Hyppy junassa
"Jos junassa hyppää, laskeutuuko samaan kohtaan?"
107 kommenttia
-
Mä niin odotan kommentteja mistä tulee hauskempia kun mokasta :D
-
-
Ei muuta ku Turku-Helsinki 32,13€. 1 h 58 min hyvää hyppyaikaa!
-
-
Jos junan sisällä hyppää, laskeutuu sekä samaan kohtaan että eri kohtaan. Jos hyppyä tarkastellaan junan sisältä, hyppääjä laskeutuu samaan kohtaan, mistä hyppäsi. Mutta jos hyppyä tarkastellaan junan ulkopuolelta, hypätessään henkilö on eri kohdassa kuin alas tullessaan, sillä sekä juna että hyppääjä liikkuvat ulkopuolisen tarkastelijan silmin koko ajan eteenpäin. Sama juttu jos liikkuvan junan sisällä heittää palloa vauhdilla esim. 30km/h, junan sisältä tarkasteltuna pallon nopeus on 30km/h. Mutta jos pallon lentoa tarkastellaan junan ulkopuolelta, pallo liikkuu nopeammin kuin juna.
-
Mao: Niin tai kumpi tuli ensin, muna vai kana?
Muna. Perustelut: Myös dinosaurukset munivat eikä tietääkseni silloin ollut kanoja. :) -
melkeen yhtä hyviä selityksiä ku mitä mulla oli yläasteen fysiikan tunnilla.
-
sayuri: Jos junan sisällä hyppää, laskeutuu sekä samaan kohtaan että eri kohtaan. Jos hyppyä tarkastellaan junan sisältä, hyppääjä laskeutuu samaan kohtaan, mistä hyppäsi. Mutta jos hyppyä tarkastellaan junan ulkopuolelta, hypätessään henkilö on eri kohdassa kuin alas tullessaan, sillä sekä juna että hyppääjä liikkuvat ulkopuolisen tarkastelijan silmin koko ajan eteenpäin. Sama juttu jos liikkuvan junan sisällä heittää palloa vauhdilla esim. 30km/h, junan sisältä tarkasteltuna pallon nopeus on 30km/h. Mutta jos pallon lentoa tarkastellaan junan ulkopuolelta, pallo liikkuu nopeammin kuin juna.
Näinhän se menee... Jotkut saattavat seota, jos juna ei kuljekaan vakionopeudella. :) -
-
Kananmuna on kanan menkat. Hedelmöittynyt kananmuna on kanan abortti, ellei sitä haudota.
-
En haluis tehdä itsestäni yhtä tyhmää mutta jos juna tai joku muu kiihdyttää reilusti ja hyppäät suoraan ilmaan niin laskeudutko sillon eri kohtaan junassa, tai jos juna kiihdyttää just ilmalennon aikana.
-
Mao: Niin tai kumpi tuli ensin, muna vai kana?
Evoluutioteorian mukaan muna, sillä esihistorialliset kana ja kukko, jotka eivät ihan olleet mejän kotikanan ja -kukon kaltaisia, saivat perheenlisäystä, joista yhessä esiintyi mutaatio. Tämä mutaatiokaveri kuoriutui ja kasvoi sellaseks ko mejän höyhenveikko on nykyjään ja sitten se jatko sukuaan. Luomisteorian mukaan... no asiasta voiaan tapella ja jakaa kristityt eri kirkkokuntiin ja olla vaikka sitä mieltä, että muna on perkeleestä. No offense, terkkuja luterilaiselta ;) -
Pepe: En haluis tehdä itsestäni yhtä tyhmää mutta jos juna tai joku muu kiihdyttää reilusti ja hyppäät suoraan ilmaan niin laskeudutko sillon eri kohtaan junassa, tai jos juna kiihdyttää just ilmalennon aikana.
Ajatteleppa asiaa siltä kannalta, että vaikkapa bussi jarruttaa rajusti seistessäsi bussin käytävällä. Mitä tapahtuu? -
Jos juna liikkuu vakionopeudella, laskeutuu samaan paikkaan. Jos juna kiihdyttää tai hidastaa, niin eri paikkaan. Ja tämä tietenkin jos hyppääjän liikkeen suhteuttaa junaan. Jos sen suhteuttaa maanpintaan, hyppääjä liikkuu tietenkin aina eteenpäin. Mut tää on vähän samantekevää kun kysyjä varmaan mietti kysymystä just silleen et miten hyppääjä liikkuu junaan nähden.
-
Ei ole niin vaikeeta. Munkin peruslukiofysiikasta on aikaa jo neljä vuotta
-
mä oon kans vähä miettiny tota.. ja myös sitä, että miks pieru ei katoa autossa, no joo tota oon vähä piänempänä ko nyt miettiny:DD
-
Inertian ansioista, ihminen ei tipu maahan samassa kohtaa missä hyppäsi junasta. Eli ihminen liikkuu vielä hetken junan nopeutta, kunnes ilmanvastus ja maahan törmääminen hidastavat ihmistä.
-
-
Hyppysuunta ratkaisee varmaan aika paljon, mutta oletan, että Camilla tarkoitti junaan nähden hyppyä 90 asteen kulmassa. Tuo on varmaa laskettavissa. Olettaisin, että jos hyppäät 90 asteen kulmassa 120 km tunnissa kulkevasta junasta, ensinnäkintodennäköisesti ainakin loukkaannut ja voit kuollakin, jos pahaan paikkaan osut. Mutta tuntuisi siltä, että maantieteellisesti hyppy menee lähtökohdasta suoraan eteenpäin, jos katsotaan sadasosasekunnin tarkkaa lähtökohta. Mutta en osaa sanoa, aiheuttaako juna sen verran ilmavirtausta, että henkilö kuitenkin liikkuu sivusuunnassa osan matkaa.
