Kuukausi ilman unta
Aina, kun kuvittelet asioiden olevan huonosti, jollakin menee vielä huonommin.
Seuraava
Pyykinpesukone yllättää ja ilmaisee mielipiteensä harvinaisen selvästi. Edellinen
Kiitos, Kela. Hyvästi, ateriatuki!
Pyykinpesukone yllättää ja ilmaisee mielipiteensä harvinaisen selvästi. Edellinen
Kiitos, Kela. Hyvästi, ateriatuki!
75 kommenttia
-
Yleensä mokissa väitellään mahdottomista tapahtumista. Hyvinkin pitkät unettomuusjaksot ovat mahdollisia.
-
Ei vaan voi myöntää olevansa väärässä :D on se ihmeellistä
-
-
Täällä toinen joka on viettänyt kuukauden päivät nukkumatta. Toki lepäsin joka yö silmät kiinni sängyssä kuitenkaan nukahtamatta. Nykyään on lääkitys joka auttaa suurimman osan ajasta oikeasti saamaan unen päästä kiinni, mutta silti joskus tulee yli viikon valvomisia putkeen. Tää on juttu jota unenlahjat omaavien on vaikeaa käsittää, ja voin sanoa et kyllä se olo on niin fyysisesti kuin henkisesti aivan ku pystyyn kuolleella kun ei unta saa, mut valitettavasti totta.
-
vasta kuukauden jälkeen päätti että nyt jos menis sairaalaan
-
Kyllä sitä pystyy jos sairastaa Fatal familial insomnia- nimistä tautia. Tosin jos siihen sairastuu niin ei kyllä koko loppuelämän aikana tule nukuttua...
-
Petkele: Yleensä mokissa väitellään mahdottomista tapahtumista. Hyvinkin pitkät unettomuusjaksot ovat mahdollisia.
Juu, mutta kuukauden unettomuusjakso ei ole mahdollinen. -
TTU: Täällä toinen joka on viettänyt kuukauden päivät nukkumatta. Toki lepäsin joka yö silmät kiinni sängyssä kuitenkaan nukahtamatta. Nykyään on lääkitys joka auttaa suurimman osan ajasta oikeasti saamaan unen päästä kiinni, mutta silti joskus tulee yli viikon valvomisia putkeen. Tää on juttu jota unenlahjat omaavien on vaikeaa käsittää, ja voin sanoa et kyllä se olo on niin fyysisesti kuin henkisesti aivan ku pystyyn kuolleella kun ei unta saa, mut valitettavasti totta.
Ootko nyt ihan täysin varma ettet kertaakaan nukahtanut vahingossa, edes hetkeksi? -
-
Joo, olen minäkin kärsinyt pahasta unettomuudesta. Sellaisesta, että se on ajoittain vienyt mut sairaalahoitoon. Mutta vaikka se TUNTUU siltä, etten pahimmillaan viikkokausiin nukkunut silmäystäkään, että valvoin yökaudet vain tuijottaen seinää tai kattoa, niin kyllä mä silti torkahtelin välillä itse sitä tajuamatta. Paskaa se unettomuus silti on, yhtä kärsimystä, mut en mä sentään kuvittele mitään valvomisen maailmanennätystä kolkutelleeni.
-
Valvoin kerran huvikseni vuoden. Varmasti! Ei tehny tiukkaakaan.
-
TTU: Täällä toinen joka on viettänyt kuukauden päivät nukkumatta. Toki lepäsin joka yö silmät kiinni sängyssä kuitenkaan nukahtamatta. Nykyään on lääkitys joka auttaa suurimman osan ajasta oikeasti saamaan unen päästä kiinni, mutta silti joskus tulee yli viikon valvomisia putkeen. Tää on juttu jota unenlahjat omaavien on vaikeaa käsittää, ja voin sanoa et kyllä se olo on niin fyysisesti kuin henkisesti aivan ku pystyyn kuolleella kun ei unta saa, mut valitettavasti totta.
Oliko sulla koko kuukauden kaiken aikaa joku vieressä katsomassa, ettet nuku hetkeäkään? Tai oikeastaan ainoan luotettavan seurannan saa vain aivosähkökäyrällä, koska ihminen voi vaipua lyhyeen mikrouneen silmät aukikin. Eikä silloin itsekään tiedä nukahtaneensa hetkeksi. -
kolmen vuorokauden valvottamisen jälkeen ihminen alkaa pakosta nukahdella. Sitä ei vain välttämättä tajua itse. Vaikkei nukkuisi öisin, niin oikeasti aina torkahtelee esim. käydessään vessassa.
-
Jos yhden yön valvominen vastaa jokusen promillen kännejä, niin Maarit on kyllä ollut aika pihalla loppukuusta. Siinä saa kohta lastensuojeluviranomaiset peräänsä, jos on noin hektistä elämää, eikä voi edes huolehtia omasta terveydestä, eikä tietenkään myöskään sen lapsen hyvinvoinnista. Kannattaisi valita valheensa vähän paremmin, joku vielä puolitosissaan antaa Maaritille opetuksen...
