Joogarauha rikottu
Nyt ette usko, mitä pukuhuoneessa tänään tapahtui!
Seuraava
Näköjään ystävänpäivääkin voi toivottaa väärin. Edellinen
Jotain outoa kävi äsken. Puhelimeni on riivattu.
Näköjään ystävänpäivääkin voi toivottaa väärin. Edellinen
Jotain outoa kävi äsken. Puhelimeni on riivattu.
78 kommenttia
-
Mulle tuli yllätyksenä se, että keskittymishäiriöiselle lapselle annetaan piristävää lääkettä, jotta hän rauhoittuisi. Ehkä tää Minna vois kokeilla vaikka häkkitappelua, jos vaikka siellä saisi sielulleen enemmän rauhaa?
-
Luulin olevani Minnan puolella kunnes lähti vähän lapasesta..
-
-
Aluksi olin minäkin Minnan puolella mutta hetikohta huomasin ettei taida tyttö kaivata puolustajaa. Repii kituset ihan itse. O_O
-
Minnan pitäisi kyllä vähän rauhoittua. Menisi vaikka joogaan.
-
On olemassa introvertteja ja sitten on niitä, joiden ongelmat maailman kanssa ovat sitä luokkaa, että tarvitsee terapiaa. Ihan vain sanon. Mihinkään viittaamatta. Mitään vihjailematta.
-
Ymmärrän jos kesken joogatunnin "kälätys" häiritsee mutta saa kai sitä ennen tuntia höpöttää sydämensä kyllyydestä ja jos se Minnaa häiritsee niin ei sit ens kerralla kannata tulla niin paljon etuajassa kuuntelemaan muiden kälätystä
-
-
Ja itse introverttina häiritsee nämä ryhmät. Niitä voisi käyttää oikeasti vertaistukeen mutta aina on joku jonka mielestä siellä voi penätä erityisoikeuksia kun "määä olen nyt niin voimaantunut prkl". Tiedostan itsekin että on hiukan epänormaalia että suorastaan sattuu jonkun ihmisen jatkuva porina vaikkapa lentokoneessa joten en ala haaveilemaan kenenkään "kitusiin käymisestä". Sen sijaan on helpous löytää muitakin joille tulee sama fiilis. Jos on maailmanmenosta poikkeava yksilö niin pitää löytää keinot selviytymiselle eikä rääkyä että kaikkien muiden täytyy vaihtaa vaihdetta. Tietysti voi kysyä jos muut ottaisivat huomioon tarpeet joita eivät ole tulleet ajatelleeksi. Tämä vinkkinä nykymenoon hurahtaneille. Kaikkien ei tarvitse muuttua vain koska sinä olet erilainen.
-
Juu, kyllähän sitä tekisi useinkin mieli itkeä ääneen että ettekö voisi vaan nyt mennä vittuun ja/tai olla hiljaa. Kun on pakko hoitaa tämä ja tuo asia mutta hälyä ja ärsykkeitä on liikaa... Ja tuntuu että hukkuu aistimusten tulvaan. Tulee eksynyt, hengästynyt, ahdistunut olo ja päässä humisee. Mutta ei siitä ikävä kyllä niitä muita voi syyttää. Minnallekin tekisi hyvää pieni itsetutkiskelu ja omien suojakeinojen löytäminen.
-
No siis, oon mäki introvertti mut ymmärrän ja hyväksyn sen että esim. julkisilla paikoilla ja ulkona kuuluu ihmisten puheensorinaa.
-
Hyvä etten juuri koskaan mainitse olevani introvertti, vielä parempi kun näköjään kasaavat rivejään ja perustavat omia voimaantumisryhmiään ja määrittelevät itsensä sen perusteella ettei aina jaksa olla sosiaalinen "Hei kattokaa mua ei kiinnosta puhua sulle tai sulle! Hei kattokaaa!"
-
Olisi muuten mahtavaa jos esim. televisiota tekisivät vain introvertit ihmiset. Ei enää huutoa, ulinaa ja tyhjänpäiväistä perseilyä, vaan syväluotaavaa rauhallista pohdiskelua.
-
Pointtihan on ihan hyvä, mutta.. toki, ennen tuntia on ihan ok jutella niitä näitä, mutta omasta mielestä se tulee sittenkin hoitaa se puhuminen niin, ettei kaikkien tarvitse kärsiä jostain jumalattomasta nauruhuutokälätys-konsertista ja kunhan hiljenee sitten kun tunti alkaa. Itselläni on melko kova ääni, varsinkin jos innostun selittämään jostain oikein tunteella. Myös nousee äänenvoimakkuus jos on flunssa tai korvat muuten vaan lukossa. Olenkin sanonut, että jos volyymi nousee ja se häiritsee, sanokaa, itse en sitä tajua aina. En minä halua, että kaikkien tarvii kärsiä äänestäni tai että kaikki kuulevat asiani. En itsekään pidä metelistä. Kovaääninen introvertti
-
-
Koo: Ymmärrän jos kesken joogatunnin “kälätys” häiritsee mutta saa kai sitä ennen tuntia höpöttää sydämensä kyllyydestä ja jos se Minnaa häiritsee niin ei sit ens kerralla kannata tulla niin paljon etuajassa kuuntelemaan muiden kälätystä
Tämä sama pätee kaikkeen muuhunkin. Koulussakin ennen tunnin alkua oppilaat saa puhua niin paljon kuin sielu sietää, mutta sitten kun tunti alkaa, niin sitten kaikki hiljaa. Tai elokuvissa, ennen elokuvan alkua ihmiset voi vapaasti puhua kaiken ulos, mutta kun elokuva alkaa, niin sitten hys. Mitä ihmettä näiden ihmisten pitäisi sitten tehdä kun odottaa jonkin alkamista? Istua tuppisuuna tuijotellen seinää lasittuneella katseella kuin aivohalvauksen saanut ja vaan antaa ajan madella? -
Introverttiys on kuin kasvissyönti. Sitä on vaikea olla mainitsematta.