-
Tämähän on vähän kuin hissiarvoitus. Jos hissi tippuu hallitsemattomasti ja hyppäät juuri ennen törmäystä murskaannutko vai et (katon tulemista syliin yms. ei huomioida).
-
XYZ: Olettaisin, että jos hyppäät 90 asteen kulmassa 120 km tunnissa kulkevasta junasta, ensinnäkintodennäköisesti ainakin loukkaannut ja voit kuollakin,
Ehheheh. Camilla puhuu kyllä ihan selvästi _junassa_ hyppäämisestä, ei junasta hyppäämisestä. Mietin tätä itse lapsena useasti ja hyppelin aina tilaisuuden tullen junan käytävällä selvittääkseni asian :D -
Olen jo aikuinen joten jos hyppään junassa, lyön pääni kattoon. Saa olla kyllä aika vajaa jos ei osaa ajatella tälläsiä juttuja ilman että aivot nyrjähtää.
-
joo eli tästä paistaa läpi selvästi että tyttö vain esittää tyhmää vaikuttaakseen söpöltä. sen tietää tyhmäkin että jos junassa hyppää niin laskeutuu ihan samaan kohtaan koska fysiikan lait.
-
Miau: Kananmuna on kanan menkat. Hedelmöittynyt kananmuna on kanan abortti, ellei sitä haudota.
Kananmuna on kanan munasolu, ihan tavallisesti ne kanatkin suvullisesti lisääntyy kuten ihmisetkin, eihän ihminenkään hedelmöitä siittiöllään naisen menkkoja vaan sen munasolun. -
jaska_89: joo eli tästä paistaa läpi selvästi että tyttö vain esittää tyhmää vaikuttaakseen söpöltä. sen tietää tyhmäkin että jos junassa hyppää niin laskeutuu ihan samaan kohtaan koska fysiikan lait.
hahaa tää tyhmä on sit fysiikan lakie vastane! putosin puoltoist penkkirivii taaemmas ku hyppäsin junas suoraa ylös. oho. :O -
jeeeeee: Kananmuna on kanan munasolu, ihan tavallisesti ne kanatkin suvullisesti lisääntyy kuten ihmisetkin, eihän ihminenkään hedelmöitä siittiöllään naisen menkkoja vaan sen munasolun.
Hedelmöitymätön munasolu poistuu naisen elimistöstä kuukautisvuodon mukana, joten hedelmöitymättömän kananmunan munimista voi perustellusti verrata kanan kuukautisiin. -
-
Entäs jos, seisoo 100 km/h liikkuvan junan katolla ja ampuu suoraan eteen pyssyllä, josta se luoti lähtee sadan kilometrin tuntivauhdilla?
-
Mä oon varma että jos hyppään tossa asfaltilla ilmaan suoraan ylöspäin niin laskeudun viiden kilometrin päähän länteenpäin koska maapallo pyörii mun jalkojen alta pois.
-
DiipaDaapa, Silloin sen luodin nopeus on hetkellisesti 200 km/h, kunnes ilmanvastus syö.
-
Moa: Eikun siis ampuu eteen, sinne suuntaan minne junakin menee.
-
Entä jos kyseinen henkilö koittas mielummin hypätä junan alle!
-
miettiny: mä oon kans vähä miettiny tota.. ja myös sitä, että miks pieru ei katoa autossa, no joo tota oon vähä piänempänä ko nyt miettiny:DD
Maailman ärsyttävin murre tuo missä tungetaan ä tai a een paikalle. "Piänempi", "hiano". Hyi. -
arvuti: Tämähän on vähän kuin hissiarvoitus. Jos hissi tippuu hallitsemattomasti ja hyppäät juuri ennen törmäystä murskaannutko vai et (katon tulemista syliin yms. ei huomioida).
Murskaannut. http://www.youtube.com/watch?v=xmloyCC7MOY -
DiipaDaapa: Moa: Eikun siis ampuu eteen, sinne suuntaan minne junakin menee.
Edelleen 200km/h. 100km/h + 100km/h = 200km/h. -
kaatakaa kahvia liikkuvassa autossa termarista mukiin niin tämäkin asia selviää. Vaatteet pysyy puhtaana kun mennään tasaista vauhtia. Kiihdyttäessä kastuu paita ja hidastaessa housut
-
Tulevaisuutemme Einsteinit... Ei jumalauta mihin tä maailma on menossa.
-
arvuti: Tämähän on vähän kuin hissiarvoitus. Jos hissi tippuu hallitsemattomasti ja hyppäät juuri ennen törmäystä murskaannutko vai et (katon tulemista syliin yms. ei huomioida).
Siitä ei voi selvitä. Vaikka hyppäät, kuljet edelleen samaa nopeutta kuin putoava hissi. Myytinmurtajatkin testasivat. -
Tämän jälkeen on varmaan hauskaa matkustaa junilla, aina on joku hyppimässä ja testaamassa.
-
Jessica: kandee varmaa hypätä junast c; ok ei kanzi
Kyse oli hyppäämisestä junasSA, ei junaSTA. -
Jessicalta ei varsinaisesti kannata odottaa inessiivin ja elatiivin erottamista toisistaan.
-
opettaja: Mietin tätä itse lapsena useasti ja hyppelin aina tilaisuuden tullen junan käytävällä selvittääkseni asian
Olet siis synnynnäinen tutkijanluonne. Kannattaa kuitenkin varoa mitä tulee tutkineeksi: http://xkcd.com/242/ -
Miau: Kananmuna on kanan menkat. Hedelmöittynyt kananmuna on kanan abortti, ellei sitä haudota.