-
-
Ihminen alkaa nukahtelemaan kolmen valvotun vuorokauden jälkeen.. ja tämä on asia mitä ei voi estää paitsi ulkoisilla vaikutteilla kuten lääkkeillä tai muilla keinoin pakottamalla. Tai mikäli kärsii Fatal Familia Insomnia -taudista mutta tällöinkin tauti on syönyt hermopäätteet niin että aivot näyttävät reikäjuustolta KAHDEN viikon sisään. Tällöin jäljellä on vain unissakävelevän oloinen tyhjä kuori joka sätkii ja on pois tästä maailmasta, lopulta kuolee. Joten kolmen päivän jälkeen keho vaan alkaa nukahdella. Piste. Et voi kontrolloida sitä enempää kuin pystyt sydäntäsikään. esimerkiksi vessassa istahtaessaan nukahtaa ja ehkä herää parin minuutin kuluttua mutta ei itse tajua nukahtaneensa. Tutkimuksessa tälläisistä nopeista torkahtamisista kertyi useita tunteja unta päivän mittaan koehenkilöillä, jotka olivat unettoman jakson aikana kiinni aivotoimintaa mittaavissa laitteissa. Kuitenkin 11 päivän jälkeen voi tulla jo vakava psykoosi ja kehon tärkeät elintoiminnot alkavat vaikeutua. On sanomattakin selvää että tämän jälkeen päivä päivältä riskit ja haitat vaan pahenee, joten kuukaudenpäiviin pääseminen on kyllä aika mahdotonta niin että siitä selviäisi hengissä. Saatikaan täysijärkisenä SAATIKAAN että siinä olisi käynyt töissä ja hoitanut vakavasti psyykkisesti sairasta lastaan. Ei tälläistä vaan tapahdu.. se on aivan sama et joku väittäis ajaneensa autolla helsingistä shanghaihin ilman tankkaamista välillä, koska oli nyt vaan kiire niin se auto kävi raikkaalla ulkoilmalla! Keho ei toimi ilman unta ja lopulta se vaan leikkaa kiinni. Ja voin luvata että leikkaa kiinni ENNEN kuukauden loppua.
-
Itse olen kärsinyt pahoista nukahtamis- ja univaikeuksista jo yli parikymmentä vuotta ja tosiaan, kaks vuorokautta hereillä ollessa kun on ruvennu lähenee, niin siinä rupee jo päässä semmonen sekamelska, et sitä tulee nukahdeltua jopa silmät auki. Aikamoinen tehonainen, jos kuukauden viettänyt samoilla silmillä... hohhoijjaa.
-
Karpalo: Joo, olen minäkin kärsinyt pahasta unettomuudesta. Sellaisesta, että se on ajoittain vienyt mut sairaalahoitoon. Mutta vaikka se TUNTUU siltä, etten pahimmillaan viikkokausiin nukkunut silmäystäkään, että valvoin yökaudet vain tuijottaen seinää tai kattoa, niin kyllä mä silti torkahtelin välillä itse sitä tajuamatta. Paskaa se unettomuus silti on, yhtä kärsimystä, mut en mä sentään kuvittele mitään valvomisen maailmanennätystä kolkutelleeni.
Testattu valitettavasti myös. Torkahtelemisia "pystyyn", kokoaikainen palelu, ajatukset kiertää kehää. Itse valvoin todella pahan stressin takia, pahin oli vähän alle viikon kestänyt putki, jolloin nukuin yhteensä 10h, vikoina kolmena päivänä tuskin yhtään. Sen jälkeen sain varoa jo seisaaltaan nukahtamista linja-autossa, enkä vielä nyt pari vuotta jälkeenpäinkään ole oikein jaksanut, jos yöunet ovat olleet vähemmän kuin 6h. Jos toi tulee enää ikinä niin hakeudun hoitoon vähemmälläkin. Maarit syystä tai toisesta liioittele ja pahasti. -
En nyt tässä ala elämääni tarkemmin avaamaan, mutta,,, Ja tähän alle listaat kaiken.
-
Petkele: Yleensä mokissa väitellään mahdottomista tapahtumista. Hyvinkin pitkät unettomuusjaksot ovat mahdollisia.
Ja unettomuusjakso on ihan eri asia kuin olla nukkumatta ollenkaan. T.unettomuudesta kärsinyt -
TTU: Täällä toinen joka on viettänyt kuukauden päivät nukkumatta. Toki lepäsin joka yö silmät kiinni sängyssä kuitenkaan nukahtamatta. Nykyään on lääkitys joka auttaa suurimman osan ajasta oikeasti saamaan unen päästä kiinni, mutta silti joskus tulee yli viikon valvomisia putkeen. Tää on juttu jota unenlahjat omaavien on vaikeaa käsittää, ja voin sanoa et kyllä se olo on niin fyysisesti kuin henkisesti aivan ku pystyyn kuolleella kun ei unta saa, mut valitettavasti totta.
Joo, kyllä sä sillonkin oot hetkittäin nukahtanut vaikka siitä ei ehdi mitenkään virkistyä, mutta aivot saa silti sen kaikista välttämättömimmän levon ettet hetken päästä kupsahda. -
Ite oon nauttinut unettomuudesta. En aina, mutta äitini opetti lapsena että jos ei nukuta, niin ei tarvi nukkua. Muistan sen aina kun tulee vaikeuksia. Luen silloin kirjoja, pelaan jotain lautapelejä, selailen lehtiä..tai sitten vaan nautin mun sängystä ja siitä että oon kotona ja mulla on ihana elämä ja voin vaan rentoutua. Ihan sama vaikka oisin seuraavana päivänä väsynyt, sittenpä olen, ei siihen kuole. Ja kyllä, oon "kärsinyt" ihan oikeasta unettomuudesta. Kaikki on vaan kiinni omasta suhtautumisesta asioihin.
-
En tajua miks jonku pitäö vängällö väittää jotaki tollasta, mikä ei oo mahollista. Pakko saada olla joku erikoistapaus.
-
Irma: En nyt tässä ala elämääni tarkemmin avaamaan, mutta,,, Ja tähän alle listaat kaiken.
"no lopetan kommentoinnin" *kommentoi lisää* -
Hitsi, ku ei löydä netistä vanhaa Tieteen Kuvalehden artikkelia liittyen uneen. Luin sen lehdestä varmaan kymmenen vuotta sitten, mutta faktat tuskin on matkalla muuttuneet. Siinä juttu meni kutakuinkin niin, että ihmistä (olisko ollu nuori aikuinen vai teini) pidettiin hereillä väkisin tietyssä huoneessa metelin ym. avulla. Se taisi valvoa siinä ehkä viitisen vuorokautta, mutta jo kolmen vuorokauden jälkeen se alkoi näkemään ja kuvittelemaan harhoja. Sen muistan, että mm. kuvitteli tosissaan olevansa kuuluisa jalkapalloilija. Ja valvomisaika oli kuitenkin noinkin lyhyt. Ajat ei välttämättä paikkaansa pidä, kun en tosiaan muista kunnolla.