-
Mjoo: Minnan pitäisi kyllä vähän rauhoittua. Menisi vaikka joogaan.
Joogata voi yksin kotonakin, jos ei ihmisiä kestä. Noin paha ärtymys sitäpaitsi indikoi mielenterveysongelmia. Ensin pimahtaa joogassa, sitten netissä. -
vertti: Introverttiys on kuin kasvissyönti. Sitä on vaikea olla mainitsematta.
Niinkö? Mikset vielä aloita "En ole rasisti, mutta..."? -
Nisu: Niinkö? Mikset vielä aloita “En ole rasisti, mutta…”?
En ole rasisti ja kaverin puolesta vain kyselen, mutta onkohan täällä muitakin introverttejä kuin minä? -
Ainakin mun joogasalin "säännöissä" sanotaan, että annetaan ennen tuntia kaikille mahdollisuus rauhoittua ja jätetään ne puhumiset muualle. Pukkarissa saa kälättää niin paljon kun sielu sietää, mutta ainakin minä tulen hyvissä ajoin ennen tunnin alkua salille, jotta voin rauhassa keräillä välineet ja alkaa jo rauhoittumaan harjoitusta varten. Ja aina silti löytyy niitä kälättäjiä. Tosin, ei ole kyllä käynyt mielessä käydä kitusiin kiinni.
-
Nisu: Niinkö? Mikset vielä aloita “En ole rasisti, mutta…”?
Koska se nyt on vaan muotia nykyään olla introvertti ja vegaani. Kummassakaan ei oo mitään vikaa sinällään. Mutta on typerää kun sitä yrittää joko korostaa itsessään tai olla jotain mitä ei oo. -
Jäämies: Koska se nyt on vaan muotia nykyään olla introvertti ja vegaani. Kummassakaan ei oo mitään vikaa sinällään. Mutta on typerää kun sitä yrittää joko korostaa itsessään tai olla jotain mitä ei oo.
Mikä ihmeen ongelma täällä nyt on introverteistä? Onko extroverteillä nyt joku harmipipi, kun yhtäkkiä huomasivat, että ne hiljaisetkin sai vähän huomiota ja se on tietty pois omasta leuhottamisesta? Esim. joogasaleilla on usein kielletty puhuminen saleissa ennen tuntia, toki se on hankalaa, kun ei pääsekään koko ajan olemaan framilla. Eturiviin voi silti tunkea, kyllä ne intrivertit siirtää mattojaan. Mun tuntemat introvertit ei varsinaisesti ole tuoneet sitä mitenkään esille. -
Litton: No siis, oon mäki introvertti mut ymmärrän ja hyväksyn sen että esim. julkisilla paikoilla ja ulkona kuuluu ihmisten puheensorinaa.
On puheensorinaa ja sitten TÄYTTÄ HUUTAMISTA. Ei tarvitse olla introvertti hermostuakseen siitä että joillain on volyymi kroonisesti kympillä ja täydellinen kyvyttömyys tukkia suutaan edes kahdeksi sekunniksi. Tyyliin vastaa elokuvateatterissa kesken filmiä puhelimeensa, kailottaa kuin viimeistä päivää junan nukkumisvaunussa, onhan näitä. Akustisessa konsertissakin olen ollut jossa edessäistuvat eivät olleet hetkeäkään hiljaa. Ärsyynnyn niin että tekisi mieli purra jotakuta. En ole kuitenkaan uhkailuun alentunut, saati puremaan, joten ei tässä voi olla kenenkään puolella. -
-
Aamen: Joogata voi yksin kotonakin, jos ei ihmisiä kestä. Noin paha ärtymys sitäpaitsi indikoi mielenterveysongelmia. Ensin pimahtaa joogassa, sitten netissä.
Introvertti on uusi ADHD, kilpirauhasen vajaatoiminta tai horoskooppimerkki. Siinä missä ADHD ja kilpirauhasen vajaatoiminta kylläkin ovat oikeita ja olemassa olevia asioita. Toisaalta ihan hyvä että hokevat sitä introverttiä, niin ei viedä uskottavuutta ihan oikeilta vaivoilta. -
Diipadaa: Pointtihan on ihan hyvä, mutta.. toki, ennen tuntia on ihan ok jutella niitä näitä, mutta omasta mielestä se tulee sittenkin hoitaa se puhuminen niin, ettei kaikkien tarvitse kärsiä jostain jumalattomasta nauruhuutokälätys-konsertista ja kunhan hiljenee sitten kun tunti alkaa. Itselläni on melko kova ääni, varsinkin jos innostun selittämään jostain oikein tunteella. Myös nousee äänenvoimakkuus jos on flunssa tai korvat muuten vaan lukossa. Olenkin sanonut, että jos volyymi nousee ja se häiritsee, sanokaa, itse en sitä tajua aina. En minä halua, että kaikkien tarvii kärsiä äänestäni tai että kaikki kuulevat asiani. En itsekään pidä metelistä. Kovaääninen introvertti
Kiitos! Olin täällä jo naama punaisena nolostumisesta. Hyvä, että löytyy vähän samanlaista kokemusta. En oo itsekään varsinaisesti sosiaalinen ja ihmisten kanssa olo stressaa. Se taas purkaantuu usein sillä, että alan höpöttää. :( Mutta toisaalta myös innostuessa volyymi nousee. Tiedostan tän kyllä ja harjoittelen jatkuvasti hiljaa oloa :D Oon kanssa sitä mieltä, ettei kaikkia voi kokoajan huomioida tai varsinkaan varjella, mutta käytöstavat kannattaa huomioida. -
Introverttiydessä tai ekstroverttiydessä ei ole mitään hienoa tai huonoa. Se vain ei tee ihmisestä mitenkään erityistä, ei kerro siitä millainen joku ihminen on tai todellisuudessa kiinnosta muita kanssaihmisiä. Ehkä hieman repesin kun huomasin ryhmän nimen - Tietoisesti introvertti. Seuraava voisi olla Special snowflakejen kokoontumisajot.