Anteeks, mutta nyt on ihan pakko korjata, kaikella hyvällä: hedelmöitynyt. Ei hedelmöitTynyt. :) -
Luin itsekin otsikon ensin 'Hyppy junasta'. Noh, voisivat vaikka testata sitäkin: laskeutuuko hyppääjä alapuolella samaan kohtaan, josta on hypännyt, vai kuljettaako junan ilmavirta hyppääjää junan mukana hyppykohdasta eteenpäin?
-
-
Loppuviikosta VR:n junissa kuuluu outoa "tömps... tömps" ääntä.
-
bethos: Maailman ärsyttävin murre tuo missä tungetaan ä tai a een paikalle. “Piänempi”, “hiano”. Hyi.
Niin, olis pitänyt kirjoittaa myös 'piaru'. Sit ei ois ärsyttäny. -
hissihypista sen verran, etta vaikka kuinka hyppaisit, hissi on todennaikoisesti maahansyoksytilanteessa saavuttanut nopeudekseen jotain +80km/h, kun taas sinun jalkalihaksilla ylosponnistamalla saama nopeus ylos(suhteessa hissiin) lienee jotain luokkaa 2km/h. Nopealla matikalla sinun lopullinen nopeus maata kohti syoksyssa on pyoreasti arvioiden +80km/h, yha edelleen. Ongelmaksi ei muodostu se, etta idea ei periaatteessa toimisi, vaan se, etta kellaan ihmisella ei ole likimainkaan vaadittavaa voimaa hypata tarpeeksi kovalla vauhdilla ylospain. Mainittakoot etta jos jalkalihakset tuollaiseen ponnistukseen riittaisivat, lienee helpompaa vain ottaa hissin putoamisen isku vastaan ilman tuota hyppykikkailua, Tama koska ponnistus kiihdyttaa alla olevaa alustaa entista lujempaan vauhtiin kohti maata, jonka takia joudut jalkojen nopeuden suhteessa kroppaasi nostamaan kovemmaksi kuin tasamaalla yrittaessa yhta nopeasti kiihtyvaa hyppya. Aariesimerkkina voisit yrittaa potkaista ilmaa enne laskeutumista. Pelkka tasamaahyppy ei riita, koska sinun on haettava hyvin helposti alta pakenevasta alustasta(ilmasta) tukea, taman voi saavuttaa vain nostamalla jalkojen nopeutta jotta nama kerkeavat sen tuen saada ennenkuin alusta karkaa alta. Hissi olisi huomattavasti helpompi alusta, mutta sama ilmio pakottaisi silti nakemaan jonkin verran ylimaaraista vaivaa verrattuna tavalliseen laskeutumiseen.
-
Ihmiset, mekaniikan peruslait. Jos pudotat pallon liikkuvan junan ikkunasta, putoaako se kohtisuoraan alaspäin?
-
mama: Anteeks, mutta nyt on ihan pakko korjata, kaikella hyvällä: hedelmöitynyt. Ei hedelmöitTynyt.
Väärin väärin. Verbihän on hedelmöitTyä, eiköstä niin olekin. Tästä johdettu adjektiivi on siten hedelmöitTynyt. Vielä tavuttaen he-del-möit-ty-ä. Tadaa! -
sayuri: Jos junan sisällä hyppää, laskeutuu sekä samaan kohtaan että eri kohtaan. Jos hyppyä tarkastellaan junan sisältä, hyppääjä laskeutuu samaan kohtaan, mistä hyppäsi. Mutta jos hyppyä tarkastellaan junan ulkopuolelta, hypätessään henkilö on eri kohdassa kuin alas tullessaan, sillä sekä juna että hyppääjä liikkuvat ulkopuolisen tarkastelijan silmin koko ajan eteenpäin. Sama juttu jos liikkuvan junan sisällä heittää palloa vauhdilla esim. 30km/h, junan sisältä tarkasteltuna pallon nopeus on 30km/h. Mutta jos pallon lentoa tarkastellaan junan ulkopuolelta, pallo liikkuu nopeammin kuin juna.
Alku meni hyvin mutta loppuosa kyllä täyttä puuroa -
Tajuan, että lasketuu samaan kohtaan junan lattialla, mutta en tajua miten! Koska se juna kuitenki liikkuu eikä hypätessä koske siihen junaan, niin miten voi siirtyä ilmassa sen junan mukana?? :D Voisko joku selittää yksinkertasesti? Fysiikka on mulle melko hepreaa.
-
Mutta valaiskaa tyhmää: Jos ihmisen olis mahdollista jäädä "leijumaan" paikallaan ilmaan, siirtyisikö tämän paikka junassa. Eli siis jos henkilö hyppää junan sisällä, hänen paikkansa ei muutu, koska hänen nopeutensa säilyy käytännössä samana kuin junan. Jos taas ihminen jäisi ilmaan ilman mitään "kiinnitystä" junan rakenteisiin, pysähtyisikö hänen nopeutensa (ja paikka junan käytävällä muuttuisi)?
-
gege: Tajuan, että lasketuu samaan kohtaan junan lattialla, mutta en tajua miten! Koska se juna kuitenki liikkuu eikä hypätessä koske siihen junaan, niin miten voi siirtyä ilmassa sen junan mukana?? Voisko joku selittää yksinkertasesti? Fysiikka on mulle melko hepreaa.
Vaikka hyppäät, et sinä pysähdy. Kuljet edelleen samaa vauhtia kuin juna. -
-
mist se muute johtuu et jos kävelee liikkuvas junas tai linkas ni perään päi on tosi helppoo ja nopeeta kävellä mut keulaan päi paljo raskaampaa?