-
-
Aikanaan tuli testattua valvomista ihan kahvin voimalla. Yhtenä aamuna kun heräsin, niin kolme seuraavaa yötä meni ilman unta. Neljännen päivän iltana istuskelin kotisohvalla kun joku tuli ulko-ovesta tuomaan mulle jotain pakettia. Se tuli siihen viereen ja ojensin käteni ottaakseni paketin vastaan. Sitten jotenkin havahduin ja tajusin, ettei siellä ollut ketään muuta eikä mitään pakettiakaan. Yksinäni istuin siinä omalla sohvalla kädet ojossa, ottamassa vastaan "ei mitään". Siinä vaiheessa päätin, että eiköhän tämä omalla terveydellä leikkiminen ollut tässä ja seuraavana yönä nukuin oikein pitkät unet.
-
Karpalo: Joo, olen minäkin kärsinyt pahasta unettomuudesta. Sellaisesta, että se on ajoittain vienyt mut sairaalahoitoon. Mutta vaikka se TUNTUU siltä, etten pahimmillaan viikkokausiin nukkunut silmäystäkään, että valvoin yökaudet vain tuijottaen seinää tai kattoa, niin kyllä mä silti torkahtelin välillä itse sitä tajuamatta. Paskaa se unettomuus silti on, yhtä kärsimystä, mut en mä sentään kuvittele mitään valvomisen maailmanennätystä kolkutelleeni.
Sama homma. Oman avioeron jälkeen kärsin hyvinkin pahasta unettomuudesta ja torkahtelin sattumanvaraisesti, vaikka en itse sitä edes tajunnut. Kun katsoin kelloa, niin ärsyynnyin vaan "taas on tunti mennyt, enkä ole nukkunut!" Kun kaveri oli sitten yötä, niin hän lopulta sanoi, että minä torkahtelin kyllä, vaikka en itse näyttänyt sitä ymmärtävän. Tuo tieto jotenkin laukaisi stressin siitä oravanpyörästä ja aloin saada nukuttua öitäni. -
totuuden_torvi: Hitsi, ku ei löydä netistä vanhaa Tieteen Kuvalehden artikkelia liittyen uneen. Luin sen lehdestä varmaan kymmenen vuotta sitten, mutta faktat tuskin on matkalla muuttuneet. Siinä juttu meni kutakuinkin niin, että ihmistä (olisko ollu nuori aikuinen vai teini) pidettiin hereillä väkisin tietyssä huoneessa metelin ym. avulla. Se taisi valvoa siinä ehkä viitisen vuorokautta, mutta jo kolmen vuorokauden jälkeen se alkoi näkemään ja kuvittelemaan harhoja. Sen muistan, että mm. kuvitteli tosissaan olevansa kuuluisa jalkapalloilija. Ja valvomisaika oli kuitenkin noinkin lyhyt. Ajat ei välttämättä paikkaansa pidä, kun en tosiaan muista kunnolla.
Tässä artikkeli. Ennätys on 11 vuorokautta ja 24 minuuttia. Myös oma siippani kärsii ajoittaisesta "unettomuudesta": makkarista kuuluu autuas kuorsaus, mutta kohta keittiöön kömpii silmät ristissä oleva "uneton", joka valittaa, ettei saa unta. Kuinka moni meistä huomaa oman nukahtamisensa? -
123: Ite oon nauttinut unettomuudesta. En aina, mutta äitini opetti lapsena että jos ei nukuta, niin ei tarvi nukkua. Muistan sen aina kun tulee vaikeuksia. Luen silloin kirjoja, pelaan jotain lautapelejä, selailen lehtiä..tai sitten vaan nautin mun sängystä ja siitä että oon kotona ja mulla on ihana elämä ja voin vaan rentoutua. Ihan sama vaikka oisin seuraavana päivänä väsynyt, sittenpä olen, ei siihen kuole. Ja kyllä, oon “kärsinyt” ihan oikeasta unettomuudesta. Kaikki on vaan kiinni omasta suhtautumisesta asioihin.
Ei toikaan kyllä aina pidä paikkaansa. Jos ihmisellä on valmiiksi jo esim. ahdistuneisuus- tai paniikkihäiriö ja/tai paranoidisuutta, siihen lisätty unettomuus voi pahentaa oireita niin helkkaristi ettei siinä pysty kyllä "nauttimaan" vaikka miten "suhtautuisi". Sama koskee epilepsiaa ja migreeniä. Ne voi mennä tosi pahaksi jos ei saa unta. Jos sinulla ei noita ole ja pystyit nauttimaan unettomuudesta, se on hienoa. Mutta ei aina asiat ole asenteesta kiinni. Kaikki on yksilöllistä. -
No niin, jäipä se linkki pois... http://tieku.fi/ihminen/elimisto/unenpuute-tekee-kehostasi-puolustuskyvyttoman-raunion
-
Frisker: Kyllä sitä pystyy jos sairastaa Fatal familial insomnia- nimistä tautia. Tosin jos siihen sairastuu niin ei kyllä koko loppuelämän aikana tule nukuttua…
Juu, eli on fyysisesti mahdollista. Eli on siis väärin sanoa ettei ole. Jos ihminen pystyy sairauden takia elävänä valvomaan niin miksei uniongelmien takia. Olin koukussa bentsoihin koska käytin niitä uneen ja valvoin 17 päivää ketipinoreiden vaikutuksen alaisena. Mutta en usko jos et ole ollut koukussa lääkkeisiin tai sinulla ei ole tätä kyseistä sairautta, ettet nukahtaisi muutamiksi minuuteiksi ainakin kerrallaan. -
Zoil: Tässä artikkeli. Ennätys on 11 vuorokautta ja 24 minuuttia. Myös oma siippani kärsii ajoittaisesta “unettomuudesta”: makkarista kuuluu autuas kuorsaus, mutta kohta keittiöön kömpii silmät ristissä oleva “uneton”, joka valittaa, ettei saa unta. Kuinka moni meistä huomaa oman nukahtamisensa?
