Mielensäpahoittajat, osa 17
Elovenan lorttokuva ei naurata yhtään.
Seuraava
Jätän Facebookin, mutta ennen sitä haluan kertoa pari asiaa. Edellinen
Pitääkö kukaan Iines Ankasta?
Jätän Facebookin, mutta ennen sitä haluan kertoa pari asiaa. Edellinen
Pitääkö kukaan Iines Ankasta?
21 kommenttia
-
Paranisi kaurapuuron menekki, jos olisi Elovenallakin "tisuset kivasti tyrkyllä".
-
-
Alaa opiskelleena Jennin pitäisi tietää, että kansallispuvussa tuo asuste on todellakin nimeltään liivi, oli koko matkalta auki tai ei. Esimerkkinä tämä: http://www.kansallispuvut.fi/puvut/perapohjola_np.htm
-
-
Naxu: Tissit.. Ikuinen väittelyn aihe.
Tässä ei kyllä väitelty tisseistä. [tähän se emoji joka käsi leualla pohtii ankarasti] -
King Arthur: Alaa opiskelleena.
Niin oliko ala siis kaurapuuro, liivit, tissipaidat vai vilauttelu? -
'Tisuset'.. Ei kyllä tuu jäämään meikäläisen sanavarastoon..
-
Liiviä käytetään paidan päällä, korsettia sen alla. Liiviä ei pidä sekoittaa rintaliiviin, joka on korsettia kronologisesti seurannut naisen vartaloa muotoileva ja kohottava alusvaatekappale. Suomalaiset kansallispuvut on aikoinaan kehitetty kansanompelijoiden toimesta rahvaanversioiksi säätyläisnaisten 1600-luvun rokokoopuvuista (kuten romanipukukin). Kuten ymmärrettävää on, ne ovat varsin paljon halvemmista, paksummista kotikutoisista kankaista jokseenkin kömpelöin kaavoin ommeltuja ja sellaisina täysin epäseksuaalisia. Hoikkaa naista ei kansallispuvussa näe Elovenapakkausta lukuunottamatta, koska rahvaan mielestä lihavuus oli korkean yhteiskunnallisen aseman merkki. Siksi puvut eivät olleet "istuvia". Varakkuus näkyi vyötärönympäryksessä ja (kuten etelänaapurissamme) säärten paksuudessa. Siellä sääriä korostettiin kietomalla niihin nauhaa, joka teki kintut entistäkin paksummiksi. Meillä ei kai ollut siihen tarvetta.
-
-
Jorkku: Voisiko joku nainen selventää minkä helvetin takia jokaisesta asiasta naisten pitää alkaa tapella,jos on meduusan aivot niin kai se sitten on ymmärrettävää…
Voisiko Jorkku selventää miehelle (minulle), että miksi asia pitää kääntää naisia koskettavaksi, kun kyse on idiooteista? Seuraappa miesten kommentointia netissä. -
Tääkin henkilö (Jenni) saattaa olla jonkun tyttöystävä, naapuri, työtoveri ja opiskelukaveri. Sukulainen hän ainakin jollekulle varmuudella on. Voimia vaan oikein paljon kaikille siihen katraaseen kuuluville.
-
Kyllä joillakin tuntuu elämä Olevan niin kovin rankkaa aina. :/ aina naama norsunvitulla...
-
renspa: tosta ei periaatteessa tiiä onko “koko matkalta auki”
Itseasiassa se on paita Ei meinaan ole koko matkalta auki :DD -
renspa: tosta ei periaatteessa tiiä onko “koko matkalta auki”
Tietääpäs, koska a) kaurapaketissa liivi näkyy alas asti ja se on liivi, ja b) Elovenanaikkosella on yllään kansallispuku ja ihan peruskoulun yleistiedolla, kansallispuvuissa on yläosana liivi ja paita. -
Itseasiassa: Itseasiassa se on paita Ei meinaan ole koko matkalta auki :DD
Et vissiin oo ostanut kautahiutaleita viime aikoina? Paketissa naisella on liivi. Tiedän, koska edessäni on just Elovena-paketti. -
Am am am: Liiviä käytetään paidan päällä, korsettia sen alla. Liiviä ei pidä sekoittaa rintaliiviin, joka on korsettia kronologisesti seurannut naisen vartaloa muotoileva ja kohottava alusvaatekappale. Suomalaiset kansallispuvut on aikoinaan kehitetty kansanompelijoiden toimesta rahvaanversioiksi säätyläisnaisten 1600-luvun rokokoopuvuista (kuten romanipukukin). Kuten ymmärrettävää on, ne ovat varsin paljon halvemmista, paksummista kotikutoisista kankaista jokseenkin kömpelöin kaavoin ommeltuja ja sellaisina täysin epäseksuaalisia. Hoikkaa naista ei kansallispuvussa näe Elovenapakkausta lukuunottamatta, koska rahvaan mielestä lihavuus oli korkean yhteiskunnallisen aseman merkki. Siksi puvut eivät olleet “istuvia”. Varakkuus näkyi vyötärönympäryksessä ja (kuten etelänaapurissamme) säärten paksuudessa. Siellä sääriä korostettiin kietomalla niihin nauhaa, joka teki kintut entistäkin paksummiksi. Meillä ei kai ollut siihen tarvetta.
