Naistenhuoneen ovi jäi auki, osa 333
Koska Naistenhuone tietää kaiken, kannattaa ilmoitukset laittaa pois päältä.
56 kommenttia
-
Ymmärsinkö nyt ihan oikein, että Matti joutuu juomaan, koska vastasi kysymysmestarin kysymykseen? Aika epäselvästi selitetyt säännöt.
-
-
Paranormaali kiivi: Ymmärsinkö nyt ihan oikein, että Matti joutuu juomaan, koska vastasi kysymysmestarin kysymykseen? Aika epäselvästi selitetyt säännöt.
Mervi juottaa Matin juoman kysymysmestarille, näin mä ymmärsin. :DTosiaan, kaksikielisyys ei vaadi sitä, että molemmat kielet olisivat äidinkieliä, toinen kieli voi olla vaikkapa koulukieli. Toisaalta lapsi ei välttämättä kehity kaksikieliseksi, vaikka hänellä periaatteessa olisi kaksi äidinkieltä (eli vanhemmat ovat erikielisiä keskenään). Tiedänpä perheen, jossa lapset eivät ole oppineet kunnolla kumpaakaan ns. äidinkieltään, koska perheen yhteinen kieli ja lasten koulukieli on ollut englanti. Tällainen tilanne on kyllä surkea, kielitaito on lapsille korvaamattoman arvokas pääoma, ja lapset oppivat helposti useampaakin kieltä. Nimim. Katkera yksikielinen -
Ei vaan Matti joutuu juomaan koska se vastas kysymysmestarin kysymykseen
-
Johanna oli loistava kysymysmestari, kun noin moni vastasi hänen kysymykseensä. Toivottavasti Elisa, Tuulia, Lotta, Sofia, Rosa, Susanna, Nina, Sanna, Anniina, Maria, Tiia, Ronja, Aino, Kirsi, Niina ja Minttu ymmärsivät juoda.
-
Toisaalta ihan mielenkiintoista nähdä millaisilla tavoilla jokainen kertoo omin sanoin, että Matti juo. Tässähän voi oppia ihmisestä vaikka mitä.
-
-
Oli pakko käydä laskemassa. 54 loppujen lopuksi kertoi, että Matti juo 😂😂😂😂
-
Linn ei vaikuta kovinkaan rennolta tai mukavalta ihmiseltä, jos kaksikieliseksi kutsuminen saa oikeasti pasmat niin sekaisin, että ensin pitää keskustelun toista osapuolta läksyttää (virheellisillä faktoilla kaiken lisäksi!) ja sitten vielä Naistenhuoneelle mennä avautumaan. Onnea hänelle valitsemalleen tielle olla mielensäpahoittajana. Itse kiertäisin kaukaa tuollaisen ihmisen.
-
Riski piirroshahmo: Linn ei vaikuta kovinkaan rennolta tai mukavalta ihmiseltä, jos kaksikieliseksi kutsuminen saa oikeasti pasmat niin sekaisin, että ensin pitää keskustelun toista osapuolta läksyttää (virheellisillä faktoilla kaiken lisäksi!) ja sitten vielä Naistenhuoneelle mennä avautumaan. Onnea hänelle [...]
Vaikuttaa juuri sellaiselta joille joku normaali piirre heissä on koko persoonallisuus -
Olettaminen on yksi tehokkaan kommunikaation kulmakivistä. Olettamisen vain sattuu huomaamaan lähinnä silloin, kun oletus menee pieleen. Kuten Linnin oletus siitä että myös henkilö käyttää sanasta "kaksikielisyys" samaa suppeaa määritelmää kuin hän itse. Ps. Minulla on yksi "pet peeve" (mikä lie suomeksi, lievä ärsytyksen aihe), kun lainataan tekstiä ilman lainausmerkkejä. Tulee olo, että kirjoittaja yrittää näyttää viisaammalta kuin onkaan varastamalla jonkun viisaamman tekstiä. Oonan vastaus on siis suora kopio Wikipedia-artikkelista.
-
Nuo zombikommentoijat ovat kyllä ärsyttäviä. Ei lueta muiden kommentteja ollenkaan kun tärkeintä on vain päästä kirjoittamaan se oma. Yritä siinä sitten sieltä seasta siivilöidä niitä kommentteja joissa on jotain uutta sisältöä.