Tämä ennätys on kuitenkin joskus 67 valvotuissa olosuhteissa todistettavasti osoitettu. Mahtuu varmaan ihmishistoriaan pidempiäkin unettomuuden jaksoja, joita ei ole arkistoitu. -
123: Ite oon nauttinut unettomuudesta. En aina, mutta äitini opetti lapsena että jos ei nukuta, niin ei tarvi nukkua. Muistan sen aina kun tulee vaikeuksia. Luen silloin kirjoja, pelaan jotain lautapelejä, selailen lehtiä..tai sitten vaan nautin mun sängystä ja siitä että oon kotona ja mulla on ihana elämä ja voin vaan rentoutua. Ihan sama vaikka oisin seuraavana päivänä väsynyt, sittenpä olen, ei siihen kuole. Ja kyllä, oon “kärsinyt” ihan oikeasta unettomuudesta. Kaikki on vaan kiinni omasta suhtautumisesta asioihin.
Niin kuin joku täällä jo mainitsikin, niin ei unettomuuteen oikein voi "suhtautua" hyvin ja siitä todellakin kärsii, jos unettomuus ei ole vapaaehtoista ja jatkuu päiväkausia -
Jeps: Niin kuin joku täällä jo mainitsikin, niin ei unettomuuteen oikein voi “suhtautua” hyvin ja siitä todellakin kärsii, jos unettomuus ei ole vapaaehtoista ja jatkuu päiväkausia. En itsekään unettomuuskaudella yrittänyt erityisesti pakottaa itseäni aluksi nukkumaan, mutta tilanne ei lähtenyt korjaantumaan missään vaiheessa. Hörpin teetä, luin kirjaa, kävin kävelyillä, tein tylsiä tehtäviä, söin melatoniinia, mutta ei sitä voi jatkaa päiväkaupalla. Eikä oikea unettomuus ole kiinni mistään väsymisestä, olin itse aivan kuoleman väsynyt, mutten tosiaankaan pystynyt nukkqhtamaan kuin hetkittäin ja pienissä pätkissä. Ei se ole kiinni "asenteesta".
Jatkan tähän kun lähetin vahingossa kommentin. -
Teininä valvoin kaksi vuorokautta putkeen, kokeilunhalusta. Alkoi olemaan aika levotonta ajatustoimintaa, tai sen puutetta toisen vuorokauden iltana. Pari vuotta sitten lääkäri sekoili nukahtamislääkkeiden reseptin kanssa ja lähetti sen ihan toiseen apteekkiin mitä pyysin, eikä kertonut että oli lähettänyt väärään paikkaan. Kolme viikkoa kesti että itse löysin sen reseptin, piti siis käydä kaikki kaupungin apteekit läpi (ensin odottelin viikon ajan jos se itsestään ilmaantuisi minne piti), ja voin sanoa että nukkuminen oli aikamoisen työn ja tuskan takana. Ensin pyöritään sängyssä n. 5h ja sitten nukahdetaan tunniksi, valvotaan taas vähän aikaa (tai jos on jo aamu niin noustaan ylös "hyvin levätyn yön jälkeen") ja nukahdetaan muutamaksi tunniksi. Sama rumba jokainen yö. Viikossa nukuin ehkä 10h. Hemmetisti aistiharhoja ja olin ihan paranoidi vikalla viikolla. Sen jälkeen on väsyttänyt aina ihan hitosti jos ei saa yhdeksän tunnin yöunia.
-
-
Sitähän ei voi täysin tietää, onko nukkunut vai ei jos ainoastaan itse on todistajana. Itselleni unettomuus ei ole koskaan ollut ongelma, mutta toisinaan minut on tökitty hereille koska olen kuorsannut ja itse olin varma, että en edes ollut ehtinyt nukahtaa.
-
Petkele: Yleensä mokissa väitellään mahdottomista tapahtumista. Hyvinkin pitkät unettomuusjaksot ovat mahdollisia.
Ei ole tuollaiset mahdollisia. Lähisukulainen on työskennellyt lääkärinä Suomen "pahimmissa" mielisairaaloissa, eli missä on vaikeimmat tapaukset. Lähinnä Vanha Waasa ja Niuva. Sieltä muisti tapauksen, jossa eräs herra valvoi kaksi viikkoa yhtä soittoa ja se oli pakko nukuttaa kun ei muu auttanut. Viikatemies oli nimittäin todella lähellä elimistöä tuollaisen valvomisen jälkeen. Kukaan ei ole koskaan missään valvonut kuukautta tässä maailmassa. Ei edes aineilla. -
Zoil: No niin, jäipä se linkki pois… http://tieku.fi/ihminen/elimisto/unenpuute-tekee-kehostasi-puolustuskyvyttoman-raunion
Tämä ei ollut juuri se hakemani artikkeli, mutta kiitti silti linkistä. -
Petkele: Yleensä mokissa väitellään mahdottomista tapahtumista. Hyvinkin pitkät unettomuusjaksot ovat mahdollisia.
Maarit, is that you? -
Hmm: Juu, eli on fyysisesti mahdollista. Eli on siis väärin sanoa ettei ole. Jos ihminen pystyy sairauden takia elävänä valvomaan niin miksei uniongelmien takia. Olin koukussa bentsoihin koska käytin niitä uneen ja valvoin 17 päivää ketipinoreiden vaikutuksen alaisena. Mutta en usko jos et ole ollut koukussa lääkkeisiin tai sinulla ei ole tätä kyseistä sairautta, ettet nukahtaisi muutamiksi minuuteiksi ainakin kerrallaan.
En usko, että olet valvonut täysin 17 vuorokautta. Aivosi ovat kyllä käyneet torkkumassa mikrounia vaikket ole sitä huomannutkaan. Fatal familia insomniassa tietyt hermopäätteet ovat tuhoutuneet ja uni ei tule siksi. -
Örrr: Ei toikaan kyllä aina pidä paikkaansa. Jos ihmisellä on valmiiksi jo esim. ahdistuneisuus- tai paniikkihäiriö ja/tai paranoidisuutta, siihen lisätty unettomuus voi pahentaa oireita niin helkkaristi ettei siinä pysty kyllä “nauttimaan” vaikka miten “suhtautuisi”. Sama koskee epilepsiaa ja migreeniä. Ne voi mennä tosi pahaksi jos ei saa unta. Jos sinulla ei noita ole ja pystyit nauttimaan unettomuudesta, se on hienoa. Mutta ei aina asiat ole asenteesta kiinni. Kaikki on yksilöllistä.