-
gege: Tajuan, että lasketuu samaan kohtaan junan lattialla, mutta en tajua miten! Koska se juna kuitenki liikkuu eikä hypätessä koske siihen junaan, niin miten voi siirtyä ilmassa sen junan mukana?? Voisko joku selittää yksinkertasesti? Fysiikka on mulle melko hepreaa.
Newtonin ensimmäisen lain perusteella kappale jatkaa liikettään mikäli siihen ei kohdistu muita voimia. Eli kun jalkasi koskevat liikkuvan junan lattiaa, sinä liikut sen mukana. Junan sisällä ei ole ilmanvastusta, joten kitka kenkiesi ja junan lattian välillä voidaan jättää huomioimatta, samoin ilmanvastus. Sinuun siis kohdistuu yksi voima: gravitaatio. Juna (+ sinä) liikutte 100km/h. Tasan sillä hetkellä kun hyppäät suoraan ylöspäin, nopeutesi on x km/h ylöspäin ja 100km/h junan menosuuntaan päin. Esimerkiksi jos ajat kolarin ilman turvavyötä, lennät tuulilasista läpi! Sama idea. -
Laitetaanpas nyt hiukan asiaakin näiden päättömien kommenttien joukkoon. Mutta vain hiukan. Moni tekijä vaikuttaa siihen millaisiin liikeratoihin leijaileva ihminen tai esine joutuu junan ilmatilassa. Kaikkein merkittävin asia on matkustamon paineistus. Jos on korkeapaine, ihminen puristuu kokoon ja putoaa kutakuinkin hyppykohtaan. Jos on matalapaine, ihminen ei saa happea mutta sen kompensaationa on pieni siirtymä vaunun takaosaa kohti. Uudemmissa junissa matkustamo on lievästi paineistettu, vanhemmissa paine on sitä mitä sattuu ovenrakosista tulemaan. Käytännössä hypyn aikana tapahtuva siirtymä on kuitenkin häviävän pieni. Sitäpaitsi käytännön kokeiluja haittaa se, että junatkin kulkevat joskus ylä-, joskus alamäkeen, ja sillä taas on merkittävä vaikutus hypätäänkö kohtisuoraan maan vetovoimaa vasten, vai muodostuuko hyppysuunnan ja maan vetovoiman välille kulma eli vinkkeli. Tämän havaitsee selvästi bussissa. Lähiliikenteen bussissa on tasainen lattia, ja jos sellaisessa hyppää, saa helposti turpaansa etenkin jos laskeutuu kanssamatkustajam varpaille. Kaukoliikenteen busseissa lattia viettää tuulilasia kohti, ja sellaisessa hyppääminen johtaa yleensä siihen että jokin alaraajan osa osuu johonkin käsinojaan tms. ja se sattuu ihan hirveesti. Enpä suosittele. Sanoisin kuten Tommi Evilä karsintahypyn jälkeen että ei lentäny mihinkään.
-
Garza: mist se muute johtuu et jos kävelee liikkuvas junas tai linkas ni perään päi on tosi helppoo ja nopeeta kävellä mut keulaan päi paljo raskaampaa?
Käske kaveria sitomaan silmät ja pyörittämään parikertaa ympäri. Kävele eteenpäin, käänny ja kävele taaksepäin. Kyseessä on havaintobias. -
Eikö camilla ole huomannut junissa kylttejä joissa kielletään hyppääminen? Sehän on hengenvaarallista sillä silloin paiskautuu 130-160km/h nopeudella junan takaseinään.
-
Arthur Brown: Käske kaveria sitomaan silmät ja pyörittämään parikertaa ympäri. Kävele eteenpäin, käänny ja kävele taaksepäin. Kyseessä on havaintobias.
mikä?? -
Siis junassa olija liikkuu eteenpäin samalla nopeudella kuin juna, sanotaan nyt vaikka 80km/h. Ihan varmasti putoaa eri kohtaan kun siinä vauhdissa hyppää. Onneksi kuitenkin se juna siinä alla liikkuu samaa vauhtia, joten junaan nähden paikkasi ei juurikaan muutu.
