Facebook-mokat ja muut sosiaalisen median helmet.

Naistenhuoneen ovi jäi auki, osa 43

Afrikan ongelmat on nyt ratkaistu.
Naistenhuoneen ovi jäi auki, osa 43 Julkaisemme seuraavan kerran torstaina 3.1. Hyvää uutta vuotta kaikille!

Arkiston aarre

  • Nimi Juuri nyt
    Tulos: 0 (0 ääntä)

    Kommentti

  • 40 kommenttia

      Ei kommentteja
    1. Tulos: +452 (456 ääntä)
      *vastustaa

      Lainaa

    2. Tulos: +267 (301 ääntä)
      Hyvää uutta vuotta kaikille feissarimokien lukijoille ja ylläpidolle! :)

      Lainaa

    3. Töttöröö 27.12.2018 1:02
      Tulos: +578 (580 ääntä)
      Tuli tosta viimesestä joku kauhuelokuva enemmänkin mieleen.. :D

      Lainaa

    4. Tulos: +282 (288 ääntä)
      Siis antakaa nyt herranjestas Miialle joku palkinto tuosta neronleimauksesta. Miten kukaan ei oo aiemmin tajunnut tuota?!

      Lainaa

    5. Tulos: +160 (172 ääntä)
      Pylynalle: Siis antakaa nyt herranjestas Miialle joku palkinto tuosta neronleimauksesta. Miten kukaan ei oo aiemmin tajunnut tuota?!
      Miia odottaa saletisti nodelin rauhanpalkintoa kädet syyhyten

      Lainaa

    6. Tulos: +280 (298 ääntä)
      Haluaisin adobtoida homon, kiitos.

      Lainaa

    7. Tulos: +192 (194 ääntä)
      Töttöröö: Tuli tosta viimesestä joku kauhuelokuva enemmänkin mieleen..
      Miekin katoin ensin et joku Samara siellä tuijottaa ovisilmästä.

      Lainaa

    8. Tulos: +271 (277 ääntä)
      Traumcity: Haluaisin adobtoida homon, kiitos.
      Vastuutan.

      Lainaa

    9. Perspillu ja hyvät vitut 27.12.2018 5:18
      Tulos: +171 (179 ääntä)
      Ihme ettei Mia ehdottanut että annetaan kaikille miljoona euroa niin ratkastaan köyhyys.

      Lainaa

    10. Tulos: -182 (192 ääntä)
      Turvallisuus hoi tuossa viimeisessä kuvassa.

      Lainaa

    11. Tulos: +118 (130 ääntä)
      Kyllä, koko Afrikan mantereella on jatkuva nälänhätä. Valitettavasti kukaan ei ole vielä keksinyt printata sinne lisää rahaa. Millaistahan olisi olla Miia ja ajatella aina Punaisen Ristin katastrofirahastokeräyksen tai Naisten Pankin kampanjan nähdessäni, että taas siellä "Afrikassa" tarvitaan apua, oli kohde sitten Haiti, Sudan tai Nepal.

      Lainaa

    12. Tulos: +91 (93 ääntä)
      Miia voisi lukaista Rutger Bregmanin kirjan ”Ilmaista rahaa kaikille ja muita ideoita, jotka pelastavat maailman”.

      Lainaa

    13. Tulos: +78 (98 ääntä)
      Näitä Miioja on nähty jo vuosikymmenten ajan. Aina silloin tällöin keksii että maailman nälänhätä ratkeaa yksinkertaisesti painamalla lisää rahaa. Ikään kuin se muka jotenkin maagisesti lisäisi niiden hyödykkeiden määrää joita sillä rahalla voisi ostaa.

      Lainaa

    14. Tulos: +158 (162 ääntä)
      Miia ei tajua nälänhätää, miksei ne ihmiset vaan syö?!

      Lainaa

    15. Tulos: +53 (63 ääntä)
      foo: Näitä Miioja on nähty jo vuosikymmenten ajan. Aina silloin tällöin keksii että maailman nälänhätä ratkeaa yksinkertaisesti painamalla lisää rahaa. Ikään kuin se muka jotenkin maagisesti lisäisi niiden hyödykkeiden määrää joita sillä rahalla voisi ostaa.
      Hyödykkeillä on taipumusta "ilmaantua" sinne missä on rahaa. Toki setelikoneen pyörittäminen ei tuota rahaa, vaan zimbabwe-rahaa.