-
Riski piirroshahmo: Linn ei vaikuta kovinkaan rennolta tai mukavalta ihmiseltä, jos kaksikieliseksi kutsuminen saa oikeasti pasmat niin sekaisin, että ensin pitää keskustelun toista osapuolta läksyttää (virheellisillä faktoilla kaiken lisäksi!) ja sitten vielä Naistenhuoneelle mennä avautumaan. Onnea hänelle [...]
Oisko tämä se sama feissarimoka Linn, joka etti niit kavereita?https://www.feissarimokat.com/2016/11/viehattava-luonne/https://www.feissarimokat.com/2018/10/nain-saat-kavereita/ -
-
Fuck u - päätä kuka juo Fuck me - juo itse Hum - hyräile biisiä, muut arvaa W:n ja U:n merkityksiä en keksi mutta yleensä se joka arvaa saa jakaa kolme hörppyä ja jos kukaan ei arvaa niin hyräilijä juo kolme Noes goes - Nose goes eli viimeinen joka koskee sormella nenäänsä juo. Tällaisia sääntöjä on ainakin itselle joskus vastaan.
-
Introvertti laama: Oli pakko käydä laskemassa. 54 loppujen lopuksi kertoi, että Matti juo 😂😂😂😂
Matilla pieni alkoholiongelma -
Kristitty leijona: Mervi juottaa Matin juoman kysymysmestarille, näin mä ymmärsin. :D Tosiaan, kaksikielisyys ei vaadi sitä, että molemmat kielet olisivat äidinkieliä, toinen kieli voi olla vaikkapa koulukieli. Toisaalta lapsi ei välttämättä kehity kaksikieliseksi, vaikka hänellä periaatteessa olisi kaksi äidinkieltä (eli vanhemmat [...]
Tunnen myös tapauksen, jossa lapset ovat oppineet vain asuinmaansa virallisen kielen, kumpikaan vanhemmista ei ole jaksanut opettaa omaa kieltään lapselle.Ja nyt sama jatkuu seuraavalle sukupolvelle, koska ko. henkilö ei viitsi opettaa omaa äidinkieltään omille lapsilleen. Tai se ”opettaminen” rajoittuu iltasadun lukemiseen omalla kielellään ja välillä koulutyyliin opettamalla joitain sanoja. -
On tuo kaksikielisyys mun mielestä aika vaikea kysymys. En esim. koskaan miettisi itseäni kaksikielisenä, vaikka olen oppinut puhumaan englantia erinomaisesti. Periaatteessa siis joo kaksikielinen, suomea äidinkielenä ja englanti on melkein äidinkielen tasoa, mutta ei se kuitenkaan ihan oikealta kuulosta, että olisin kaksikielinen.
-
Tuli mieleen Linnistä tämä moka vuosien takaa https://www.feissarimokat.com/2018/10/nain-saat-kavereita/ Lieköhän kyseessä sama Linn vai onko tällaisia Linnejä useampikin.
-
Klooriton kuguaari: Jopas oli jäätävää paskaa tuo peli 👎🏻
Matti juo.. -
Ovela jääkarhu: On tuo kaksikielisyys mun mielestä aika vaikea kysymys. En esim. koskaan miettisi itseäni kaksikielisenä, vaikka olen oppinut puhumaan englantia erinomaisesti. Periaatteessa siis joo kaksikielinen, suomea äidinkielenä ja englanti on melkein äidinkielen tasoa, mutta ei se kuitenkaan ihan oikealta kuulosta, että olisin kaksikielinen.
Suomenruotsalaiset ovat usein aidosti kaksikielisiä eli saattavat käyttää samassa lauseessa sekä suomea että ruotsia. -
Tuo, että sadat kommentoivat täsmälleen saman asian, on ehkä raivostuttavin nettiin liittyvä asia. Eikö ihmisille oikeasti tule mieleen tarkistaa edes nopealla vilkaisulla, onko asiaa jo kommentoitu? Ette ole niin ihmeellisiä ja erityislaatuisia, että olisitte ensimmäisenä tai peräti ainoina huomanneet jonkin asian. Erityisesti huvittaa, jos viisi vuotta vanhaan youtube-videoon tms. kommentoidaan, että tää oli muuten näin, vaikka kommentteja täsmälleen samasta asiasta on jo se miljoona. Ei vaan oma ymmärrys riitä.