Öö... kyllä ne hoikatkin naiset kansanpukuja käyttivät (ilmeisesti viittaat "rahvaan puvuilla" kansanpukuihin - joista kehitettiin 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa kansallispuvut). Suomessa eivät liha, voi ja muu rasva ole kuuluneet jokapäiväiseen ruokapöytään ennen 1900-luvun loppua (tähän liittyy mm. 50-luvulle jatkunut säännöstely ja vasta 70-luvulla alkanut tehomaatalous). Voi tulla taviksille yllätyksenä, mutta aliravitsemus ja nälkäkuolemat ovat olleet Suomessa huomattavasti yleisempiä kuin "terve yläluokkainen pyylevyys" (joka sekin on sitkeästi elävä myytti). Vaatteet ovat olleet istuvampia kuin nykyiset valmisvaatteet, koska ne tehtiin ihmisen omien mittojen mukaan, tai muokattiin vanhoista vaatteista mittojen mukaiseksi. Tästä syystä mm. Suomen Kansallispukuneuvoston kokoelmissä (nykyään Jyväskylässä) on useampia vaatekappaleita, joista näkee selvästi, että saumavaraa on ja liivien sekä takkien nappien paikkoja on vaihdettu useampaan otteeseen. Valitettavan monen maallikon mielestä vain lycraa tai elastaania sisältävät materiaalit ovat "istuvia"... "Epäseksuaalisuus" taitaa sitten olla kirjoittajan omaa kuvitelmaa, tai en ainakaan nyt oikein tajua mitä sillä tässä tekstiilihistoriayhteydessä oikein tarkoitetaan. Huomauttaisin kuitenkin, että seksikkyys ja seksikkäinä pidetyt ruumiinosat ovat vaihdelleet vuosisatojen aikana. Naisten rinnat ovat joskus olleet niin paljon esillä, että ne eivät ole olleet eroottisia - kun taas pitkien helmojen alle kätkeytyvät jalat ja sääret ovat olleet hyvinkin kiehtovia. Mitä taas Baltian maissa (Viro, Latvia, Liettua) käytettyihin "sääriä korostaviin nauhoihin" tulee, ne periytyvät jo rautakauden säärisiteistä. Suomessa ja Ruotsissa ne katosivat hiljalleen käytöstä, mutta Baltiassa ne säilyivät pidempään kansanpuvuissa (Virossa säilyivät 1920-luvulle asti myös pronssispiraalikoristeet, jotka meillä taas hävisivät viimeistään 1200-luvulla). Säärten korostamisesta ei ole kyse, vaan sukkien korvikkeesta - säärisiteitä käytettiin yhdessä jalkarättien kanssa. Sääriä ei myöskään pahemmin esitelty (juurikin siveellisyyden takia). Hameet ovat olleet vähintään pohkeiden alapuolelle tulevia (nuorilla tytöillä), useimmiten kuitenkin lähes nilkkapituisia. Suomalaiset (ja ruotsalaiset, ja...) kiinnittivät sukkansa polven korkeudelta sukkanauhoilla, jotka olivat lautanauhaa, pirtanauhaa tai viitelöityä nauhaa. Polvien alle solmittavia sukkanauhoja on käytetty jo rautakauden lopulta aina 1800-luvulle ja teollisten neulossukkien sekä sukkanauhavöiden keksimiseen asti. Terveisin joku, joka on ihan OIKEASTI opiskellut puku- ja tekstiilihistoriaa. Useamman vuoden, jopa. :p (Mitä alkuperäiseen liivikeskusteluun tulee, niin Elovenatytöllä on muunnettu itäkarjalainen kansallispuku - muistaakseni Viipurin. Pukua muokattiin sen jälkeen, kun jatkosota hävittiin ja Viipuri sekä Itä-Karjala jäivät rajan taakse. Vihreä edestä nyöritettävä liivi on villakangasta, jossa on valkaisemattomasta pellavakankaasta tehty paksu sisävuori. Liivin alla Elovenatytöllä on pitkähihainen, punaisella kirjonnalla koristettu valkaistusta pellavasta tehty paita. Näkymättömiin jää lyhythihainen tai hihaton valkaisemattomasta pellavasta tehty aluspaita, jonka tehtävänä on imeä hiki ja rasva iholta niin, että päällyspaita pysyy puhtaana. Päällyspaidassa pitäisi muuten olla avaimenreikäpääntie, eli pieni halkio edessä, jota tuo iso pronssisolki pitäisi suljettuna.)
Kommentoi
Kommentti