-
Piupali: Ainakin mun joogasalin “säännöissä” sanotaan, että annetaan ennen tuntia kaikille mahdollisuus rauhoittua ja jätetään ne puhumiset muualle. Pukkarissa saa kälättää niin paljon kun sielu sietää, mutta ainakin minä tulen hyvissä ajoin ennen tunnin alkua salille, jotta voin rauhassa keräillä välineet ja alkaa jo rauhoittumaan harjoitusta varten. Ja aina silti löytyy niitä kälättäjiä. Tosin, ei ole kyllä käynyt mielessä käydä kitusiin kiinni.
Riippuu paikasta. Jos taustalla soi valaiden laulu ja valaistus on hämärä niin yleensä etikettiin kuuluu olla hiljaa. Jos joogasali on valaistu tila ja sinne tullaan suoraan bodycombatista niin ei tarvitse olla hiljaa. Vähän nyt liioittelen, mutta ihmiset varmaan ymmärtävät pointin. Ei tarvitse olla ydinfyysikko jotta ymmärtää milloin ohjaaja on laittanut tilan sellaiseksi että siellä on tarkoitus rentoutua ennen tuntia ja milloin taas jooga on vaan jumppa muiden joukossa. -
Jäämies: Koska se nyt on vaan muotia nykyään olla introvertti ja vegaani. Kummassakaan ei oo mitään vikaa sinällään. Mutta on typerää kun sitä yrittää joko korostaa itsessään tai olla jotain mitä ei oo.
Kyl muaki harmittais jos ei ois mitään selkeää identiteetin palasta jolla määrittää itseni, terveisin INFP vegaanihomo ja ylpeä siitä. En ymmärrä miksi tää menee niin monilla tunteisiin? Miten te itse kuvailisitte itseänne, jollain tylsillä ulkonäköseikoilla? -
Jäämies: Koska se nyt on vaan muotia nykyään olla introvertti ja vegaani. Kummassakaan ei oo mitään vikaa sinällään. Mutta on typerää kun sitä yrittää joko korostaa itsessään tai olla jotain mitä ei oo.
En nyt ihan muoti-ilmiönä näkis sentään (varsinkaan vegaaniuden kanssa samalla viivalla). Hyvähän se on, että tehdään edes sen verran itsetutkiskelua, et tiedostaa tällaisen perusasian itsessään ja ekstrovertin ei tarvitse yleensä erikseen korostaa kumpaan leiriin kuuluu, se näkyy ulosannissa. Prassailu ei muutenkaan kuulu geneeriseen introvertin sielunmaisemaan, joten sen yhdistäminen muoti-ilmiöksi voi olla jopa haitallista, koska edes siitä asiasta ei voi enää mainita, kun joku kuvittelee sua ärsyttäväks pintaliitäjäks. Ja onhan sitten ambivertit jotka on sitä välimaastoa, ehkä niillä esiintyy sit enemmän sun ärsyttäväks mainittua itsensä korostamista introverttiyden suuntaan. -
Minna, ymmärsinkö nyt oikein, että jos mä haluan jotain, ja sitä NÄTISTI PYYDÄN, niin mun pitää se silloin myös saada? Ja jos en saakaan, on täysin oikeutettua ja kohtuullista reagoida riehuen tai jopa väkivalloin? Ok, good to know.
-
Minna on tosijoogaaja ja muut ovat amatöörikälättäjiä. Minna oli lähellä sisäisen rauhan saavuttamista, mutta kääntyikin pahan puolelle.
-
Piupali: Ainakin mun joogasalin “säännöissä” sanotaan, että annetaan ennen tuntia kaikille mahdollisuus rauhoittua ja jätetään ne puhumiset muualle. Pukkarissa saa kälättää niin paljon kun sielu sietää, mutta ainakin minä tulen hyvissä ajoin ennen tunnin alkua salille, jotta voin rauhassa keräillä välineet ja alkaa jo rauhoittumaan harjoitusta varten. Ja aina silti löytyy niitä kälättäjiä. Tosin, ei ole kyllä käynyt mielessä käydä kitusiin kiinni.
Samat sanat. Meilläkin on sovittu yhteisesti, että salilla vältetään turhaa jutustelua ja puhutaan vain pakolliset. En silti käy kenenkään kitusiin kiinni, koska laki kieltää sen... -
vertti: Introverttiys on kuin kasvissyönti. Sitä on vaikea olla mainitsematta.
Vai onko sittenkään introvertti, jos on vaikeaa olla asiasta jatkuvasti mainitsematta? -
-
Joo: On puheensorinaa ja sitten TÄYTTÄ HUUTAMISTA. Ei tarvitse olla introvertti hermostuakseen siitä että joillain on volyymi kroonisesti kympillä ja täydellinen kyvyttömyys tukkia suutaan edes kahdeksi sekunniksi. Tyyliin vastaa elokuvateatterissa kesken filmiä puhelimeensa, kailottaa kuin viimeistä päivää junan nukkumisvaunussa, onhan näitä. Akustisessa konsertissakin olen ollut jossa edessäistuvat eivät olleet hetkeäkään hiljaa. Ärsyynnyn niin että tekisi mieli purra jotakuta. En ole kuitenkaan uhkailuun alentunut, saati puremaan, joten ei tässä voi olla kenenkään puolella.