-
Kaukoparantaja: Matilla pieni alkoholiongelma
Listasin just kaikki tuntemani Matit ja kyllä, pitää paikkansa (lievää paheksuntaa).Sitten tajusin, että törmään näihin Matteihin kun olen kännissä... -
-
Onkohan tuollaisissa peleissä tullut koskaan vaaratilanteita? Esim jos joku tarjoaa kysymysmestarille vaikka suklaata ja se kysyy "eihän se vaan sisällä pähkinää?"
-
Puolisoni vanhemmat ovat virolainen (äiti) ja suomenrotsalainen (isä). Puolisoni indentifioituu suomenruotsalaiseksi (ei virolaissuomenruotsalaiseksi tai muuksi sanahirviöksi). Puolisoni on kaksikielinen ja nämä kielet ovat äidinkieli ruotsi sekä koulussa ja harrastuksissa opittu suomi, jota puhuu täysin äidinkielintasoisesti ja ajattelee suomeksi suomenkielisten kanssa asioidessaan. Viroa ei juuri osaa. Automaatio ei tosiaan ole, että kaksikielisillä nämä kaksi kieltä olisivat vanhempien äidinkielet.
-
Lisäänpä vielä, että puolisoni lapsi on tällä hetkellä kaksikielinen, mutta kehittymässä kolmekieliseksi. Lapsen äidinkieli (isältä) on ruotsi ja on käynyt ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen. Minä tulin lapseni kanssa kuvioihin lapsen ollessa hyvin pieni ja puhumme niin paljon, että lapsi on oppinut kotona lähes ruotsintasoisen suomen ja vaihtaa kieltä lennosta riippuen kenen kanssa puhuu. Lapsen äiti puhuu lapselle omaa äidinkieltään, mutta joutuu käyttämään arjessaan kuitenkin paljon ruotsia, koska hänen kielellään ei pysty asioimaan Suomessa. Tästä johtuen lapsen äidiltä tuleva kolmas kieli tulee hieman ruotsin ja suomen perässä, mutta vaikuttaa että sekin on alkanut vaihtua lennosta, kun vielä jokin aika sitten meiltä soittaessaan lapsi saattoi vastata äidille ruotsiksi tämän puhuessa omaa kieltään. Kyseessä on lapsi joka vasta menee kouluun. Omasta samanikäisestä lapsestani saattaa myös tulla kaksikielinen ihan vain siksi että toinen kotikielistämme on ruotsi. Hän ymmärtää ruotsia niin hyvin, että olen voinut laittaa mm. ruotsinkieliseen uimakouluun. Hän ei kuitenkaan vaihda kieliä lennosta ja joutuu hakemaan sanoja. Meillä kotona käytetään selvästi enemmän suomea, koska se on meidän aikuisten yhteinen kommunikointikieli, koska puolisoni suomi on äidinkielentasoista, kun taas minun ruotsini on ihan vain kiitettävää kouluruotsia B2-kielenä. Tästä syystä minun lapseni ei välttämättä kasva kaksikieliseksi, mutta asia riippuu hänen tulevista harrastuksistaan ja kaverisuhteistaan. Kaksi- ja monikielisyyteen vaikuttaa todella monet eri ympäristötekijät.
-
Ovela jääkarhu: On tuo kaksikielisyys mun mielestä aika vaikea kysymys. En esim. koskaan miettisi itseäni kaksikielisenä, vaikka olen oppinut puhumaan englantia erinomaisesti. Periaatteessa siis joo kaksikielinen, suomea äidinkielenä ja englanti on melkein äidinkielen tasoa, mutta ei se kuitenkaan ihan oikealta kuulosta, että olisin kaksikielinen.
Kaksikielisyys ei tosiaan ole helppo kysymys, ja osittain se on myös identiteettikysymys. Voit ihan hyvin sanoa, että et ole kaksikielinen, jos kerran selvästi tiedostat, että englantisi ei kuitenkaan ole aivan suomen veroinen.Julkea roska: Suomenruotsalaiset ovat usein aidosti kaksikielisiä eli saattavat käyttää samassa lauseessa sekä suomea että ruotsia.