      Lainaa

    16. Tulos: +22 (58 ääntä)
      Miia on siinä oikeassa, että pankeillehan on annettu oikeus tehdä rahaa. Digitaalisesti laitetaan vain debet ja kredit tileille miljoona, ja hups, rahaa tuli. Kuka vielä luulee, että valtiot painavat seteleitä painoissa, ja raha tulee sieltä, tai että sille olisi vastinetta, kuten ennen?

      Lainaa

    17. Tulos: +45 (57 ääntä)
      Väsynyt: Hyödykkeillä on taipumusta “ilmaantua” sinne missä on rahaa. Toki setelikoneen pyörittäminen ei tuota rahaa, vaan zimbabwe-rahaa.
      Jostakinhan niiden hyödykkeiden on tultava. Kuvitellaan maailma jossa on miljoona euroa rahaa ja miljoona omenaa. Kullakin eurolla voi siis ostaa omenan. Painetaan toinen miljoona euroa rahaa lisää. Maailmassa on nyt siis kaksi miljoonaa euroa rahaa ja miljoona omenaa. Voiko kullakin eurolla edelleen ostaa omenan?

      Lainaa

    18. Tulos: -13 (41 ääntä)
      foo: Jostakinhan niiden hyödykkeiden on tultava. Kuvitellaan maailma jossa on miljoona euroa rahaa ja miljoona omenaa. Kullakin eurolla voi siis ostaa omenan. Painetaan toinen miljoona euroa rahaa lisää. Maailmassa on nyt siis kaksi miljoonaa euroa rahaa ja miljoona omenaa. Voiko kullakin eurolla edelleen ostaa omenan?
      Kyse on halusta. Jos jokainen maa sitoutuisi laittamaan X% BTK:sta kuvitteelisen alue Y:n resursseihin, niin nälänhätä ei olisi ongelma eikä tulisi mitään inflaatiotakaan. Maapallo kun automatisoituu niin duunipaikat katoaa mutta ihmisten perustarpeet ei. Mun mielikuvien utopiassa tulevaisuudessa ravinto saadaan sci-fi tyylisesti pillereistä.

      Lainaa

    19. Tulos: +13 (37 ääntä)
      Miian postausta voisi luulla helposti trolliksi, mut sitten huomaa, että se on postattu naistenhuoneeseen eikä voi olla enää yhtään varma.

      Lainaa

    20. Tulos: +18 (26 ääntä)
      Koska maailma on greedy bitch.

      Lainaa

    21. Kummallista 28.12.2018 0:51
      Tulos: +41 (57 ääntä)
      Olisi kiva tietää, paljonko noihin maihin on yhteensä nakattu rahaa vuosikymmeninä eri maista ja mitä sillä on saatu aikaiseksi, noin niin kuin konkreettisesti, millä on käytännön hyötyä tuhansille tai miljoonille, kuten vaikka vesiverkosto, viemäröintijärjestelmä, jätteenkäsittely...

      Lainaa

    22. Tulos: +40 (46 ääntä)
      traumcity: Kyse on halusta. Jos jokainen maa sitoutuisi laittamaan X% BTK:sta kuvitteelisen alue Y:n resursseihin, niin nälänhätä ei olisi ongelma eikä tulisi mitään inflaatiotakaan. Maapallo kun automatisoituu niin duunipaikat katoaa mutta ihmisten perustarpeet ei. Mun mielikuvien utopiassa tulevaisuudessa ravinto saadaan sci-fi tyylisesti pillereistä.
      X% maiden BKT:sta on niiltä mailta itseltään pois. Ei kovin paljon mutta jotain kuitenkin. Kaiken rahan on tultava jostakin jotta sillä olisi mitään arvoa. Jos vain yhtäkkiä keksitään lisätä rahan määrää maailmassa, niin mitä sillä saadaan aikaan? Bittejä tietokoneiden kiintolevyillä (digitaalinen raha), paperia ja painomustetta sekä metallinpaloja (fyysinen raha eli käteinen). Mitä näistä voi syödä? (No ehkä sitä paperia mutta ei siitä nälkä lähde.) Tätähän on käsitelty jo Aku Ankassakin moneen kertaan. Rahan määrän keinotekoinen lisääminen johtaa siihen että hyödykkeiden kysyntä ylittää tarjonnan, joten on pakko nostaa hintoja ettei jouduta myymään ei-oota. Raha ei ole mikään maaginen ehtymätön hyvän olon lähde vaan ihmisten oma keksintö jolle ihmiset ovat itse keksineet säännöt.