Ah, ihmiset konserteissa! Just viikonloppuna olin keikalla jonka liput maksoi ympärillä olevilla paikoilla yli 70 euroa, mutta silti jotkut kokee tarpeelliseksi käyttää senkin ajan ja rahan kuulumisten vaihtamiseen ja huonoihin vitseihin. Erityisen hyviä biisejä juttelulle on kaikki hitaat ja rauhalliset kappaleet, koska silloin tietenkin ääni kuuluu paremmin myös siellä viiden penkin päässä istuvalle kaverille. Niinkin on käynyt, että kun itselleni erittäin tärkeä biisi oli vihdoin mahdollista kuulla livenä, kuulin lähinnä edessä olevien päivitykset lasten kasvamisesta. Tuntuu ettei kenelläkään riitä enää keskittymiskyky kuunnella kokonaista keikkaa saatika kykyä ottaa muita ympärillä olevia huomioon. Ja kyllä olen joskus ystävällisesti yrittänyt pyytää olemaan hiljempaa, mutta omien kokemusten perusteella siitä seuraa ensin suunnaton dissaus itseäni kohtaan ja koska puhujien itsemääräämisoikeutta on jo selkeästi loukattu, puhetta jatketaan entistä innokkaammin. :( -
elämäässäkoulu: Hyvä etten juuri koskaan mainitse olevani introvertti, vielä parempi kun näköjään kasaavat rivejään ja perustavat omia voimaantumisryhmiään ja määrittelevät itsensä sen perusteella ettei aina jaksa olla sosiaalinen “Hei kattokaa mua ei kiinnosta puhua sulle tai sulle! Hei kattokaaa!”
Milläs keinoilla sinun mielestäsi sitten on sallittua määritellä itseään, jollei introverttius käy? Minulla ainakin se määrittää niin voimakkaasti luonnettani, että olisi outoa, jos unohtaisin sen kokonaan itsetunto-asioita pohdiskellessa. -
Joo: On puheensorinaa ja sitten TÄYTTÄ HUUTAMISTA. Ei tarvitse olla introvertti hermostuakseen siitä että joillain on volyymi kroonisesti kympillä ja täydellinen kyvyttömyys tukkia suutaan edes kahdeksi sekunniksi. Tyyliin vastaa elokuvateatterissa kesken filmiä puhelimeensa, kailottaa kuin viimeistä päivää junan nukkumisvaunussa, onhan näitä. Akustisessa konsertissakin olen ollut jossa edessäistuvat eivät olleet hetkeäkään hiljaa. Ärsyynnyn niin että tekisi mieli purra jotakuta. En ole kuitenkaan uhkailuun alentunut, saati puremaan, joten ei tässä voi olla kenenkään puolella.
Voi vitsi miten hieno mielikuva tuli tuosta puremisesta. -
Olen mokaan pettynyt, koska kukaan ei maininnut kunnianloukkausta.
-
No Minnahan nyt ei selvästikään ole "pelkästään" introvertti. Jonkin asteista pientä ongelmaa vaikuttaa olevan muutenkin. Voi toki ärsyttää että siellä ennen alkua kälätetään, mutta tuliko mieleen että siitä voisi ehkä mainita niille kälättäjille? Tosin jos syttymisnopeus on tuollainen nollasta sataan kahdessa ja puolessa sekuntissa jo facebookissakin, niin ehkä olis parempi jättää ihmiskontaktit mahdollisimman vähiin.
-
Eikö kukaan huomaa, että eihän Minna vaikuta olevan edes introvertti. Sinällään oikeassa paikassa kun joogassa käy (rauhoittumisen kannalta), kun selkeitä aggressio ongelmia on, mutta melkeenpä kannattaisi mennä tuon lisäksi psykoterapeutille ellei ole jo.
-
as: Olisi muuten mahtavaa jos esim. televisiota tekisivät vain introvertit ihmiset. Ei enää huutoa, ulinaa ja tyhjänpäiväistä perseilyä, vaan syväluotaavaa rauhallista pohdiskelua.
Radiosta Yle puhe ja Kalle Haatanen sekä Perttu Häkkinen. Areenassa kaikki jaksot. -
Selite: Introverttiydessä tai ekstroverttiydessä ei ole mitään hienoa tai huonoa. Se vain ei tee ihmisestä mitenkään erityistä, ei kerro siitä millainen joku ihminen on tai todellisuudessa kiinnosta muita kanssaihmisiä. Ehkä hieman repesin kun huomasin ryhmän nimen – Tietoisesti introvertti. Seuraava voisi olla Special snowflakejen kokoontumisajot.
En kyseiseen ryhmään kuulu, mutta saattaisiko ryhmän nimessä olla kyse siitä ilmiöstä että tässä maailmassa nyt vain yleensä arvostetaan enemmän sosiaalisuutta ja muita ekstroverttien ominaisuuksia, ja tästä syystä monet introvertit joutuvat jatkuvasti esittämään sosiaalisempaa kuin ovatkaan. Sellainen jatkuva oman mukavuusalueen ulkopuolella hengailu on tosi stressaavaa. Ehkä nämä ryhmän jäsenet ovat päättäneet lopettaa esittämisen ja olla rehellisesti introverttejä? -
Joogastudiolla, jolla käyn on ihan laput laitettu oveen, että salissa ollaan hiljaa ennen tuntia jotta kaikki saa rauhottua ennen tuntia. Puollan siis sitä, että salissa ollaan hiljaa ennen tuntia, mutta Minna ehkä kuitenkin ylireagoi ihan pikkusen liikaa...
-
Aika huikea pimahdus, mutta varmaankin ihan ymmärrettävästä syystä. Jos ennen tunnin alkua on tarkoitus olla hiljaa ja rauhoittua, niin ei saa pilata sitä toisilta omalla metelöinnillä. Jos taas tällaista tapaa ei ole, niin sitten on turha valittaa. Itseäni ärsyttää uimahallin kälätysakat. Ei se kälätys niinkään, kun uimahattu ja vesi suodattavat kaiken ylimääräisen metelin korvistani pois, mutta se, kun pitää vallata liian suuri osa kuntouimareiden radasta, että saa "uida" kaverin kanssa rinnatusten ja rupatella "treenin" aikana. Joka tiistai (juuri tänäkin aamuna) siinä 9 ja 9:30 välillä altaaseen saapuu 2, tai pahimmillaan 4 naista, jotka pilaavat läsnäolollaan koko lopputreenin. Pienen hallin altaasta on varattu kuntouimareille 1½ rataa, eli yksi kaista yhteen suuntaan, toinen kaista toiseen suuntaan ja yksi ohituskaista. Nämä naiset vievät sen leveydestä aina vähintään puolet. Ohittamaan ei siis oikein tahdo päästä, mikä on hyvin ikävää, koska heidän käsityksensä uinnista on se, että vesijuostaan ilman vesijuoksuvyötä. Tajuan kyllä sen, että kaverin kanssa juttelu on heidän tapansa nauttia uimisesta, mutta toivoisin myös heidän tajuavan, että uiminen on minun tapani nauttia uimisesta, ja he estävät minua uimasta täydellä teholla, vaikka olen maksanut sisäänpääsystä siinä missä hekin. Jos haluaa jutella kaverin kanssa, niin sen voisi tehdä esim. vesijuoksun aikana, uimahallin kahviossa tai vaikka kotona. Allas on uimista varten, ja joogasali on joogaamista varten. Sitten jos altaassa on tilaa leveillä ja joogasalissa ei ole muita kuin omia kavereita, niin silloin voi toimia ihan oman porukan tahdon mukaan, mutta toisten läsnäollessa täytyisi osata ottaa heidätkin huomioon.