Siinä, että käyttää eri kieliä samassa lauseessa, ei ole kyse kaksikielisyydestä, vaan kyseessä on koodinvaihto. Koodinvaihtoa tekee about jokainen (enkä minä tosiaankaan ole kaksikielinen). -
Julkea roska: Suomenruotsalaiset ovat usein aidosti kaksikielisiä eli saattavat käyttää samassa lauseessa sekä suomea että ruotsia.
Ja miten tämä eroaa muista kaksikielisistä? Miten niin aidosti? Ei siinä suomenruotsissa ole mitään erikoista, kieli siinä missä muutkin. Ja suurin osa suomessa puhuu 2-3 eri kieltä -
P: Tunnen myös tapauksen, jossa lapset ovat oppineet vain asuinmaansa virallisen kielen, kumpikaan vanhemmista ei ole jaksanut opettaa omaa kieltään lapselle.Ja nyt sama jatkuu seuraavalle sukupolvelle, koska ko. henkilö ei viitsi opettaa omaa äidinkieltään omille lapsilleen. Tai se ”opettaminen” rajoittuu iltasadun lukemiseen omalla kielellään ja välillä koulutyyliin opettamalla joitain sanoja.
Tässä nyt ei ole mitään erikoista, näin käy lähes aina viimeistään muutaman sukupolven kuluessa kun muutetaan maasta pysyvästi pois erikieliseen maahan. Eikä tuokaan mitenkään erityisen harvinaista ole että edes ensimmäinen uudessa maassa syntynyt sukupolvi ei opi vanhempiensa kieltä kunnolla, etenkin jos vanhemmilla on keskenään eri kieli ja kotikielenä käytetään vaikka nyt esimerkiksi englantia. Yhdysvallat on hyvä esimerkki, melkein kaikki siellä on maahanmuuttajien jälkeläisiä (paitsi natiivit), eikä ne suomalaisten tai vaikka italialaisten tai puolalaisten siirtolaisten jälkeläiset siellä montaa sukupolvea enää esivanhempiensa kieliä puhuneet vaikka ensimmäiset sukupolvet asuivatkin monesti omissa yhteisöissään. Eikä siis tarvi edes mennä tuonne siirtolaisuuden aikaan vaan ilmiö pätee yhä, kunhan käytin esimerkkinä.Näitä on tutkittukin ja tarkkoja prosentteja en nyt jaksa muistaa, mutta aivan ylivoimaisella valtaosalla se esivanhempien kieli korvautuu uuden kotimaan kielellä 1-3 sukupolven kuluessa täysin. Poikkeuksena tietysti jos muuttaa tarkoituksella johonkin kotikieliseen yhteisöön - esim Quebeciin muuttavan ranskalaisen tai Narvaan muuttavan venäläisen seuraavat sukupolvet voivat ehkä (omista elämänvalinnoistaan riippuen) säilyttää kielen paljon pitempään koska käyttävät sitä pääasiallisena kielenään muuallakin kuin vanhempiensa kanssa kotona. -
Sävelletty tomaatti: wtf
WT. Riitelevät, vaikka ovat samaa mieltä asiasta. -
Ovela jääkarhu: On tuo kaksikielisyys mun mielestä aika vaikea kysymys. En esim. koskaan miettisi itseäni kaksikielisenä, vaikka olen oppinut puhumaan englantia erinomaisesti. Periaatteessa siis joo kaksikielinen, suomea äidinkielenä ja englanti on melkein äidinkielen tasoa, mutta ei se kuitenkaan ihan oikealta kuulosta, että olisin kaksikielinen.
Niin, tuo määritelmä on vähän erikoinen. En minäkään itseäni kaksikieliseksi mieltäisi, vaikka hyvin pystyy englanniksi ajattelemaan, kirjoittamaan tai puhumaan. Mielestäni siinä pitäisi ottaa huomioon se käyttääkö molempia kieliä säännöllisesti, vai onko toinen spesifi satunnaisiin tilanteisiin, jossa sitä nimenomaisesti tarvitaan. -
-
Kirpeä Ahven: Niin, tuo määritelmä on vähän erikoinen. En minäkään itseäni kaksikieliseksi mieltäisi, vaikka hyvin pystyy englanniksi ajattelemaan, kirjoittamaan tai puhumaan. Mielestäni siinä pitäisi ottaa huomioon se käyttääkö molempia kieliä säännöllisesti, vai onko toinen spesifi satunnaisiin tilanteisiin, jossa sitä nimenomaisesti tarvitaan.