Puhumattakaan siitä, että kukonlaulun aikaan pitää kuitenkin mennä töihin ja olla ihan yhtä tuottava ja tehokas työntekijä oli sitten kuinka väsynyt tahansa. Koska jossain kohtaa se väsymys vaan tulee. Koita siinä sitten "suhtautua", kun aivot on puuroa eikä mikään luonaa ja pomo kiukkuaa. -
Tuli kerran haluamatta valvottua neljä yötä, joista oikeastaan tuli semisti torkuttua yhteensä 15-30 minuuttia. Psykoosiin menin. Ääniä tuli kuultua ja kaikenmoista helvetillistä luultua. Siitä napit naamaan kun vihdoinkin tajusin, että nyt on ongelma. Hitaasti alkoi uni palaamaan, noin tunti tunnilta parin päivän välein. Oli kuitenkin n. 3-4 viikon aika, jolloin tuntui edelleen siltä, etten ollut nukkunut, ja epäilinkin sitä. Mutta kyllä sitä unta vaan alkoi kertymään.
-
123: Ite oon nauttinut unettomuudesta. En aina, mutta äitini opetti lapsena että jos ei nukuta, niin ei tarvi nukkua. Muistan sen aina kun tulee vaikeuksia. Luen silloin kirjoja, pelaan jotain lautapelejä, selailen lehtiä..tai sitten vaan nautin mun sängystä ja siitä että oon kotona ja mulla on ihana elämä ja voin vaan rentoutua. Ihan sama vaikka oisin seuraavana päivänä väsynyt, sittenpä olen, ei siihen kuole. Ja kyllä, oon “kärsinyt” ihan oikeasta unettomuudesta. Kaikki on vaan kiinni omasta suhtautumisesta asioihin.
Kyllä kyllä ja masennuskin on oikeesti ihan kiva olotila, eihän se oo kuin asennekysymys. Huoh... Ei muakaan uniongelmat haittaa niin kovasti silloin, kun olen vapaalla ja voin nukkua milloin tahansa se sattuu onnistumaan. Eikä ole tulospakkoa. Vaan alkaa se nukkumisongelma siitä huolimatta ahdistaa muutaman vuorokauden kuluessa. Sitten se alkaa tuottaa aika suurta ahdistusta, kun pitäisi aamulla lähteä 6.30 töihin ja uni suvaitsee tulla 4.30... Ja pitäisi jaksaa olla tuloksellinen, tarkka ja nopea seuraavat 8-10h. Ei se mitään, yhden päivän jaksaa jotenkuten, mutta jos seuraava yö on samanlainen... -
Lobo: Kyllä kyllä ja masennuskin on oikeesti ihan kiva olotila, eihän se oo kuin asennekysymys. Huoh… Ei muakaan uniongelmat haittaa niin kovasti silloin, kun olen vapaalla ja voin nukkua milloin tahansa se sattuu onnistumaan. Eikä ole tulospakkoa. Vaan alkaa se nukkumisongelma siitä huolimatta ahdistaa muutaman vuorokauden kuluessa. Sitten se alkaa tuottaa aika suurta ahdistusta, kun pitäisi aamulla lähteä 6.30 töihin ja uni suvaitsee tulla 4.30… Ja pitäisi jaksaa olla tuloksellinen, tarkka ja nopea seuraavat 8-10h. Ei se mitään, yhden päivän jaksaa jotenkuten, mutta jos seuraava yö on samanlainen…
Ja sitä seuraava... Sitten alkaa jo se tulos töissäkin olla sellainen, että jos ei ite ole tajunnut mennä lääkäriin vielä, niin esimies passittaa sinne. -
tipi: En usko, että olet valvonut täysin 17 vuorokautta. Aivosi ovat kyllä käyneet torkkumassa mikrounia vaikket ole sitä huomannutkaan. Fatal familia insomniassa tietyt hermopäätteet ovat tuhoutuneet ja uni ei tule siksi.
Jäi mainitsematta että en itsekään usko etten aina välillä nukahdellut, sitä on pöpilässä vähän vaikea tietää kun tuijottaa kattoon. Mutta sen tiedän että viis päivää meni ihan täysin ilman unta -
Itselle riittää usein 5-6 tuntia unta yössä, mutta jos jää vähemmälle, tai unenlaatu on huonoa, niin jo parin yön jälkeen alkaa tärinä ja säikky-olo, jos sen jälkeen vielä valvottaa seuraavan yön, niin saattaa hyvinkin helposti pamahtaa migreeni tai paniikkikohtaus päälle. Yritä siinä sitten "nauttia" unettomuudesta. Ja muistan jonkun tutkimuksen, missä sanottiin, että kaksi viikkoa on se aika, jonka ihminen voi selvitä täysin ilman unta. Ja muistan myös jutun, jossa joku henkilö oli kuollut sairaalan portaille, koska oli kärsinyt unettomuudesta juurikin sen pari viikkoa (pitääpä yrittää etsiä tämä), eli vaikea uskoa, että joku kuukauden valvonut olisi hengissä, saatikka kyennyt huolehtimaan moniongelmaisesta lapsesta...
-
Onko mahdollista itse luulla, ettei ole nukkunut kuukauteen (jos ei tiedä, että se on mahdotonta)? Jos ajattelee, että tuo ihminen on elänyt kuukauden niin, että on tuntunut siltä kuin ei olisi nukkunut, niin varmaan aika hirveä kokemus on ollut, ja kiva kun ihmiset ei huomioi itse asiaa mitenkään vaan alkaa vihaisesti väittelemään, että ei ole mahdollista. Vaikka ei ole mahdollista olla kuukautta nukkumatta, niin voi se kuukausi olla unettomuusongelman takia todella perseestä kuitenkin.