-
No ni. Ajatellaan nyt aluksi junan sijaan vaikkapa autoa. Jos auto lähtisi oikein nopeasti kiihdyttämään vauhtiaan nollasta sataan, painaisi se kyydissä olevan ihmisen tiukasti istuintaan vasten, sillä ihmisen liikkumanopeus muuttuisi myös yhtäkkiä nollasta sataseen. Kun auto sitten jatkaa matkaansa tasaisella 100km/h nopeudella, ei ihminen enää tunnekaan kiihdytyksessä havaittua tukalaa tunnetta, sillä myös ihminen liikkuu nyt auton kanssa samalla tuntinopeudella. Jos auto joutuisi kolariin ja pysähtyisi niille sijoilleen, kyydissä ollut ihminen ja kaikki muu mahdollinen irtaimisto koittaa jatkaa matkaansa samalla nopeudella, ennen kuin jokin pysäyttää vauhdin (turvavyö, tuulilasi, ilmanvastus). Junassa hyppiessä putoat ideaaliolosuhteissa junassa katsottuna siihen mistä ilmaan lähdit. Junan ulkopuolelta katsottuna hyppäät ilmaan ja kuljen ilmassa junan nopeudella sekä junan suuntaan sekä ennen hyppyä, hypyn aikana että hypyn jälkeen. Junan nopeus saattaa kuitenkin hyppysi aikana hieman kiihtyä tai hidastua, tai juna saattaa tehdä pienen mutkan, jolloin junalla on eri kiihtyvyys kuin sinulla, joka jatkat matkaasi samaan suuntaan samalla nopeudella kuin minkä juna on sinulle antanut. Ja mikä se outo leijuntakommentti nimimerkiltä Dumb oikein oli ("Jos ihmisen olis mahdollista jäädä “leijumaan” paikallaan ilmaan, siirtyisikö tämän paikka junassa")? Kai tähän ihmiseen pätevät ne samat fysiikan lait mitkä mahdollistavat myös leijumisen eli kuvitteelliset? Voit itse keksiä mitä leijuvalle ihmiselle tapahtuu... Jos ihminen hyppäisi junassa ilmaan ja alkaisi sitten räpytellä kuvitteellisia kärpäsensiipiään, niin pitäisi kai ensin olettaa, että ihminen on niin kevyt, että pystyy lentämään ilmanvastuksen avulla. Tällöin tulee aiempia tilanteita tarkemmin ottaa huomioon junavaunun ilmavirtaukset. Jos junavaunu olisi suljettu tila, jossa ilma ei pääse virtaamaan, pysyisi ihminenkin ilmassa paikoillaan (olettaen että kärpäsensiipien räpyttely tapahtuisi vain alaspäin siten, että räpytelyllä pidettäisiin ihminen vain ilmassa). Tätä voi verrata esim. henkilöautossa lentävän kärpäsen ja kysymyksen, miksei ilmassa lentävä kärpänen liiskaannu auton liikkuessa takalasiin. Myös ilma auton sisällä on matkalla samaan suuntaan ja samalla nopeudella kuin auto ja ihminen, eikä se pakene kärpäsen siipien alta kuten tilanteessa, jossa auto olisikin avoauto ja ilma virtaisi vapaana matkustajien ympärillä.
-
Pupunen: No ni. Ajatellaan nyt aluksi junan sijaan vaikkapa autoa. Jos auto lähtisi oikein nopeasti kiihdyttämään vauhtiaan nollasta sataan, painaisi se kyydissä olevan ihmisen tiukasti istuintaan vasten, sillä ihmisen liikkumanopeus muuttuisi myös yhtäkkiä nollasta sataseen. Kun auto sitten jatkaa matkaansa tasaisella 100km/h nopeudella, ei ihminen enää tunnekaan kiihdytyksessä havaittua tukalaa tunnetta, sillä myös ihminen liikkuu nyt auton kanssa samalla tuntinopeudella. Jos auto joutuisi kolariin ja pysähtyisi niille sijoilleen, kyydissä ollut ihminen ja kaikki muu mahdollinen irtaimisto koittaa jatkaa matkaansa samalla nopeudella, ennen kuin jokin pysäyttää vauhdin (turvavyö, tuulilasi, ilmanvastus). Junassa hyppiessä putoat ideaaliolosuhteissa junassa katsottuna siihen mistä ilmaan lähdit. Junan ulkopuolelta katsottuna hyppäät ilmaan ja kuljen ilmassa junan nopeudella sekä junan suuntaan sekä ennen hyppyä, hypyn aikana että hypyn jälkeen. Junan nopeus saattaa kuitenkin hyppysi aikana hieman kiihtyä tai hidastua, tai juna saattaa tehdä pienen mutkan, jolloin junalla on eri kiihtyvyys kuin sinulla, joka jatkat matkaasi samaan suuntaan samalla nopeudella kuin minkä juna on sinulle antanut. Ja mikä se outo leijuntakommentti nimimerkiltä Dumb oikein oli (“Jos ihmisen olis mahdollista jäädä “leijumaan” paikallaan ilmaan, siirtyisikö tämän paikka junassa”)? Kai tähän ihmiseen pätevät ne samat fysiikan lait mitkä mahdollistavat myös leijumisen eli kuvitteelliset? Voit itse keksiä mitä leijuvalle ihmiselle tapahtuu… Jos ihminen hyppäisi junassa ilmaan ja alkaisi sitten räpytellä kuvitteellisia kärpäsensiipiään, niin pitäisi kai ensin olettaa, että ihminen on niin kevyt, että pystyy lentämään ilmanvastuksen avulla. Tällöin tulee aiempia tilanteita tarkemmin ottaa huomioon junavaunun ilmavirtaukset. Jos junavaunu olisi suljettu tila, jossa ilma ei pääse virtaamaan, pysyisi ihminenkin ilmassa paikoillaan (olettaen että kärpäsensiipien räpyttely tapahtuisi vain alaspäin siten, että räpytelyllä pidettäisiin ihminen vain ilmassa). Tätä voi verrata esim. henkilöautossa lentävän kärpäsen ja kysymyksen, miksei ilmassa lentävä kärpänen liiskaannu auton liikkuessa takalasiin. Myös ilma auton sisällä on matkalla samaan suuntaan ja samalla nopeudella kuin auto ja ihminen, eikä se pakene kärpäsen siipien alta kuten tilanteessa, jossa auto olisikin avoauto ja ilma virtaisi vapaana matkustajien ympärillä.
Nyt sä sotket lentämisen ja leijumisen. Ne ihmiset jotka osaa leijua, osaa tehdä sen räpyttelemättä. Sitäpaitsi kuvitelluilla kärpäsensiivillä lentäminen on teoreettisestikin mahdotonta, koska kuvitteellinen on epäolevainen ja siis tässä tapauksessa siivetön. Ja siivetönnä en voi lentää, se tiedettiin jo paljon ennen ajanlaskumme alkua. Eino Grön semmoseen johtopäätökseen jostain syystä -
sayuri: Jos junan sisällä hyppää, laskeutuu sekä samaan kohtaan että eri kohtaan. Jos hyppyä tarkastellaan junan sisältä, hyppääjä laskeutuu samaan kohtaan, mistä hyppäsi. Mutta jos hyppyä tarkastellaan junan ulkopuolelta, hypätessään henkilö on eri kohdassa kuin alas tullessaan, sillä sekä juna että hyppääjä liikkuvat ulkopuolisen tarkastelijan silmin koko ajan eteenpäin. Sama juttu jos liikkuvan junan sisällä heittää palloa vauhdilla esim. 30km/h, junan sisältä tarkasteltuna pallon nopeus on 30km/h. Mutta jos pallon lentoa tarkastellaan junan ulkopuolelta, pallo liikkuu nopeammin kuin juna.