-
Ehkä se korvatulppien kanto joka paikkaan olis hyvä idea? Vaikka käyhän se selän päälle, kun kantaa ylimääräistä 10 grammaa joka paikkaan.
-
En kyllä usko että Minna olisi introvertti (ei ainakaan itse väittänyt).. Oikea introvertti tuossa tilanteessa olisi vaan ahdistunut, ei sanoisi mitään, eikä varsinkaan jälkeenpäin ränttäisi siitä julkiseen ryhmään ja varmaan olisi jättänyt ensikerralla menemättä kokonaan koska muiden puhe häiritsi. Minna vaikuttaa vaan narsistilta.
-
NootNoot: En kyllä usko että Minna olisi introvertti (ei ainakaan itse väittänyt).. Oikea introvertti tuossa tilanteessa olisi vaan ahdistunut, ei sanoisi mitään, eikä varsinkaan jälkeenpäin ränttäisi siitä julkiseen ryhmään ja varmaan olisi jättänyt ensikerralla menemättä kokonaan koska muiden puhe häiritsi. Minna vaikuttaa vaan narsistilta.
Näin jälkeenpäin huomasin että ryhmän nimi oli "Tietoisesti introvertti" Silti sori Minna mut väärä ryhmä -
MiRo: Luulin olevani Minnan puolella kunnes lähti vähän lapasesta..
No joo, ehkä lähti, mutta tuo Satu nyt tuli tahallaan tuohon provoamaan sillä väsyneellä "mene itse pois, jos kerran harmittaa" mentaliteetillaan. Vielä kun kyseessä on tuollainen ryhmä ja ketutus päällänsä, niin en ihmettele yhtään. -
-
Just: No joo, ehkä lähti, mutta tuo Satu nyt tuli tahallaan tuohon provoamaan sillä väsyneellä “mene itse pois, jos kerran harmittaa” mentaliteetillaan. Vielä kun kyseessä on tuollainen ryhmä ja ketutus päällänsä, niin en ihmettele yhtään.
Jo ei kestä muiden ihmisten seuraa, niin sitä yksinäisyyttä voi hakea vaikka metsästä. Ei kaikki muut ihmiset voi sopeutua jonkun yksittäisen tyypin oikkujen mukaan. -
Jos huomaat olevasi kokoajan tilanteessa missä ajattelet, että "kaikkien muiden pitää muuttua ollakseen kelvatakseen minulle", niin todellisuudessa yleensä sinä olet itse se, jonka pitää muuttua.
-
Ois kans kiva jos ihmiset vois oppia, että introverttiys ei ole sama asia kuin sosiaalinen ahdistus ja/tai taipumus aistiärsykelähtöiseen ylikuormittumiseen. Se, että kovat äänet tai puheensorina ahdistaa, ei ole mikään introvertin ominaispiirre -- ihan yhtälailla voi ekstroverttikin olla neuroepätyypillinen tai vaikka sairastaa jotakin ahdistushäiriötä (tai olla muuten vain äänille herkkä). Introverttiys tarkoittaa ihan vaan sitä, että sosiaalisuus vie energiaa eikä tuo sitä, ja itsetutkiskelu ja oma aika on erityisen tärkeää, varsinkin oman jaksamisen kannalta. Vituttaa nää harhaluulot ku saa iteki aina selittää kaikille, että ei mun energiatasoja auta se että oot hiljaa siinä mun vieressä, kun se kuluttava tekijä on sun läsnäolo eikä volyymitaso.
-
Jos ongelma korjautui vihellellen, en oikeasti ymmärrä päänsärkyä. Harmi, jos jotkut pölöttävät kovaankin ääneen ennen rauhallista joogaa mutta en ymmärrä päälle jäänyttä ilmeistä raivoa, jos sen sai loppumaan noinkin mitättömin konstein. Mitä jäi vielä saamatta? Olisiko aika vaihtaa jooga psykoterapiaan? Ainakaan siellä kukaan ei kälättäisi.
-
Voi Minna-parka. Minä niin ymmärrän sinua. Mutta Facebookissa pitäis olla semmonen ominaisuus että naisten tiettyyn aikaan kuukaudesta kirjoittamat viestit häviäisivät eivätkä tulisi näkyviin muille. Moni nainen saa hankalan ihmisen aiheettoman maineen vaikka kyse olisi ihan normaalista kausivaihtelusta.
-
as: Olisi muuten mahtavaa jos esim. televisiota tekisivät vain introvertit ihmiset. Ei enää huutoa, ulinaa ja tyhjänpäiväistä perseilyä, vaan syväluotaavaa rauhallista pohdiskelua.
Ja radiomainoksia! Ai että kun olisi kiva kuunnella radiota rauhassa (musa vaihtuu, tulee uutisia, juontajat vitsailevat ym.), mutta kun se perkeleen Oivariini-pariskunta on riidellyt mainoksissa jo puoli vuotta. -
Remulus: Ja onhan sitten ambivertit jotka on sitä välimaastoa, ehkä niillä esiintyy sit enemmän sun ärsyttäväks mainittua itsensä korostamista introverttiyden suuntaan.