-
Tuo vika kommentti oli kyllä niin asiaton, että tuntuu enemmän se olevan moka tässä entä tuo kuukausi......
-
Mun ystävä kärsii maanis-depressiosta ja maniakautena oli 4vrk hereillä ja sillä meinas sydän hirttää kiinni. Että ei mee kyl kuukauden höpötykset läpi
-
Ai Ketipinoreiden avulla oikein oot valvonu? Nyt on kyllä niin paksua valetta... Jo tuo lääkkeiden tuntemattomuus paljastaa. Ketipinor rauhoittaa ja nukuttaa, käytetään unettomuuden ja psykoosien+skitsofrenian hoidossa. 17 vrk valvominen ilman yhtäkään mikrounen välähdystä on mahdotonta, mutta sama homma Ketipinorit päällä on vaan iso vitsi.
-
Hmm: Juu, eli on fyysisesti mahdollista. Eli on siis väärin sanoa ettei ole. Jos ihminen pystyy sairauden takia elävänä valvomaan niin miksei uniongelmien takia.
Juu, tarkennetaan vielä, että kuten sana fatal tuossa sairauden nimessä kertoo, kyseinen unettomuus päätyy kuolemaan. Nyt meen Wikipedian pohjalla, mutta näyttäisi siltä, että sairastuneet on ihan pihalla jo hyvin pian taudin (oireiden) alkamisesta. Eli voisi sanoa, että ei ole fyysisesti mahdollista valvoa noin pitkään ilman, että se johtaa kuolemaan. Voisin myös arvailla, että koska henkilöillä, jotka eivät sairasta FFI:tä kuolema koittaa nopeammin, voi myös olla mahdollista, että pitkittynyt, melkein kuolemaan johtanut valvominen vahingoittaisi aivoja. -
Petkele: Yleensä mokissa väitellään mahdottomista tapahtumista. Hyvinkin pitkät unettomuusjaksot ovat mahdollisia.
Joo hyvinkin pitkät ajat on mahdollista, mutta 2vk on täysin max ja sit lähtee jo henki. Psykoosi päällä selkeesti edelleen. -
kodfghj: Onko mahdollista itse luulla, ettei ole nukkunut kuukauteen (jos ei tiedä, että se on mahdotonta)? Jos ajattelee, että tuo ihminen on elänyt kuukauden niin, että on tuntunut siltä kuin ei olisi nukkunut, niin varmaan aika hirveä kokemus on ollut, ja kiva kun ihmiset ei huomioi itse asiaa mitenkään vaan alkaa vihaisesti väittelemään, että ei ole mahdollista. Vaikka ei ole mahdollista olla kuukautta nukkumatta, niin voi se kuukausi olla unettomuusongelman takia todella perseestä kuitenkin.
Nykyään saa koko ajan lukea miehistä jotka luulevat olevansa naisia ja naisista jotka luulevat olevansa miehiä. Kaikkea voi luulla vaikka olisi kuinka mahdotonta. Samalla lailla kuin mielisairaaloista saattaa löytyä ties mitä luulevia. -
-
Kun muutkin valvomiskokeiluistaan kertovat niin tässä vähän poikkeava. Teininä valvoimme ystäväni kanssa huvin päiten reilut kaksi yötä ja päivää eli n. 65-70 tuntia. Meni yllättävän hyvin kun meillä oli seuraa ja touhua yölläkin, ulkoilimme, kokkasimme yöllä yms. Mitään ikäviä tuntemuksia tai harhoja ei tuossa ajassa tullut vaikkemme edes ole maailman tasaisinta porukkaa psyykkisesti. Itse asiassa se tuntui niin "helpolta" että aioimme jatkaa vielä kolmannenkin yön, mutta joskus kolmen aikaan olimme molemmat nukahtaneet. En toki suosittele moista kenellekään enkä pidä mahdottomana että tästä on seurannut joitakin myöhempiä haittoja, mutta välittömiä oireita ei siis tuonvertaisella valvomisella vielä kaikille tule.
-
Luulosairaudet: Nykyään saa koko ajan lukea miehistä jotka luulevat olevansa naisia ja naisista jotka luulevat olevansa miehiä. Kaikkea voi luulla vaikka olisi kuinka mahdotonta. Samalla lailla kuin mielisairaaloista saattaa löytyä ties mitä luulevia.
Tätä välinpitämättömyyttä ihmisen omaan kokemukseen en just ymmärrä. Miltä susta tuntuis elää eri sukupuolen kehossa? Jos sua ei yhtään haittaisi, niin ei kai silti ole mahdotonta ymmärtää, että jollain toisella ehkä on olemassa "sisäinen sukupuoli", vaikka sulle oma sukupuolesi olisikin pelkkää pintaa. Jos ihmisten omia kokemuksia ei pidä minään, niin sitten kaikki muukin on aivan turhaa ja merkityksetöntä. -
Olen ollut itse "nukkumatta" useamman päivän. En muistanut tai tajunnut nukkuneeni ja oli muuten ihan kiitettävät oireet unenpuutteesta. Oli muistaakseni 4-5 päivän kohdalla (luultavasti eivät ole olleet 100% nukkumattomuutta) kun joku kaveri huomautti että nukahdan kirjaimellisesti kesken omien lauseideni. En huomannut itse edes tätä, mutta oli se kuulemma jännää katseltavaa kun joku puhuu ja pitää katsekontaktia ja sitten vaan torkahtaa lyhyeksi hetkeksi ja jatkaa sitten kuin mitään ei olisi tapahtunut.
-
kodfghj: Tätä välinpitämättömyyttä ihmisen omaan kokemukseen en just ymmärrä. Miltä susta tuntuis elää eri sukupuolen kehossa? Jos sua ei yhtään haittaisi, niin ei kai silti ole mahdotonta ymmärtää, että jollain toisella ehkä on olemassa “sisäinen sukupuoli”, vaikka sulle oma sukupuolesi olisikin pelkkää pintaa. Jos ihmisten omia kokemuksia ei pidä minään, niin sitten kaikki muukin on aivan turhaa ja merkityksetöntä.