Voit tietysti olla tätä mieltä, mutta kaksikielisyyden määritelmä ei kyllä missään tutkimuksessa tai virallisessa yhteydessä ole se, milloin kieltä käytetään. Määrittelyssä käytetään yksilön kielitaitoa ja toisaalta identiteettiä. Jos joku osaa äidinkielen omaisesti kahta kieltä ja kokee itsensä kaksikieliseksi, ei sitä poista se, vaikka käyttäisi kieltä esimerkiksi vain yhden ihmisen kanssa muutaman kerran vuodessa. -
Kaksikielisyys ei tosiaan välttämättä tarkoita vanhempien äidinkieliä. Minusta kuitenkin vaikuttaa siltä, että Linn haluaa korostaa sitä, että hänellä on vain yksi äidinkieli, ei kahta, ja häntä vaivaa oletus siitä, että suomenruotsalaiset olisivat automaattisesti kaksikielisiä. Käytännössä Linnkin vaikuttaa käyttävän suomea sujuvasti ja voisi tällä perusteella pitää itseään kaksikielisenä, vaikka hänellä onkin vain yksi äidinkieli. Toisaalta itse puhun toista, aikuisena opittua kieltä kotikielenäni, mutta en pidä itseäni kaksikielisenä.
-
kävin katsomassa Facebookissa, niin Johanna vastailee vieläkin tohon samaan kysymykseen noin kolmen vastauksen minuuttitahdilla.
-
Introvertti laama: Oli pakko käydä laskemassa. 54 loppujen lopuksi kertoi, että Matti juo 😂😂😂😂
Oliko sama henkilö kertonut tämän useammin kuin kerran? -
Frmthrx: Johanna oli loistava kysymysmestari, kun noin moni vastasi hänen kysymykseensä. Toivottavasti Elisa, Tuulia, Lotta, Sofia, Rosa, Susanna, Nina, Sanna, Anniina, Maria, Tiia, Ronja, Aino, Kirsi, Niina ja Minttu ymmärsivät juoda.
Onneks luin kommentteja. En lukenut nimiä ollenkaan, vaan katoin kuvasta, että sama ihminen vastaa ja vastaa. Ajattelin, että sillä bugas kommentointi ja joutui aina laittamaan uudelleen. :D -
Lahoava piimä: Oisko tämä se sama feissarimoka Linn, joka etti niit kavereita? feissarimokat.com/2016/11/viehattava-luonne feissarimokat.com/2018/10/nain-saat-kavereita
Wou! Ehkä onkin? -
Kristitty leijona: Voit tietysti olla tätä mieltä, mutta kaksikielisyyden määritelmä ei kyllä missään tutkimuksessa tai virallisessa yhteydessä ole se, milloin kieltä käytetään. Määrittelyssä käytetään yksilön kielitaitoa ja toisaalta identiteettiä. Jos joku osaa äidinkielen omaisesti kahta kieltä ja kokee itsensä kaksikieliseksi, ei [...]
Enpä tiennyt että siihen on olemassa ihan virallinen määritelmä. Kuitenkin identiteetti on subjektiivinen kokemus, ja itse pähkäilin mikä voisi olla kaksikielisyyden objektiivinen määritelmä. Tietenkin käytännössä henkilön oman näkemyksen tulee olla se määräävä tekijä. -
Eikös tuo ole se sama Linn joka yhdessä postauksessa yritti etsiä kavereita mutta kukaan ei kelvannut?
-
Kirpeä Ahven: Enpä tiennyt että siihen on olemassa ihan virallinen määritelmä. Kuitenkin identiteetti on subjektiivinen kokemus, ja itse pähkäilin mikä voisi olla kaksikielisyyden objektiivinen määritelmä. Tietenkin käytännössä henkilön oman näkemyksen tulee olla se määräävä tekijä.