Eli jos juna kulkee 30km/h ja heittää palloa 30km/h junan sisällä tulosuuntaan päin, ulkoa päin tarkasteltuna pallo pysyy paikallaan.? -
Mennyt mies: Jep. :) ... Tämähän on muuten vähän kuin se "tiili painaa kilon ja puoli tiiltä" -arvoitus. Asia aukeaa ihan perusfysiikalla (tai -logiikalla), mutta silti jotkut haluavat inttää vastaan ja nolata itsensä.
-
inertia, what's that? pesuskoulufysiikat taas auttamattomasti hukassa
-
Camilla on nyt sitten hyvä ja menee testaamaan. Kertoilkoon kuulumiset sitten sairaalasta miten kävi.
-
mennyt mies: Eli jos juna kulkee 30km/h ja heittää palloa 30km/h junan sisällä tulosuuntaan päin, ulkoa päin tarkasteltuna pallo pysyy paikallaan.?
Pallo pysyy paikallaan maahan sidotun koordinaatiston x-akselilla. Pallo kuitenkin liikkuu y-akselilla alaspäin painovoiman vuoksi ja osuu lopulta junan lattiaan. Olettaen, ettei välillä ole esteitä. -
Junissa hyppiminen tulee ajankohtaiseksi asiaksi mokan myötä. :)
-
No entäpä jos kuvitellaan että suoraan eteenpäin, tasaisessa maastossa, tasaisella vauhdilla, nopeasti liikkuvan junan sisällä olisikin painottomassa tilassa leijuvia ihmisiä ja koira? Leijuisivatko ihmiset paikallaan vai siirtyisivätkö he? Miltä se näyttäisi ulkoapäin.
-
Besserwisser: Väärin väärin. Verbihän on hedelmöitTyä, eiköstä niin olekin. Tästä johdettu adjektiivi on siten hedelmöitTynyt. Vielä tavuttaen he-del-möit-ty-ä. Tadaa!
Kyllä se nyt vaan on hedelmöitynyt! Sitä nimenomaan koulussa taottiin päähän että se on yhdellä t:llä. Ei kannata yrittää päteä jos ei oo faktat tiedossa. -
Luomisteorian mukaan… no asiasta voiaan tapella ja jakaa kristityt eri kirkkokuntiin ja olla vaikka sitä mieltä, että muna on perkeleestä.
Eli ole mitään "luomisteoriaa". Luomisuskoa on. Evoluutioteoria on tieteellinen teora, luomisusko on uskonnollinen käsitys. -
joku: Kyllä se nyt vaan on hedelmöitynyt! Sitä nimenomaan koulussa taottiin päähän että se on yhdellä t:llä. Ei kannata yrittää päteä jos ei oo faktat tiedossa.
Taidat nyt sekoittaa koulussa opitunut opin: miehen sydämeen ei mahdu kuin yksi ämmä. Eli sydämeen kirjoitetaan yhdellä m-kirjaimella, mutta kyllä se hedelmöittynyt on kahdella t-kirjaimella! Älä sä päde, jos muistat noin väärin koulussa opetetut faktat... -
JK: Eli ole mitään “luomisteoriaa”. Luomisuskoa on. Evoluutioteoria on tieteellinen teora, luomisusko on uskonnollinen käsitys.
Teorialla voidaan myös tarkoittaa oletusta, otaksumaa. Teorian ei juuri tarvitse tarkoittaa tieetellistä selitystä. Näin ollen luomisteoria on aivan oikein, uskovaisten oletus maailman synnystä. -
-
Ala-asteella pohdittiin sitä, että jos hyppää tosi korkeelle niin pyöriikö maapallo alta pois?
-
Riita poikki: sekä hedelmöittyä että hedelmöityä ovat kumpikin oikein. Tarkistin asian juuri Kielitoimiston sanakirjasta.
-
Leijuttaa: No entäpä jos kuvitellaan että suoraan eteenpäin, tasaisessa maastossa, tasaisella vauhdilla, nopeasti liikkuvan junan sisällä olisikin painottomassa tilassa leijuvia ihmisiä ja koira? Leijuisivatko ihmiset paikallaan vai siirtyisivätkö he? Miltä se näyttäisi ulkoapäin.
Jos ihmiset olisi junan kiihdyttäessä nopeuttaan kiihdytetty samaan nopeuteen -- niin kuin junan matkusajille yleensä käy -- he jatkaisivat painottomina leijuessaankin yhä samalla nopeudella. Ulkoapäin näyttäisi siltä, että ohi ajaa suurella nopeudella juna, jossa leijuu junan mukana samalla nopeudella kulkevia ihmisiä. -
mennyt mies: Eli jos juna kulkee 30km/h ja heittää palloa 30km/h junan sisällä tulosuuntaan päin, ulkoa päin tarkasteltuna pallo pysyy paikallaan.?
Jep, -
Pepe: En haluis tehdä itsestäni yhtä tyhmää mutta jos juna tai joku muu kiihdyttää reilusti ja hyppäät suoraan ilmaan niin laskeudutko sillon eri kohtaan junassa, tai jos juna kiihdyttää just ilmalennon aikana.