Anteeksi, mitä silmäni näkevätkään? Itse olen ambivertti vaihtelevalla menestyksellä, joinain päivinä tosiaan siedän ihmisiä ja jaksan olla sosiaalinen pyryharakka, hyppelehdin keskustelusta keskusteluun, kunhan ei olla suljetussa tilassa, kuten baarissa tmv. Hyi. Ei semmosta. Jossain torilla ehkä, jos näkyy puolituttuja naamoja. Ja työmaalla välillä kykenen olemaan murahtelematta vastauksia ennen aamukahviani. Joo, vähän nahvikarkkikin vielä. :D Ja sitten, vuodenajoista riippumattomasti, 50-90% ajastani vietän kotosalla, jutustellen korkeintaan netissä teille murmeleille. Jos sitäkään. Välillä ei vaan jaksa. Siis, ihmisiä. Kuten eräs entinen tuttuni joskus sanoi; sosiaalisuus on valehtelun vaikein muoto. -
Jänö: Ois kans kiva jos ihmiset vois oppia, että introverttiys ei ole sama asia kuin sosiaalinen ahdistus ja/tai taipumus aistiärsykelähtöiseen ylikuormittumiseen. Se, että kovat äänet tai puheensorina ahdistaa, ei ole mikään introvertin ominaispiirre — ihan yhtälailla voi ekstroverttikin olla neuroepätyypillinen tai vaikka sairastaa jotakin ahdistushäiriötä (tai olla muuten vain äänille herkkä). Introverttiys tarkoittaa ihan vaan sitä, että sosiaalisuus vie energiaa eikä tuo sitä, ja itsetutkiskelu ja oma aika on erityisen tärkeää, varsinkin oman jaksamisen kannalta. Vituttaa nää harhaluulot ku saa iteki aina selittää kaikille, että ei mun energiatasoja auta se että oot hiljaa siinä mun vieressä, kun se kuluttava tekijä on sun läsnäolo eikä volyymitaso.
Minua vaivaa sama asia. Kaikki sosiaaliset tilanteet päätyy hirveään uupumukseen koska tuntuu että pitää koko ajan "panostaa" jollain tavalla. Ja muutenkin kaikki tilanteiden, tunteiden ja rivien välistä lukeminen mikä muille ihmisille tuntuu käyvän kuin luonnostaan, vaatii minulta aivan valtavia ponnisteluja. Olen myös yliherkkä äänille ja valoille, joten ylipäätään kaikki tilanteet missä minä itse en voi säätää ympäristöä sopivaksi, ovat ahdistavia. MUTTA... Ei minua häiritse että neurotyypilliset luokittelevat itseään introverteiksi tai ekstroverteiksi. Miksi nykyään jokainen sana ja termi pitää määritellä uudestaan? Minä olen ollut siinä käsityksessä että kaikilla ihmisillä on ollut se yhteisymmärrys, että introvertti tarkoittaa sitä "ei-niin-sosiaalista" ja ekstrovertti sitä "enemmän sosiaalista". Hyvähän se vain on, että tällaisia ryhmiä on, että voi samankaltaisten ihmisten kanssa pohdiskella kuinka omista "puutteistaan" pääsee yli. Ihmiset ovat sosiaalisia olentoja, joten kaikki yritykset kehittää metodeja, parantaa omaa käyttäytymistään tai olemistaan niin, että me kaikki voisimme tulla paremmin toimeen keskenämme, on minun mielestä vaan plussaa. Mikä sun pointti edes on? Kuulostaa ainakin siltä että sua ärsyttää että joku muukin kuin autisti kutsuu itseään introvertiksi. -
Minnasta tulee mieleen eräs persoona johon törmäsin kaverin kanssa kun salin jälkeen menimme infrapunasaunaan. Siellä eräs likka istui valmiiksi lehtiä selaillen joten kaverin kanssa sitten kohteliaasti juteltiin hiljempaa ja maltillisemmin ettei toinen täysin häiriinnyt. No siitä huolimatta likka rupesi marttyyriksi kun hänen rentoutumushetkensä meni pilalle ja rupesi selaamaan lehtiä niin agressiivisesti että hyvä ettei sivut irronneet :D Lisäksi paiskasi radion kiinni kun senkin kuuntelusta meni maku ja lopuksi rynni ulos saunasta loukkaantuneena. Ei siinä oikein tiennyt ärsyttikö tuollainen asenne vai huvittiko enemmän kun toinen ei ymmärrä että ei ole ainoa ihminen yhteisissä tiloissa. Sama juttu Minnan ja hänen kaltaistensa kanssa. Kanssaihmisiä voi pyytää olemaan hiljempaa jos puhe häiritsee (yleensä tämä auttaa) mutta hiljaisuuden vaatiminen koska haluaa rentoutua on itsekeskeistä. Ties vaikka se on ainoa tunti kun näkee näitä kavereita ja vaihtavat kuulumisiaan. Ja vielä lapsellisempaa on ruveta protestoimaan kun muut eivät tee kuten halutaan ja ruvetaan viheltelemään.
-
Jänö: Ois kans kiva jos ihmiset vois oppia, että introverttiys ei ole sama asia kuin sosiaalinen ahdistus ja/tai taipumus aistiärsykelähtöiseen ylikuormittumiseen. Se, että kovat äänet tai puheensorina ahdistaa, ei ole mikään introvertin ominaispiirre — ihan yhtälailla voi ekstroverttikin olla neuroepätyypillinen tai vaikka sairastaa jotakin ahdistushäiriötä (tai olla muuten vain äänille herkkä). Introverttiys tarkoittaa ihan vaan sitä, että sosiaalisuus vie energiaa eikä tuo sitä, ja itsetutkiskelu ja oma aika on erityisen tärkeää, varsinkin oman jaksamisen kannalta. Vituttaa nää harhaluulot ku saa iteki aina selittää kaikille, että ei mun energiatasoja auta se että oot hiljaa siinä mun vieressä, kun se kuluttava tekijä on sun läsnäolo eikä volyymitaso.