Totta kai kaksikielisyydelle on olemassa määritelmä. Eihän sitä voisi muuten tutkia tai tilastoida. Kuten totesit, ihmisen oma kokemus itsestään (= identiteetti) asian lopulta ratkaisee – toki ei nyt ihan miten vaan, ei voi olla kaksikielinen kielessä, jota ei osaa, vaikka kuinka haluaisi. Kuitenkaan se, kuinka paljon tai vähän kieltä käyttää, ei vaikuta kielisyyteen (muuten kuin sen suhteen, pysyykö kielitaito yllä). Sille on oma tutkimusalansa. -
HepomiestenTietotoimisto: Lisäänpä vielä, että puolisoni lapsi on tällä hetkellä kaksikielinen, mutta kehittymässä kolmekieliseksi. Lapsen äidinkieli (isältä) on ruotsi ja on käynyt ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen. Minä tulin lapseni kanssa kuvioihin lapsen ollessa hyvin pieni ja puhumme niin paljon, että lapsi on [...]
Kiitos kaikkien huomioista, asiaan todella vaikuttavat niin monet ympäristötekijät. Itse olimme innokkaina kasvattamassa lastamme niin monikieliseksi kuin suinkin -miksei, se näyttää CV'ssä aika hyvältä jos puhuu kolmea kieltä äidinkielentasoisesti ja paria vierasta vielä päälle. Käytännössä se ei menekään niin sulavasti: lapseni suomi on kauniistikin sanottuna vähän sinnepäin, koska teen kyllä kaiken oppikirjan mukaan -luen sadut ja muut, ja yritän puhua suomea -mutta käytännössä jos autan esim. kotitehtävissä suomeksi ja ne sitten kuitenkin pitäisi olla englanniksi, teen lapseni koulumenestykselle karhunpalveluksen. Ja jos haluan hänen tottelevan *heti* -"PYSÄHDY!!!" kun auto on tulossa -on käytettävä englantia, ei ole aikaa keskustella kielen tärkeydestä. Joten on kuitenkin sitten käynyt niin, että meillä on lapsi, joka puhuu englantia "äidinkielenään", vaikkei se ole kummankaan vanhemman äidinkieli.Itse olen "kaksikielinen" siinä mielessä, että kävin korkeakoulutukseni englanniksi, kotikieleni on englanti, ja jos teen omia muistiinpanoja, ne ovat englanniksi, koska niin on helpompi. Paitsi jos olen ollut Suomessa taas kuukauden pari, jolloin "sisäinen puheeni" alkaakin taas olla suomea. Mutta äidinkieleni on suomi, ei se miksikään muutu -käyttökieleni on "maailmanenglanti" joka ei identifioidu erityisesti mihinkään, en voi englanniksi väittää olevani muuta kuin "ei mistään kotoisin".En toisaalta ole heittänyt pyyhettä kehään lapseni äidinkielen suhteen -tuon hänet taas kesällä Suomeen, ja katsotaan nyt jos kielitilanne kohenisi. On aika säälittävää, jos suomenkielisen äidin lapsi puhuu hoonoo soomee, vaikka toisaalta, on aina asianhaaroja. -
Tohon juomapeliin liittyen oikea vastaus on, että Jaakko juo koska se ei edes ole mukana koko pelissä.
-
Kirpeä Ahven: Enpä tiennyt että siihen on olemassa ihan virallinen määritelmä. Kuitenkin identiteetti on subjektiivinen kokemus, ja itse pähkäilin mikä voisi olla kaksikielisyyden objektiivinen määritelmä. Tietenkin käytännössä henkilön oman näkemyksen tulee olla se määräävä tekijä.
Ei minkään asian objektiivisessa määritelmässä henkilön oma näkemys ole määräävä tekijä. Sana "objektiivinen" tarkoittaa kirjaimellisesti henkilökohtaisesta näkemyksestä riippumatonta. Kaksikielisyys määritetään objektiivisesti tietenkin kielitaidon perusteella. -
Olen paljon tekemisissä Suomen ruotsinkielisten kanssa ja minulla on töiden kautta ollut yhteyksiä Ruotsin suomenkielisiin. En usko kenenkään hallitsevan kahta kieltä äidinkielen tasolla. Ruotsinkielisten suomi on joskus jopa samaa tasoa kuin parhaiden osaajien englanti Suomessa eli oikein hyvää, mutta ei hämää äidinkielenään kieltä puhuvaa, vaikka korostus jätettäisiin arvioimatta. Suomenruotsia he puhuvat varmaankin oikein hyvin, mutta eivät oikeaa ruotsia kuitenkaan. Ruotsissa asuvien "suomenkielisten" suomi on lapsentasoista ja virheellistä eikä ruotsi kokemukseni perusteella yllä äidinkielen tasolle. Uskon, että monilla kaksikielisillä on kaksi erittäin hyvällä tasolla olevaa kieltä, mutta ei yhtään täydellisesti hallitsemaansa kieltä.