      Lainaa

    23. Tulos: -34 (40 ääntä)
      Ensimmäisessä mokassa oli toki tosi nuori tyttö. Vähän mautonta naureskella.

      Lainaa

    24. Tulos: +14 (40 ääntä)
      Kummallista: Olisi kiva tietää, paljonko noihin maihin on yhteensä nakattu rahaa vuosikymmeninä eri maista ja mitä sillä on saatu aikaiseksi, noin niin kuin konkreettisesti, millä on käytännön hyötyä tuhansille tai miljoonille, kuten vaikka vesiverkosto, viemäröintijärjestelmä, jätteenkäsittely…
      P A L J O N ! Jenkit yms. tuppaa vaan laittaa suoraan rahaa menemään, joka yleensä päätyy korruptoituneissa maissa täysin väärien ihmisten haltuun. Suomi taas on esimerkiksi yksi maista, joka ei suoraan lähetä vain rahaa, vaan täällä päädyssä hommaa tarpeellisia resursseja jotka sitten viedään paikan päälle ja mennään paikalle auttamaan ja opastamaan. Tosin, meni se apu kehitysmaihin missä muodossa tahansa, on se nykyään lähes täysin turhaa. Ei niitä kiinnosta siellä kehittyä tai saada parempia oloja edes maksuttomilla pienillä yleisillä vinkeillä. Kunhan rahaa tulee, se on pääasia.

      Lainaa

    25. Tulos: +27 (35 ääntä)
      Vastustan viikon taukoa feissarimokien julkaisussa. Muutenkin sais tulla uusia useammin.

      Lainaa

    26. Hölmölandia 29.12.2018 9:47
      Tulos: +16 (24 ääntä)
      Vellu: Miia on siinä oikeassa, että pankeillehan on annettu oikeus tehdä rahaa. Digitaalisesti laitetaan vain debet ja kredit tileille miljoona, ja hups, rahaa tuli. Kuka vielä luulee, että valtiot painavat seteleitä painoissa, ja raha tulee sieltä, tai että sille olisi vastinetta, kuten ennen?
      Kyllä sillä valuutalla täytyy olla vastinetta silti, vaikkei sitä fyysisesti olisi painettukaan. Eikä pankit laita miljoonia "hups" digitaalisesti tilille, vaan korkeintaan keskuspankki ja sekin otetaan taseessa huomioon. Yleensä ne ovat joukkovelkakirjoja. Sun ja Miian kannattaisi ehkä vielä vähän tutustua tuohon aiheeseen ennen kommentointia.

      Lainaa

    27. Tulos: -5 (11 ääntä)
      foo: Jostakinhan niiden hyödykkeiden on tultava. Kuvitellaan maailma jossa on miljoona euroa rahaa ja miljoona omenaa. Kullakin eurolla voi siis ostaa omenan. Painetaan toinen miljoona euroa rahaa lisää. Maailmassa on nyt siis kaksi miljoonaa euroa rahaa ja miljoona omenaa. Voiko kullakin eurolla edelleen ostaa omenan?
      Kerroit juuri miksi setelikoneen pyörittäminen tuottaa zimbabwe-rahaa, ei rahaa. Niin, itse "rahalla" ei ole mitään arvoa itsestään. Kuten ei ole kullallakaan. Arvo tulee siitä, että joku on valmis antamaan rahaa vastaan palveluita tai tuotteita. Raha on myös siitä jännä, että sitä on helppo tehdä lisää: sinä lainaat mulle kympin, minä annan sinulle IOUn. Koska IOUlla on jokin arvo, on yhteenlaskettu "rahan" määrä kasvanut.

      Lainaa

    28. Tulos: +3 (7 ääntä)
      Väsynyt: Kerroit juuri miksi setelikoneen pyörittäminen tuottaa zimbabwe-rahaa, ei rahaa. Niin, itse “rahalla” ei ole mitään arvoa itsestään. Kuten ei ole kullallakaan. Arvo tulee siitä, että joku on valmis antamaan rahaa vastaan palveluita tai tuotteita. Raha on myös siitä jännä, että sitä on helppo tehdä lisää: sinä lainaat [...]
      Miten tämä edelleenkään Miian logiikalla ratkaisee nälänhädän, kun rahan määrän lisääminen ei mitenkään maagisesti automaattisesti lisää palveluiden tai tuotteiden määrää?