Silloin laskeudut eri kohtaan. Sanotaan vaikka, että juna kulkee eteenpäin 100 km tunnissa. Silloin sinäkin kuljet (junan mukana) eteenpäin 100 km tunnissa. Sitten hyppäät ilmaan, ja samalla hetkellä juna alkaa kiihdyttää. Ilmassa ollessasi mikään voima ei muuta sinun nopeuttasi*, joten sinä liikut edelleen eteenpäin samat 100 km tunnissa. Juna taas liikkuukin nyt kihdytyksen vuoksi hiukan nopeammin, joten se livahtaa hiukan pois altasi. Kun putoat taas lattialle, olet hiukan taaempana junassa kuin silloin, kun hyppäsit ylös. * Tämä ei ole aivan totta. Jos junanvaunussa vallitsisi tyhjiö, asia olisi niin. Käytännössä junanvaunussa on ilmaa, ja ilman vauhti kiihtyy suunnilleen yhtä aikaa junan vauhdin mukana. Vaunussa oleva ilma siis yrittää vetää sinut mukaan junan kiihtyvään liikkeeseen, mutta sen vaikutus on varmaankin vähäinen. Liikut siis junassa taaksepäin ilmasta huolimatta, mutta et ihan niin paljon kuin ilman ilmaa. -
Tässä pitää tietää liikkeen suhteellisuus. Kuukaan ei kierrä Maata vaan vetää sellaista hienoa siniaaltokäyrää Auringon ympäri. Tai no, tarkemmin vetää siniaaltokäyrää siniaaltokäyrällä, joka onkin lopulta käytännössä veikeä hyperbelikäyrä suuremmialle osalle maailmankaikkeuden mahdollisista havaitsijoista.
-
gege: Tajuan, että lasketuu samaan kohtaan junan lattialla, mutta en tajua miten! Koska se juna kuitenki liikkuu eikä hypätessä koske siihen junaan, niin miten voi siirtyä ilmassa sen junan mukana?? Voisko joku selittää yksinkertasesti? Fysiikka on mulle melko hepreaa.
Se johtuu ilmiöstä, jonka nimi on massan jatkavuus eli hienommin sanottuna inertia. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kappale jatkaa suoraviivaista liikettään nopeuttaan muuttamatta, jos kappaleeseen ei vaikuta mikään voima. Jos kappale on paikoillaan eikä siihen vaikuta mikään voima, se jatkaa paikoillaan olemista. Jos kappale liikkuu tietyyn suuntaan tietyllä nopeudella (vaikkapa 100 km tunnissa pohjoiskoilliseen) se jatkaa liikettään siihen suuntaan sillä nopeudella, ellei siihen vaikuta mikään voima, joka poikkeuttaisi sitä pois liikkeestään. Kukaan ei varsinaisesti tiedä, miksi näin on. Mutta niin kappaleet vain käyttäytyvät, se fysiikassa on havaittu. Se näyttäisi siis olevan luonnonlaki, yksi massallisten kappaleiden muuttumaton ominaisuus. Jokainen kappale jatkaa siis suoraviivaista liikettään entiseen suuntaan entisellä nopeudella, ellei siihen vaikuta mikään voima. Nyt kun olet matkustajana junassa, joka kulkee vaikkapa 100 km tunnissa pohjoiskoilliseen, sinä kuljet junan mukana sillä samalla nopeudella. Sitten kun hyppäät junassa ilmaan, ei ole mitään voimaa, joka muuttaisi tuota nopeutta (100 km pohjoiskoilliseen) sinun kohdallasi. Liikut siis edelleen samalla nopeudella samaan suuntaan, niin kuin yllä mainittu fysiikan laki sanoo. Ja myös juna liikkuu edelleen sillä samalla nopeudella samaan suuntaan, eikö niin? Te siis kuljette junan kanssa täsmälleen saman matkan samassa ajassa, ja kun putoat taas lattialle, olet edelleen samassa paikassa junaan nähden. Sinua ehkä hämmentää se, että junan on tasaisessa vauhdissa pysyäkseen koko ajan käytettävä moottoriaan, kun taas sinä jatkat ilmassa menoasi entisellä nopeudella ikään kuin ilmaiseksi. Se,että junan on käytettävä moottoriaan pysyäkseen entisessä nopeudessaan, johtuu kuitenkin vain siitä, että on joitakin ulkoisia tekijöitä, joiden aiheuttamat voimat hidastavat junan vauhtia. Niitä ovat esimerkiksi kitka ja ilmanvastus. Jos olisi juna, joka kulkisi ilman kitkan ja ilmanvastuksen haittaa, sen ei tarvitsisi käyttää moottoriaan lainkaan, vaan se kulkisi ihan itsestään samalla nopeudella, johon se on kerran kiihdytetty. Ihan niin kuin sinä kuljet hypätessäsi ihan itsestään samalla nopeudella, johon sinut on kerran (junan mukana) kiihdytetty. (Sinuun taas eivät kitka ja ilmanvastus vaikuta, koska sisällä junanvaunussa ilma liikkuu junan nopeudella etkä ilmaan hypättyäsi ole kosketuksissa mihinkään kitkaa aiheuttavaan pintaan. Niinpä jatkat ilmassa matkaasi "ilmaiseksi" entiseen suuntaan entisellä nopeudella, jotka ovat myös junan suunta ja nopeus.) -
Niin siis junassa olevan henkilön massa kerää saman liike-energian kuin juna ja on siis samassa liikkeessä eteenpäin kuin juna. Jos juna kiihdyttää tai jarruttaa samaan aikaan niin, ihmiseen ei varaudu se liike-energia.
