässä!”, mutta mun oliskin pitäny jäädä siinä. En kehdannut huudella enää että kyllä pitääkin pysähtyä mun takia 🙈
Minulle on käynyt sama pysäkillä... 😩Paitsi että olin juoksin juuri etuoven kohdalle mutta en ehtinyt sen ja ko. henkilön väliin, ennen kuin bussi löi oven kiinni ja ajoi pois. -
Raivo konna: Emt mutta jos muilla mailla on jotenkin normaalia istua tuntemattoman viereen niin tiiviisti että käsivarret ja reidet painautuu toisiinsa niin en taida enää koskaan poistua maasta. Onneksi tässä nyt oli kyseessä tosiaan se siippa mutta olisi todella karmivaa jos joku tuntematon tekisi noin, sehän on käytännössä [...]
No höh, se suomaisuus on siinä, että mökötetään naama tiukasti lasissa kiinni ettei vahingossakaan tarvitsisi moikata sitä vierustoveria. Muissa maissa Taija olisi katsonut kuka siihen istuu eikä mitään tarinaa olisi ollut. -
Toj Karin: Toivottavasti en ole minä ollut se huutaja. Olen muutaman kerran tehnyt sen kun väsyneenä painanut vahingossa nappia.
En ole ikinä tajunnut näitä huutelijoita... miksi? Jos et ole ainoa matkustaja bussissa niin pitäisi olla selvää että siinä voi haluta jäädä muutkin pois. Anna olla ja katso seuraavalla kerralla tarkemmin missä painat. Siihen ei kuskin maailma kaadu jos sen muutaman sekunnin pysähdyksen aikana ei jääkään kukaan pois, kuuluu työhön kunhan nyt ei joku tahallaan sitä stop-nappia turhaan rämpyttele. -
Minäpä heilutin väärälle bussille. Siinä pikkupaniikissa kerkesin jo miettiä, että ookoo menen sinne sitten muutaman pysäkinvälin kun se menee samaa reittiä kuin omani, mutta yritin kuitenkin laittaa kädet ruksiin. Se auttoi! Ehkä se ei ole kuskeille erikoistilanne. Luonnollisesti olin ainoa pysäkillä. Muutenhan olisin joutunut kyytiin. Joskus näkee niitä, jotka heilauttavat bussille, mutta eivät menekään sisään, kun joku muu menee. Sen tuskan helpotuksen voi aistia.
Kommentoi
Kommentti