Aamen. Kiitos. -
-
Eihän tuossa ole mitään jos tyypit juttelevat keskenään. Sitten ehkä voisi ahdistaa jos tulevat pakolla iholle kiinni ja olettavat että pitää osallistua keskusteluun. Parempi vain että kälättävät keskenään, jolloin saa itse keskittyä rauhassa.
-
asdf: Eihän tuossa ole mitään jos tyypit juttelevat keskenään. Sitten ehkä voisi ahdistaa jos tulevat pakolla iholle kiinni ja olettavat että pitää osallistua keskusteluun. Parempi vain että kälättävät keskenään, jolloin saa itse keskittyä rauhassa.
tai ahdistus on ehkä väärä sana tässä kohtaan. -
Laksatiivitaavi: Mulle tuli yllätyksenä se, että keskittymishäiriöiselle lapselle annetaan piristävää lääkettä, jotta hän rauhoittuisi. Ehkä tää Minna vois kokeilla vaikka häkkitappelua, jos vaikka siellä saisi sielulleen enemmän rauhaa?
Et kysynyt, mutta kerron kuitenkin... :) Adhd-aivoissa osa alueista kärsii energiavajeesta, jolloin aivot pyrkivät "pysymään hereillä" keinolla millä hyvänsä ja tämä näkyy adhd-ihmisen levottomana liikehdintänä tai toisilla omiin maailmoihin uppoutumisena. Stimulantit, kuten kahvi tai adhd-lääkkeet pitävät aivoja hereillä ja adhd-ihminen pystyy näin ollen keskittymään paremmin, koska ei tarvitse "herätellä" aivoja. Terv. Lääkitty adhd-aikuinen -
Niks: Minua vaivaa sama asia. Kaikki sosiaaliset tilanteet päätyy hirveään uupumukseen koska tuntuu että pitää koko ajan “panostaa” jollain tavalla. Ja muutenkin kaikki tilanteiden, tunteiden ja rivien välistä lukeminen mikä muille ihmisille tuntuu käyvän kuin luonnostaan, vaatii minulta aivan valtavia ponnisteluja. Olen myös yliherkkä äänille ja valoille, joten ylipäätään kaikki tilanteet missä minä itse en voi säätää ympäristöä sopivaksi, ovat ahdistavia. MUTTA… Ei minua häiritse että neurotyypilliset luokittelevat itseään introverteiksi tai ekstroverteiksi. Miksi nykyään jokainen sana ja termi pitää määritellä uudestaan? Minä olen ollut siinä käsityksessä että kaikilla ihmisillä on ollut se yhteisymmärrys, että introvertti tarkoittaa sitä “ei-niin-sosiaalista” ja ekstrovertti sitä “enemmän sosiaalista”. Hyvähän se vain on, että tällaisia ryhmiä on, että voi samankaltaisten ihmisten kanssa pohdiskella kuinka omista “puutteistaan” pääsee yli. Ihmiset ovat sosiaalisia olentoja, joten kaikki yritykset kehittää metodeja, parantaa omaa käyttäytymistään tai olemistaan niin, että me kaikki voisimme tulla paremmin toimeen keskenämme, on minun mielestä vaan plussaa. Mikä sun pointti edes on? Kuulostaa ainakin siltä että sua ärsyttää että joku muukin kuin autisti kutsuu itseään introvertiksi.
Ööh, mitä? Mielestäni en liittänyt introverttiyttä neuroepätyypillisyyteen mitenkään millään tavalla, vaan nimenomaan halusin erottaa aistipohjaisen ylikuormittumisen introversiosta. Ihan vaan esimerkkinä mainitsin, että taipumusta siihen ylikuormittumiseen voi esiintyä mm. neuroepätyypillisillä ihmisillä ihan sosiaalisista tarpeista riippumatta, eli se ei ole mikään introvertin kriteeri. Mullakin audiovisuaalinen ylikuormitus on iso ongelma, mutta se johtuu kyllä ihan ahdistushäiriöstä eikä sillä ole mitään tekemistä sosiaalisen energian kanssa. Kyllä mun mielestä kaikki saa luokitella ittensä ihan miten tykkää, mutta ois kaikkien kannalta kiva jos ihminen ymmärtäis mitä termit tarkottaa ennen niiden käyttöä. Just siks että osattais tulla paremmin keskenämme toimeen. -
kisu killjoy: Anteeksi, mitä silmäni näkevätkään? Itse olen ambivertti vaihtelevalla menestyksellä, joinain päivinä tosiaan siedän ihmisiä ja jaksan olla sosiaalinen pyryharakka, hyppelehdin keskustelusta keskusteluun, kunhan ei olla suljetussa tilassa, kuten baarissa tmv. Hyi. Ei semmosta. Jossain torilla ehkä, jos näkyy puolituttuja naamoja. Ja työmaalla välillä kykenen olemaan murahtelematta vastauksia ennen aamukahviani. Joo, vähän nahvikarkkikin vielä. Ja sitten, vuodenajoista riippumattomasti, 50-90% ajastani vietän kotosalla, jutustellen korkeintaan netissä teille murmeleille. Jos sitäkään. Välillä ei vaan jaksa. Siis, ihmisiä. Kuten eräs entinen tuttuni joskus sanoi; sosiaalisuus on valehtelun vaikein muoto.
Pitää tarkentaa, että jos sillä asialla joku on prassaillut ja nostanut itseään korokkeelle, niin voi olla kyseessä joku muu kuin pesunkestävä introvertti. En halunnut lainattavan kommentoijan subjeektiivista kokemusta lytätä suoraan paskapuheeksi. -
as: Olisi muuten mahtavaa jos esim. televisiota tekisivät vain introvertit ihmiset. Ei enää huutoa, ulinaa ja tyhjänpäiväistä perseilyä, vaan syväluotaavaa rauhallista pohdiskelua.