Sisäinen sukupuoli on ajattelutapa. Tuskin on mahdotonta muuttaa ajattelutapaansa. Sitä voi hetero muuttua homoksi Ja homo heteroksi tarvittaessa, joten tuskin tämäkään on mahdotonta. -
Luulosairaudet: Nykyään saa koko ajan lukea miehistä jotka luulevat olevansa naisia ja naisista jotka luulevat olevansa miehiä. Kaikkea voi luulla vaikka olisi kuinka mahdotonta. Samalla lailla kuin mielisairaaloista saattaa löytyä ties mitä luulevia.
2k17.. Mua niin hävettäis olla sinä.. tai no häpeen sun kaltaisia ihmisiä muutenkin. :) -
Ihmettelijä: Juu, tarkennetaan vielä, että kuten sana fatal tuossa sairauden nimessä kertoo, kyseinen unettomuus päätyy kuolemaan. Nyt meen Wikipedian pohjalla, mutta näyttäisi siltä, että sairastuneet on ihan pihalla jo hyvin pian taudin (oireiden) alkamisesta. Eli voisi sanoa, että ei ole fyysisesti mahdollista valvoa noin pitkään ilman, että se johtaa kuolemaan. Voisin myös arvailla, että koska henkilöillä, jotka eivät sairasta FFI:tä kuolema koittaa nopeammin, voi myös olla mahdollista, että pitkittynyt, melkein kuolemaan johtanut valvominen vahingoittaisi aivoja.
FFI:tä sairastava kyllä pystyy nukkumaan, mutta ongelma on se, että ei pääse NREM-unen ensimmäistä vaihetta pidemmälle, eli aivoja korjaava syvä uni puuttuu kokonaan. -
Ihan sama jos siinä välissä on jotain mikrounia nuokahdellut, jos ei nuku kunnolla kuukauteen niin kyllä se silti unettomuutta on. Ehkä vähän liioiteltua Maaritilta, mutta aika ihmeellistä sekin, jos pitää niin tosissaan ottaa kisaa tollaisestakin asiasta, että pitää alkaa vänkäämään toisen kanssa selvästi vaikeasta ja uuvuttavasta kokemuksesta tuohon sävyyn eikä vaan voi antaa asian olla. :-/
-
Salla: Ihan sama jos siinä välissä on jotain mikrounia nuokahdellut, jos ei nuku kunnolla kuukauteen niin kyllä se silti unettomuutta on. Ehkä vähän liioiteltua Maaritilta, mutta aika ihmeellistä sekin, jos pitää niin tosissaan ottaa kisaa tollaisestakin asiasta, että pitää alkaa vänkäämään toisen kanssa selvästi vaikeasta ja uuvuttavasta kokemuksesta tuohon sävyyn eikä vaan voi antaa asian olla.
Jos kyse olisi ollut siitä, että henkilö oma-aloitteisesti valittelee kuukauden kestänyttä unettomuuttaan, niin sitten asiaan olisi kannattanut suhtautua huomattavasti hienotunteisemmin (ja ohjata hoitoon, jos tilanne on päällä!!!) Kuitenkin tämä tyyppi tuli vastaamaan toisen henkilön kysymykseen siitä, kuinka pitkään on pisimmillään valvonut. Eli tavallaan oli kyse eri asiasta kuin unettomuudesta. Jos tulee suorastaan "lesoilemaan" asioilla,jotka eivät pidä paikkaansa, on mielestäni ihan oikein korjata. Toki ymmärrän, jos unettomuusjakso on päällä, ei ajatus kulje. Jotenkin vaan ymmärsin, että tämä kuukauden unettomuusjakso oli tapahtunut joskus aiemmin. Voin olla toki väärässäkin. -
Itsellä taitaa olla joku 10 päivää pisin aika valveilla nukkumatta minuuttiakaan. Selvinpäin en kyllä ollut ja psykoosi löi viimesinä päivinä ja melkein palelluin kuoliaaksi lumihankeen koska luulin olevani piilossa jotain miehiä jotka jahtasivat mua. Mitään miehiähän ei siis ollut olemassa oikeasti. En suosittele.
-
Pakko myöntää että 52 tunnin valvominen on oma ennätykseni. Mutta mulla oli hyvä syy: juuri ostettu FF7. Tosin nukuinkin perään 23 tuntia.
-
-
Oma ennätys vähän vajaa 4 vuorokautta, ilman päihteitä tai psykoosia; töitä painaen koko aika. Sen kokemuksen viisastuttamana täytyy todeta että: 1) hyi saatana ei koskaan enää 2) kuukausi saattaisi tehdä tiukkaa. _Todella_ tiukkaa.
-
Virallinen ME lienee se jenkkipojan 11 vrk ja tunteja päälle, mutta pari suomalaista ukkoa väittävät valvoneensa huomattavastikin pidempään. Toinen on Toimi Silvo, jonka väitetään valvoneen vajaat kolme viikkoa joskus 60-luvulla, ja toinen on kai vieläkin hengissä oleva "fakiiri" Veli-Matti Lehtikangas. Hänen ennätyksensä on yli 34 vrk, ja koska tieto löytyy Wikipediasta, niin pakkohan siihen on uskoa... Osa hänen ennätyksistään on tehty valvotuissa olosuhteissa, tästä en menisi takuuseen. Jossain haastattelussa kauan sitten hän sanoi, että mitä tahansa muuta ennätystään hän voisi vielä yrittää parantaa, jos joku muu menee ohi, mutta kuukauden valvominen oli niin rankka kokemus, että jos joku sen rikkoo niin saa hänen puolestaan pitää ennätyksensä. https://fi.wikipedia.org/wiki/Veli-Matti_Lehtikangas
-
Lame: FFI:tä sairastava kyllä pystyy nukkumaan, mutta ongelma on se, että ei pääse NREM-unen ensimmäistä vaihetta pidemmälle, eli aivoja korjaava syvä uni puuttuu kokonaan.