-
Kunnon Jenga-peli, kun kesken kaiken pitää alkaa panemaan :o 😱
-
ilq: Onkohan tuollaisissa peleissä tullut koskaan vaaratilanteita? Esim jos joku tarjoaa kysymysmestarille vaikka suklaata ja se kysyy "eihän se vaan sisällä pähkinää?"
Kysymysmestari voi tiedustella asiaa käskymuodossa esim. "Kerro, onko suklaassa pähkinää." Se ei tietenkään takaa, että tarjoaja kertoisi, koska jotkut voivat tulkita kehotuksenkin kysymyksenä. Mutta siinä tapauksessa Kysymysmestarin luulisi ymmärtävän olla syömättä suklaata. -
Selite Laajasti käsittäen kaksikielisyydellä voidaan tarkoittaa kahden kielen käyttämistä vaihdellen kielitaidosta, omaksumistavasta tai -iästä riippumatta. Tiukemman määritelmän mukaan kielitaidon tulisi olla samantasoista molemmissa kielissä ja omaksumisen tapahtuneen syntymästä lähtien yhtäaikaisesti. Termillä voidaan tarkoittaa joko yksilöä tai yhteisöä. (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Kielitiede:kaksikielisyys) Ihan virallisestikin kaksikielisyydellä on kaksi eri laajuuden määritelmää. Minusta Linn ei ole väärässä, jos turhautuu siihen, että toinen vetää johtopäätöksen, että hän on kaksikielinen, vaikka se periaatteessa tuon laajemman määritelmän mukaan voisi niin olla. Tämän termipankin laajemman määritelmän mukaanhan ei ole edes väliä millä tasolla se kielitaito on, kunhan osaat jotenkuten solkottaa. Myöskään se, että osaa kirjoittaa noin hyvää suomea, ei automaattisesti tarkoita, että se "tuntuu" aivoissa samalta kuin äidinkieli. Itse oon opiskellut ruotsiksi ja asunut pitkään ruotsinkielisellä alueella. Osaan käyttää ruotsia oikein sujuvasti enkä ole joutunut enää pitkiin aikoihin kääntämään sitä päässäni suomesta ruotsiksi tai toisinpäin. Silti sen käyttö vie aivoilta enemmän energiaa ja kun saan taas lukea, kirjoittaa tai puhua suomea huomaan miten paljon helpompaa se on. Kielet on aina olleet mulle yksi helpoimpia kouluaineita eli ei ole edes siitä kyse, että olisin työllä ja tuskalla sitä opetellut. Sekin kannattaa muistaa, että vaikka kaksikielisyys on toki monella tavalla objektiivinen asia, niin kielivähemmistöille siinä on aina mukana myös subjektiivinen identiteettimerkitys. Suomenruotsalaisilla on rikas ja vahva kieli-identiteetti ja vaikka suomenkielen käyttäminen ei todellakaan ole suurimmalle osalle mikään ongelma, niin siihen ei samalla tavalla identifioiduta kuin sellaiset kaksikieliset suomenruotsalaiset, joiden vanhemmat ovat erikielisiä ja molemmat kielet on opittu lapsina, jolloin kieli- ja kulttuuri-identiteetti on yleensä laajempi. Tältä pohjalta siis se, että Linn kokee koulusuomen olevan eri asia kuin syntymästä asti kodissa opittu toinen kieli, on täysin validi ajatus. Siinä hän on kyllä minusta väärässä, että ei tule ajatelleeksi sitä, että pienestä pitäen opittu toinen kieli voi toki olla jonkun muunkin kuin vanhemman äidinkieli. Tässäkin ketjussa on useita esimerkkejä siitä. Toki silti ymmärrettävä erhe, koska erikielisten vanhempien kautta kaksikieliseksi tuleminen on se yleisin tapa. Pointtini siis on, että vaikka asioille olisi useampia määritelmiä ja ne kummatkin yhtä valideja sinänsä, minusta ei voida suoraan sanoa, että hahaa, väärässä, jos toinen kokee tiukemman määritelmän paremmaksi. Sekin ON aivan oikea tapa määrittää tätä asiaa. Toki näistä voi keskustella ja Linnkin olisi voinut alkuperäisessä keskustelussaan tai sitten tässä postauksessaa kysyä vastakysymyksenä, että kuinka toinen sitten oikein ymmärtää kaksikielisyyden, koska hänen määritelmänsä mukaan se on näin. Toisaalta hän on myös saattanut kuulla vastaavaa niin monta kertaa, että alkaa jo leipääntyä. Ei kukaan jaksa käydä samaa keskustelua miljoonaa kertaa aina uusien ja uusien ihmisten kanssa.