Höpsis. Ei introverttiys tarkoita automaattisesti analyyttisyyttä. -
Nisu: Niinkö? Mikset vielä aloita “En ole rasisti, mutta…”? Pidän kyllä sekä vegaaneista, että introverteistä. Todistan pointtini kertomalla, että itsekin olen 50% introvertti.
-
Jänö: Ööh, mitä? Mielestäni en liittänyt introverttiyttä neuroepätyypillisyyteen mitenkään millään tavalla, vaan nimenomaan halusin erottaa aistipohjaisen ylikuormittumisen introversiosta. Ihan vaan esimerkkinä mainitsin, että taipumusta siihen ylikuormittumiseen voi esiintyä mm. neuroepätyypillisillä ihmisillä ihan sosiaalisista tarpeista riippumatta, eli se ei ole mikään introvertin kriteeri. Mullakin audiovisuaalinen ylikuormitus on iso ongelma, mutta se johtuu kyllä ihan ahdistushäiriöstä eikä sillä ole mitään tekemistä sosiaalisen energian kanssa. Kyllä mun mielestä kaikki saa luokitella ittensä ihan miten tykkää, mutta ois kaikkien kannalta kiva jos ihminen ymmärtäis mitä termit tarkottaa ennen niiden käyttöä. Just siks että osattais tulla paremmin keskenämme toimeen.
No siis mä tulkitsin tuon sun alkuperäisen kommentin siten, että kritisoit sitä että ihmiset sekoittaa keskenään tiettyjä ongelmia mitä ihmiset saattavat kokea sosiaalisissa tilanteissa, kuten vaikka aistiyliherkkyys, ja sitten ihan normaalin vitutuksen, väsymyksen ja ahdistuksen, mikä tulee joissain sosiaalisissa tilanteissa. Mulla on todettu asperger, joten tiedän miten väsyttävää se on jatkuvasti selitellä omia töppäilyjä sosiaalisissa tilanteissa, siten että muut varmasti ymmärtävät mitä tarkoitan. Mutta koska neurotyypilliset ihmiset on enemmistö, niin mun pitää mukautua heihin. Aika harva vastaantulija tietää mitään aspergerin tai autismin oireista, mutta lähestulkoon kaikki ovat erittäin mukavia ja ystävällisiä kun kerron heille asiasta. Eli en oikein ymmärrä että miten se, kun joukko ihmisiä keskustelee kuinka joogatunnilla kauhean kälätyksen kuuntelu ottaa päähän, liittyy millään tavalla siihen että joillain ihmisillä on oikeita erikoistarpeita, tai enemmän vivahteikas ongelma mitä sosiaalisiin tilanteisiin tulee, varsinkaan kun kukaan tässä keskustelussa ei ole mieltänyt noita kahta asiaa toisiinsa. Ainakaan minun mielestäni. Mutta, minä ymmärsin pointtisi väärin, pahoittelen :) -
Introvertit ovat uusi vegaani. Moni nykyään mainostaa asiaa aivan ihmeellisissä yhteyksissä. Hyvä kun heille on oma fb-ryhmä niin saavat siellä olla maailman napa.
-
Vähän taisi kyllä nyt mennä överiksi, etenkin jos nämä kälättäjät kuitenkin tunnilla malttoivat olla hiljaa... Eipä silti, kyllä välillä itseäkin ottaa rankasti päähän, että yliopistoliikunnan tunneilla - jooga mukaanlukien - vaihtarilaumat käyttävät aikansa kälättämiseen ja kikatteluun. Ymmärrän kyllä tietyn kulttuurieron siinä, miten suomalainen totisuus ja hiljaisuus voi vaikuttaa aika huvittavalta vaikka espanjalaisten silmiin, mutta rajansa kaikella! Sen sijaan esim.uimahallin saunassa juoruavat mummot on ihan huippuja, kunhan juoruavat keskenään eivätkä väkisin vaadi osallistumaan keskusteluun.
-
Tässä se tuli taas todistettua, introvertit ovat ekstroja fiksumpia. Tähän tulokseen ovat monet tutkijatkin päätyneet.
-
Kiti: Introvertit ovat uusi vegaani. Moni nykyään mainostaa asiaa aivan ihmeellisissä yhteyksissä. Hyvä kun heille on oma fb-ryhmä niin saavat siellä olla maailman napa.
Suomalaisista enemmistö on introverttejä eli vertauksesi ontuu pahasti. -
Hyvä naamamuisti? Hymy hyytynee? Isot on puheet pienellä tytöllä. Fyysisesti vahvana naisena tiedän että ihmisten uhkailusta ei seuraa mitään hyvää - siksipä säästänkin oman "uhon" vain niille ajoille kun joku yrittää käydä fyysisesti kimppuun. ...Kaikkein paras puolustus Minnan kaltaisia idiootteja vastaan tosin on: karjaista "PERKELE" päin naamaa niin vihaisesti kuin pystyy. Jos on luonnollisesti niin tuima katse että näyttää merirosvolta ja on suvusta peritty sumutorven vahvuinen ääni...
-
Laksatiivitaavi: Mulle tuli yllätyksenä se, että keskittymishäiriöiselle lapselle annetaan piristävää lääkettä, jotta hän rauhoittuisi. Ehkä tää Minna vois kokeilla vaikka häkkitappelua, jos vaikka siellä saisi sielulleen enemmän rauhaa?
Adhd aivot toimii täysin vastakohtaisesti kuin normaalin ihmisen aivot.Esim nyt se että:Kaikki piristeet rauhoittaa. -
Aargh, introverttiys taas ymmärretty aikalailla väärin, taitaa olla kyse jostain ihan muusta personaallisuuden piirteestä, jos tykkää olla hiljaa, eikä siedä sitä kun toiset puhuvat. Introvertti voi olla ihan yhtä puhelias, kuin ekstroverttikin.
Kommentoi
Kommentti