-
Arthur Brown: Käske kaveria sitomaan silmät ja pyörittämään parikertaa ympäri. Kävele eteenpäin, käänny ja kävele taaksepäin. Kyseessä on havaintobias.
Garza: mikä??
Eli: "Luulet vaan". -
Älkää hypätkö missään! Maa kiertää aurinkoa 107 200 km/h joten maa voi karata alta ja jäätte avaruuteen leijumaan.
-
Amiolia: Riita poikki: sekä hedelmöittyä että hedelmöityä ovat kumpikin oikein. Tarkistin asian juuri Kielitoimiston sanakirjasta.
Niin onkin, mutta eri asiaa ne tarkottaa, hedelmöityä yhellä teellä tarkottaa hedelmäks muuttumista. -
Oikea termi lienee kognitiivinen vinouma, mutta havaintobias on kätevämpi termi ja kuvaa paremmin virheen luonnetta. Jos kongitiovirheet kiinnostavat, kannattaa katsoa Wikipediasta "Cognitive Bias" ja "List of cognitive biases". Seuraavaksi puhdasta spekulaatiota... Tässä tapauksessa kyseessä on havaintovirhe, joka johtunee maiseman liikkeen aiheuttamasta psykologisesta liikkeen harhasta. Kun kävelet junan tai bussin peräpäätä kohti, niin lähiympäristösi liikkuu sinusta katsottuna taaksepäin, mutta kaukoympäristö viilettää kovaa vauhtia eteenpäin. Tämä "vääntö" saanee aikaan mielikuvan huomattavasti nopeammasta liikkeestä kuin mitä absoluuttinen, siis mitattavissa oleva, nopeus on. Ilmiötä on käytetty myös hyväksi pelimaailmassa: Jos olette joskus pelanneet vanhoja 2D-tasohyppelyitä, niin niissä käytetään parallaksiskrollausta, joissa eri kerrokset liikkuvat eri nopeudella pelaajaan naähden. Joskus taaimmaiset osat liikkuvat pelaajan kulkusuuntaan jopa pelaajaa nopeammin.Arthur Brown: Käske kaveria sitomaan silmät ja pyörittämään parikertaa ympäri. Kävele eteenpäin, käänny ja kävele taaksepäin. Kyseessä on havaintobias.
Garza: mikä?? -
ohohps, ei pidä lukea näitä aamuisin ilman laseja, luin todellakin että junasta..pitääpä tutkia osaisiko tuon laskea.
-
Mutta jos hyppää suoraan ylöspäin tasaista nopeutta kulkevassa junassa samalla, kun juna kääntyy niin eikö sillon kuitenkin siirry toiseen paikkaan?
-
pepe: Mutta jos hyppää suoraan ylöspäin tasaista nopeutta kulkevassa junassa samalla, kun juna kääntyy niin eikö sillon kuitenkin siirry toiseen paikkaan?
Joo. Silloin jatkaa suoraan eteenpäin siihen suuntaan, mihin olit menossa ennen hyppyä, ja juna kääntyy alta pois. Huomautan kumminkin, että fysiikassa nopeuteen kuuluu sekä vauhti että suunta. Eli jos liikkeen suunta muuttuu, kappaleen nopeus ei ole enää tasainen. Kappale siis liikkuu muuttuvalla nopeudella, kun sen liikkeen suunta muuttuu, vaikka sen vauhti pysyisi ennallaan. -
Miks tällä sivulla on 2 VR mainosta vai onko tää vaan yhteen sattuma :DDD
-
mennyt mies: Niin onkin, mutta eri asiaa ne tarkottaa, hedelmöityä yhellä teellä tarkottaa hedelmäks muuttumista.
Niin... eikä siittiö suinkaan hedelmöi munasolua, jolloin se hedelmöityisi eli olisi sitten hedelmöitynyt. Siittiö hedelmöittää munasolun jolloin se hedelmöittyy ja on sen jälkeen hedelmöittynyt. Tämä nimenomainen ero taottiin meille päähän jo ala-asteen lopulla. Ei odotettu yläasteelle vaikka joidenkin vanhemmat eivät yhtään tykänneet. -
Garza: eri kohtaa. oon kokeillu. :DDD
Syö keppihevonen nyt jo... -
DiipaDaapa: Moa: Eikun siis ampuu eteen, sinne suuntaan minne junakin menee.
Kunnes menettää kineettisen energiansa painovoiman ansiosta ja jos sattuu tuulemaan idästä, saapuu setä putin kuin taikaiskusta valkean hanhen selässä ja muuttaa ammuksen siivekkääksi sammakoksi. -
Tilitantti: Evoluutioteorian mukaan muna, sillä esihistorialliset kana ja kukko, jotka eivät ihan olleet mejän kotikanan ja -kukon kaltaisia, saivat perheenlisäystä, joista yhessä esiintyi mutaatio. Tämä mutaatiokaveri kuoriutui ja kasvoi sellaseks ko mejän höyhenveikko on nykyjään ja sitten se jatko sukuaan. Luomisteorian mukaan… no asiasta voiaan tapella ja jakaa kristityt eri kirkkokuntiin ja olla vaikka sitä mieltä, että muna on perkeleestä. No offense, terkkuja luterilaiselta
Ihana luterilainen! Muna on nyt tietysti ihan perkeleestä, kaikki kirkkokunnathan sen tunnustavat! terkuin toinen luterilainen -
Herraisä ihmiset. Newtonin lait löytyy netistä jos ne ei ole muistissa fysiikan tunneilta. Eihän mekään sinkouduta Australiaan hyppäämällä vaikka maapallo kiitää avaruudessa melkoista vauhtia.
Kommentoi
Kommentti