-
Nyt kyllä alkoi tehdä mieli ladata Facebook ja käydä selittämässä noille että Matti on se joka juo
-
Kaukaa viisas oliivi: Mutta miksi Matti juo?
Höh, no tietysti koska Matti on tyhmä ja vastasi kysymysmestarin kysymykseen vaikka ei olisi pitänut. -
Korpulentti sankari: Nyt kyllä alkoi tehdä mieli ladata Facebook ja käydä selittämässä noille että Matti on se joka juo
Matti just soitteli päässeensä katkolta ja sanoi, ettei juo eikä avaa Facebookia ennen juhannusta. -
Tajusin vasta nyt, että juomapelin esimerkkihenkilöinä käytettiin ikävän osuvasti Mattia ja Merviä.
-
Riski piirroshahmo: Linn ei vaikuta kovinkaan rennolta tai mukavalta ihmiseltä, jos kaksikieliseksi kutsuminen saa oikeasti pasmat niin sekaisin, että ensin pitää keskustelun toista osapuolta läksyttää (virheellisillä faktoilla kaiken lisäksi!) ja sitten vielä Naistenhuoneelle mennä avautumaan. Onnea hänelle [...]
On kuule ihan tyypillistä ruotsinkielisiltä, että ei tämä yllättänyt yhtään. -
kivi: Kiitos kaikkien huomioista, asiaan todella vaikuttavat niin monet ympäristötekijät. Itse olimme innokkaina kasvattamassa lastamme niin monikieliseksi kuin suinkin -miksei, se näyttää CV'ssä aika hyvältä jos puhuu kolmea kieltä äidinkielentasoisesti ja paria vierasta vielä päälle. Käytännössä se ei menekään niin [...]
Meillä on aika samanlainen tilanne sikäli, että lapsella on kaksi "äidinkieltä", mutta kumpikaan niistä ei ole asuinmaamme valtakieli. Meillä erona on kuitenkin se, että kotona ei puhuta tätä valtakieltä eikä mitään muutakaan, vain suomea ja lapsen isän kieltä eli japania. Me vanhemmatkin puhumme toisillemme vain suomea ja japania, ja minun nähdäkseni se on auttanut paljon lastakin. Hän on heti alusta asti tajunnut, että suomi on äidin_kieli ja japani isän kieli, koska me emme koskaan puhu kotona muita kieliä, paitsi jos kylässä on muunkielisiä (harvoin). Luotan siihen, että lapsi ehtii oppia valtakielen päiväkodissa, koulussa ja harrastuksissa riittävän hyvin. Teillä siis haaste suomen ja sen toisen kielen suhteen on ehkä se, että olette tuoneet kotiin myös kolmannen kielen. Toisaalta ymmärrän hyvin – onhan englanti hyödyllinen kieli elämässä. Meillä se tulee olemaan vasta lapsen 4. kieli, jonka opiskelun hän aloittaa 6-vuotiaana koulussa. Tässä maassa kantaväestö puhuu kyllä erittäin hyvää englantia, joten uskon, että lapsikin ehtii sen oppia. Pääseekö teidän lapsenne Suomi-kouluun tai muuhun vastaavaan opetukseen (myös toisen vanhemman kielellä)?
Kommentoi
Kommentti