      Lainaa

    29. Tulos: -4 (10 ääntä)
      Periaatteessa Miian ja muiden tälläisten ihmisten mietinnät ei ole niin kaukaa haettuja, mikäli Sampo-teoriaa sovellettaisiin kehittyviin maihin. Toki ensin Sampo pitäisi saada toimimaan hyvinvointivaltioissa, jotta se voi hierarkisesti levitä ”huonompiin” valtioihin.

      Lainaa

    30. rampe&naukkis 31.12.2018 3:04
      Tulos: +12 (26 ääntä)
      foo: Näitä Miioja on nähty jo vuosikymmenten ajan. Aina silloin tällöin keksii että maailman nälänhätä ratkeaa yksinkertaisesti painamalla lisää rahaa. Ikään kuin se muka jotenkin maagisesti lisäisi niiden hyödykkeiden määrää joita sillä rahalla voisi ostaa.
      Samat Miiat syytävät ruoka-apua, kehitysapua yms. -apua kys. maanosaan, kun sieltä tulevat kouluttautuneet ovat itsekin sanoneet jo vuosikymmeniä sitten, että kaikenmaailman avut pitäisi lopettaa ja Afrikan tulisi ratkaista itse omat ongelmansa. Ongelmanratkaisuihin ei vaan ole motiivia, kun näitä apuja sinne aina syydetään niin hulluko sitä paljon työtä tekee.

      Lainaa

    31. Tulos: +6 (6 ääntä)
      Tätä aihetta rahan painamisesta on käsitelty Feissarimokissa ennenkin: https://www.feissarimokat.com/2012/05/toinen-maailmanpelastaja/

      Lainaa

    32. Tulos: +14 (18 ääntä)
      Mrs mime: Miia odottaa saletisti nodelin rauhanpalkintoa kädet syyhyten
      *rauhampalkintoa

      Lainaa

    33. Tulos: +2 (8 ääntä)
      foo: Miten tämä edelleenkään Miian logiikalla ratkaisee nälänhädän, kun rahan määrän lisääminen ei mitenkään maagisesti automaattisesti lisää palveluiden tai tuotteiden määrää?
      Minä käsitin asian niin, että sitä rahaa rahdataan maahan dollareina. Jolloin rahan määrän lisääminen k.o. paikassa "maagisesti" lisää tuotteiden määrää. Voikin kysyä mitä "raha" mielstäsi on. Onko monopoliraha rahaa, entäs zimbabwen-mikälie? Kuten sanoin, rahalla itsellään ei ole mitään arvoa, esim. jos olette yksin korvessa.

      Lainaa

    34. Tulos: +2 (18 ääntä)
      Väsynyt: Hyödykkeillä on taipumusta “ilmaantua” sinne missä on rahaa. Toki setelikoneen pyörittäminen ei tuota rahaa, vaan zimbabwe-rahaa.
      Oikeastaan ongelma on siinä, että näillä alueilla, missä jatkuva nälänhätä vaivaa, ei ole rahaa ostaa tuotantovälineitä. Tosiasiassa nälänhätä ratkeaisi yksinkertaisimmin sillä, että näille nälänhädästä kärsiville alueille vietäisiin rahan ja ruoan sijasta kortsuja ja E-pillereitä.

      Lainaa

    35. Tulos: +2 (6 ääntä)
      traumcity: Kyse on halusta. Jos jokainen maa sitoutuisi laittamaan X% BTK:sta kuvitteelisen alue Y:n resursseihin, niin nälänhätä ei olisi ongelma eikä tulisi mitään inflaatiotakaan. Maapallo kun automatisoituu niin duunipaikat katoaa mutta ihmisten perustarpeet ei. Mun mielikuvien utopiassa tulevaisuudessa ravinto saadaan sci-fi tyylisesti pillereistä.
      Tässä nyt oli oikeastaan ihan kaikki väärin. Ilman inflaatiota nykyisenkaltainen lainatalous ei toimi - lisäksi tietyn rahamäärän syytäminen taluosalueen ulkopuolelle johtaa deflaatioon. Inflaatio on lainavetoisessa taloudessa se asia, mikä luo sitä konkreettista omaisuutta/hyödykettä/varallisuutta, ja mikä ainakin periaatteellisella tasolla mahdollistaa vastikkeettoman rahan/hyödykkeen syytämisen taluosalueen ulkopuolelle.