Kiitos! Kyseinen tauti oli ennestään vieras. Wikipedian pohjalta kommentoin, kun halusin tarkentaa tuon, ettei kuukautta, saati yli, voi valvoa nukkumatta! -
Ihmettelijä: Kiitos! Kyseinen tauti oli ennestään vieras. Wikipedian pohjalta kommentoin, kun halusin tarkentaa tuon, ettei kuukautta, saati yli, voi valvoa nukkumatta!
Siis kuolematta! -
Joskus katsoin jonkun ohjelman, missä valvotusti seurattiin henkilöä/henkilöitä jotka pysytteli/pidettiin hereillä mahdollisimman pitkään. Huomattiin, että koehenkilö jopa nukahti sekunniksi tai pariksi rattiin itse sitä ollenkaan huomaamatta. Eli hyvää yötä ja kauniita unia kaikille kykeneville!
-
En nyt lähde sen tarkemmin avaamaan, mut vedin viikon+ putkeen piriä pe-seur.lauantai, siitä ei saanu enää nukahdettua ku parin päivän päästä. Oli vähän vaikeeta. Pumppu hakkaa nykyään ihan tuhatta ja sataa aamusta iltaan, beetasalpaajat käytössä ja silleen. Eli varmaan se 11 vrk meni unetta, olis voinu jatkaa vielä pidempäänkin.. onneksi exä tuli vetään takasin tälle pallolle. Olis voinu henki lähtee. Joo, saatoin olla psykoosissakin, mutta erittäin hereillä koko ajan.
-
Voi pahus: En nyt lähde sen tarkemmin avaamaan, mut vedin viikon+ putkeen piriä pe-seur.lauantai, siitä ei saanu enää nukahdettua ku parin päivän päästä. Oli vähän vaikeeta. Pumppu hakkaa nykyään ihan tuhatta ja sataa aamusta iltaan, beetasalpaajat käytössä ja silleen. Eli varmaan se 11 vrk meni unetta, olis voinu jatkaa vielä pidempäänkin.. onneksi exä tuli vetään takasin tälle pallolle. Olis voinu henki lähtee. Joo, saatoin olla psykoosissakin, mutta erittäin hereillä koko ajan.
-
Miuku: Sama homma. Oman avioeron jälkeen kärsin hyvinkin pahasta unettomuudesta ja torkahtelin sattumanvaraisesti, vaikka en itse sitä edes tajunnut. Kun katsoin kelloa, niin ärsyynnyin vaan “taas on tunti mennyt, enkä ole nukkunut!” Kun kaveri oli sitten yötä, niin hän lopulta sanoi, että minä torkahtelin kyllä, vaikka en itse näyttänyt sitä ymmärtävän. Tuo tieto jotenkin laukaisi stressin siitä oravanpyörästä ja aloin saada nukuttua öitäni.
Eksällä oli tapana kiukustua, ettei ollut saanut yhtään nukuttua, jos hänellä oli aikaisempi herätys ja luin kirjaa eli pidin valoa päällä. Ei meinannut millään uskoa, että oli jo tunnin kuorsannut täyttä häkää. Joskus vaan tuntuu siltä, ettei ole yhtään nukkunut vaikka onkin. -
TTU: Täällä toinen joka on viettänyt kuukauden päivät nukkumatta. Toki lepäsin joka yö silmät kiinni sängyssä kuitenkaan nukahtamatta. Nykyään on lääkitys joka auttaa suurimman osan ajasta oikeasti saamaan unen päästä kiinni, mutta silti joskus tulee yli viikon valvomisia putkeen. Tää on juttu jota unenlahjat omaavien on vaikeaa käsittää, ja voin sanoa et kyllä se olo on niin fyysisesti kuin henkisesti aivan ku pystyyn kuolleella kun ei unta saa, mut valitettavasti totta.
Höpö höpö! Ihminen ei pysty tuollaista aikaa olemaan nukkumatta. 3 vrk ja olet psykoosissa tai tajuttomana epileptisen kohtauksen seurauksena. Itse olen kärsinyt myös unettomuudesta puoli vuottakin putkeen ja samanlailla makasin sängyssä silmät kiinni ja siltähän se tuntuu ettet ole nukkunut ollenkaan, mutta kyllä siinä on unta oikeasti ollut välillä. -
kodfghj: Tätä välinpitämättömyyttä ihmisen omaan kokemukseen en just ymmärrä. Miltä susta tuntuis elää eri sukupuolen kehossa? Jos sua ei yhtään haittaisi, niin ei kai silti ole mahdotonta ymmärtää, että jollain toisella ehkä on olemassa “sisäinen sukupuoli”, vaikka sulle oma sukupuolesi olisikin pelkkää pintaa. Jos ihmisten omia kokemuksia ei pidä minään, niin sitten kaikki muukin on aivan turhaa ja merkityksetöntä.
Miten voi elää eri sukupuolen kehossa? Mikä on sukupuoli? Geneettinen perimä. Perimää ei voi muuttaa edes hormonihoidolla tai leikkauksilla. Psyykkistä helpotusta korjaus saattaa tuoda. Saat syntymästäsi joko XX- tai XY-kromosomit, that's it. -
Amfetamiinia käyttäessäni olen valvonut vähän yli 5vrk. Kyllä tuntui sekavalta ja kuulin ääniä, henkinen romahdus oli lähellä. Melkeen kolme vrk teininä ilman kemikaaleja ja sitten nukahin väkisin.
-
Petkele: Yleensä mokissa väitellään mahdottomista tapahtumista. Hyvinkin pitkät unettomuusjaksot ovat mahdollisia.
Ei todellakaan ole, unettomuuteen voi jopa oikeasti kuolla, kuten jutussa mainittiinkin. Pää sekoaa jo viikkoa vähemmälläkin valvomisella. -
TTU: Täällä toinen joka on viettänyt kuukauden päivät nukkumatta. Toki lepäsin joka yö silmät kiinni sängyssä kuitenkaan nukahtamatta. Nykyään on lääkitys joka auttaa suurimman osan ajasta oikeasti saamaan unen päästä kiinni, mutta silti joskus tulee yli viikon valvomisia putkeen. Tää on juttu jota [...]
Voi vittu Maarit 😑
Kommentoi
Kommentti