      Lainaa

    36. Tulos: +14 (14 ääntä)
      Bisnes: Oikeastaan ongelma on siinä, että näillä alueilla, missä jatkuva nälänhätä vaivaa, ei ole rahaa ostaa tuotantovälineitä. Tosiasiassa nälänhätä ratkeaisi yksinkertaisimmin sillä, että näille nälänhädästä kärsiville alueille vietäisiin rahan ja ruoan sijasta kortsuja ja E-pillereitä.
      Tätä on kokeiltu. Ei toimi, niin kauan kuin lapsi nähdään tuottavan perheeseen lisää tuloja.

      Lainaa

    37. Arkkienkeli 2.1.2019 17:38
      Tulos: +7 (9 ääntä)
      foo: X% maiden BKT:sta on niiltä mailta itseltään pois. Ei kovin paljon mutta jotain kuitenkin. Kaiken rahan on tultava jostakin jotta sillä olisi mitään arvoa. Jos vain yhtäkkiä keksitään lisätä rahan määrää maailmassa, niin mitä sillä saadaan aikaan? Bittejä tietokoneiden kiintolevyillä (digitaalinen raha), paperia ja [...]
      Aivan totta. Intiassahan vähän vastaava lähti lentoon ja siinä tunsi itsensä todella rikkaaksi kun katukeittiöstä naan-leipä maksoi 5.5 miljoonaa...

      Lainaa

    38. Tulos: -1 (5 ääntä)
      foo: Näitä Miioja on nähty jo vuosikymmenten ajan. Aina silloin tällöin keksii että maailman nälänhätä ratkeaa yksinkertaisesti painamalla lisää rahaa. Ikään kuin se muka jotenkin maagisesti lisäisi niiden hyödykkeiden määrää joita sillä rahalla voisi ostaa.
      Ei tuo nyt oikeasti niin kaukana ole todellisuudesta esim. USA painaa dollareita omaan rahapuutteeseensa kokoajan. Ei rahan arvoa ole mihinkään kultavarantoon enään sidottu. USA velka on vain n. 22 000 MILJARDIA dollaria. http://www.usdebtclock.org/

      Lainaa

    39. Tulos: -1 (1 ääni)
      eikäkun: Ei tuo nyt oikeasti niin kaukana ole todellisuudesta esim. USA painaa dollareita omaan rahapuutteeseensa kokoajan. Ei rahan arvoa ole mihinkään kultavarantoon enään sidottu. USA velka on vain n. 22 000 MILJARDIA dollaria. http://www.usdebtclock.org/
      Johonkinhan sen rahan arvon täytyy pohjautua, muutenhan riittäisi että maailmassa painetaan lisää rahaa koko ajan ja kaikilla olisi varaa elää kuin jotkut kroisokset.

      Lainaa

    40. Tulos: -1 (7 ääntä)
      foo: Jostakinhan niiden hyödykkeiden on tultava. Kuvitellaan maailma jossa on miljoona euroa rahaa ja miljoona omenaa. Kullakin eurolla voi siis ostaa omenan. Painetaan toinen miljoona euroa rahaa lisää. Maailmassa on nyt siis kaksi miljoonaa euroa rahaa ja miljoona omenaa. Voiko kullakin eurolla edelleen ostaa omenan?
      Toisaalta toisissa maissa on valtavaa ylituotantoa joka päätyy pahimmillaan biojätteeksi. Eli ne kyllä voisi ostaa pois Afrikkaan, mutta ydinongelma eli maan kehittyminen jäisi edelleen tekemättä. Siitähän tässä on kyse, ei nälänhädästä vaan toimivasta järjestelmästä ja infrastruktuurista. Ruoka-apu vaan jatkaa ja pahentaa ongelmaa pitkällä aikavälillä, koska väkimäärä vain lisääntyy ja pursuaa mantereen äyräiltä yli, mereen ja lopulta Juha Sipilän ovelle.

      Lainaa

    Lue lisää

    Kommentoi

    Avatar

    Vastaa

    Nimikone

    Laiskottaako? Täytä nopeasti nimikoneella!

    Avainsanat: kuva, naapurit, ovisilmä, lapsi, Ulla Taalasmaa, kyylä, kerrostalo, adoptio, homot, Afrikka, nälänhätä, raha, inflaatio